Asenne

Olen aina vieroksunut myyntiä ja myyjiä. Pidin myyntiä suurimpana esteenä hakea opiskelemaan Proakatemialle. Edellisen työni kautta olin kahdesti myymässä käsitöitä Tampereen joulutorilla. Kauppa ei käynyt, en kokenut olevani hyvä myyjä. Tunsin itseni jotenkin turhaksi. Suhtauduin myyntiin negatiivisesti. Pauli Vuorio vahvistaa kirjassaan Menesty myyjänä, että asenne on myyntityön ratkaiseva tekijä. Myös viestinnässäni oli pahoja puutteita. Kontaktin ottaminen asiakkaaseen ja myyntitilanteeseen heittäytyminen oli vaikeaa. Vuorio rohkaiseekin (2011, 50) olemaan myynnissä täysillä mukana.

Vahvat ennakkokäsitykset ovat ohjanneet mielipidettäni myyntiin. Nyt, kun asiaa ajattelen, olen aiemmin tehnyt tulkintani hyvin kapean otannan perusteella. Olen mieltänyt myynnin pitkälti puhelinmyyntiin sekä ”feissareihin”, eli henkilöihin, jotka tulevat naamatusten myymään minulle jotakin aatettaan, esim. Greenpeace. Tämänkaltaisen myynnin olen kokenut ahdistavana.

Viime syksynä aloittaessani yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opinnot TAMK:ssa, käsitykseni myynnistä alkoi muuttua ja laajentua nopeasti. Myynti alkoi tuntua kiehtovalta. Asenne oli nyt erilainen. Ymmärsin, että olen ollut monessa myyntitilanteessa elämäni aikana, ja näistä tilanteista joistakin suoriutunut hyvin. Hyvänä esimerkkinä voin mainita hakuprosessin Proakatemialle. Ennakkotehtävänä oli laatia video ja sillä vakuuttaa olevansa sopiva opiskelija Proakatemialle.
Varsinaisen valintakokeen yhdessä osassa osallistuin ryhmähaastatteluun. Esitettyihin kysymyksiin tuli vastata ja heittäytyä mukaan keskusteluun. Ymmärrän nyt, että tilanteessa oli kyse itsensä myymisestä. Minun tuli esiintyä vakuuttavasti ja saada kokeen seuraajat vakuuttumaan, että olen sopiva opiskelija Proakatemialle. Minun tuli olla ”parempi myyjä”, kuin suurin osa muista hakijoista.

”Myyminen on vakuuttamista” (Vuorio 2011, 8).

Viime syksynä Innoevent -viikolla ideoimme konseptin, jota pidimme koko ryhmä hyvänä innovaationa. Viikko päättyi pitchauksiin Finnkinon elokuvateatterissa. Uskoin ideaamme täysillä ja pitchasin sen muulle yleisölle. Sain myynnistä todella positiivisen kokemuksen. Olin vahvasti oman mukavuusalueen ulkopuolella, mutta selvisin tilanteesta hienosti. Esiintymisen teki lisäksi hiukan helpommaksi se, että olimme intensiivisesti hioneet ideaamme koko viikon. Harjoittelimme esiintymistä ryhmän kesken. Vuorion mukaan (2011, 51) selkeästi puhuminen on ensimmäisiä keinoja parantaa kuunneltavuutta. Omana vahvuutena voisinkin mainita selkeyden ja rauhallisuuden asioiden esittämisessä. Lisäksi runsas harjoittelu tuo asioihin rutiinin ja varmuuden.

Alkuvuoden myyntikokemukset ovat taas olleet hyvin erilaisia. Osuuskunta pistettiin pystyyn 19 osakkaan voimin ja nopeasti päädyimme yhteisymmärrykseen, että alamme tarjoamaan yrityksille erilaisia projekteja, asiakkaan tarpeeseen perustuen. Vielä, kun ei osuuskunnalla ole selkeää omaa palvelua tai tuotetta, mitä lähteä myymään. Lähdimme pareittain kiertämään yrityksiä ja kertomaan osuuskuntamme toiminnasta. Lähdimme myymään sitä, mitä asiakas tarvitsee. Tämänkaltaisen, ei ennalta asiakkaan kanssa sovitun myynnin, olen kokenut haastavana. Kuinka nopeasti, itsevarmasti ja vakuuttavasti esitän asiani. Osuuskunnasta tulisi kertoa luontevasti ja samalla draivilla kuin syksyn pitchauksessa. Harjoitukset jatkuvat ja ensimmäistä kauppaa haetaan. Haluan kovasti kehittyä myyntityössä. Vuorio vahvistaa (2011, 109), kuinka parhaatkin myyjät panostavat jatkuvaan kehitykseen.

Yhteenveto

Käsitykseni myynnistä on lyhyen ajan sisällä laajentunut ja muuttunut positiivisemmaksi. Ymmärrän nyt, että olen tehnyt ja teen myyntityötä paljon tiedostamattani. Tämä on vienyt minua elämässäni eteenpäin. Kokemukseni konkreettisesta myyntityöstä on kuitenkin edelleen hyvin vähäistä. Olen oivaltanut, että sillä mitä myydään, on valtava vaikutus. On eri asia myydä jotakin mihin itse täysillä uskoo, kuin jotakin, mitä itse pitää täysin turhana, tai jopa vahingollisena. Tämä varmasti näkyy myös asenteessa, millä myyntityötä tekee.