Tampere
29 Oct, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

Ajatuksia kirjasta “Good Business – leadership, flow and the making of meaning”



Kirjoittanut: Marko Mahkonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Good Business – leadership, flow and the making of meaning
Mihaly Csikszentmihalyi
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Luin Mihaly Csikszentmihalyin kirjan “Good Business – leadership, flow and the making of meaning” jo vuonna 2005. Halusin palata tähän kirjaan yhdistämällä arvostamani vaatebrändin Patagonian perustajan Yvon Chouinardin ajatuksia. Olen pohtinut paljon yritystoiminnan tarkoitusta. Näkökulmina ovat olleet se millaiseen yritykseen sitoudun tai se millainen tarkoitus ja arvopohja on mahdollisella omalla yritykselläni.

 

Yvon Chouinardin tie yhdeksi aikamme ikonisimmista ekologisen vaatebisneksen tienraivaajista sai alkunsa Etelä Kalifornian kallioilta. Nuori Yvon kiinnostui kiipeilystä 50-luvun alussa. Tuohon aikaan kiipeilyssä käytetyt köysien kiinnikkeet, kiilat, tehtiin pehmeästä raudasta ja ne jätettiin kallioon kiinni. Tämä oli tuhlausta ja aiheutti myös kallion eroosiota ajan kuluessa. Yvon hankki itselleen hiilikäyttöisen ahjon, alasimen ja muut metallisepän välineet ja alkoi valmistaa itse uusiokäyttöisiä kiipeilykiiloja. Pian hän alkoi valmistaa muitakin kiipeilyvälineitä ja pystyi elättämään itsensä niiden myynnillä. Tuo ei vielä vaatinut suuria tuloja, koska tuolloinkin kiipeilypummit asuivat pakettiautoissaan kiipeilypaikkojen läheisyydessä. 1970 mennessä, Yvonista oli tullut kuitenkin jo Yhdysvaltojen suurin kiipeilyvälinevalmistaja. Jatkuva tuotekehitys oli kasvattanut hänen tuotteidensa suosiota tasaisesti. Samoihin aikoihin Yvon alkoi tehdä havaintoja paremmista kiipeily- ja ulkoiluvaatteista. Tuota aikaa hallitsivat luonnonkuidut kuten villa ja puuvilla. Ensimmäinen innovaatio oli jalostaa Rugby-paidasta kiipeilypaita. Vaateinnovaatiot seurasivat toistaan ja samalla Yvonin ja muiden Patagonialaisten ympäristötietoisuus kasvoi. Paikalliset ympäristöongelmat toimivat herätteenä ajatukselle tukea yksittäisten ryhmien ympäristönsuojeluhankkeita. 1986 Patagonialla sitouduttiin lahjoittamaan 10% voitosta tämän tyyppisille hankkeille. Myöhemmin päätöstä muutettiin siten että lahjoitus on joko 1% liikevaihdosta tai 10% voitosta, se määrä kumpi on suurempi, annetaan lahjoituksena. Yvon Chouinard on mielestäni tyyppiesimerkki 100-vuoden johtajasta. Johtaja, joka sitoutuu aidosti kvartaalitaloutta suurempiin planetaarisiin tavoitteisiin.

 

Ympäristöarvoilla on suuri merkitys itselleni, mutta vielä painavampi arvo on kanssaihmisten tukeminen ja auttaminen. Tämä liittyy Csikszentmihalyin kirjan yhteen sivuteemaan ihmisen kehittymiseen yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Csikszentmihalyin kuvaus inhimillisen persoonan kasvusta on mielestäni yksi kiehtovimmista, mitä olen kirjallisuudessa nähnyt. Csikszentmihalyi kuvaa tätä kehitystä heilurin liikkeeksi itsenäisen kehityksen ja yhteisöllisen kehityksen välillä – yksilöllisyden etsinnän ja tarpeen kuulua johonkin suurempaan ja voimakkaampaan välillä.

 

Ensimmäinen vaihe tässä kehityksessä on vauvojen tiedostaessa ensimmäisen kerran kuinka heikkoja ja haavoittuvaisia he ovat. Tämä tapahtuu jossain vaiheessa ensimmäisen ikävuoden aikana. Tällöin syntyy voimakas tarve luoda side äitiin tai johonkin toiseen vahvaan heitä hoitavaan läheiseen. Noin vuoden voimakkaan riippuvuuden jälkeen, lapset alkavat tuntea tarvetta autonomialle. Jollain tasolla syntyy tunne tarpeesta ottaa vastuuta omista toimista, jotta kasvu kohti toimivaa yksilöä jatkuisi. Tämä ilmenee voimakkaana tahtona ”minä itte” ”tahtoo” jne. ilmaisuina ja käytöksenä. Joidenkin yksilöinen kehitys tällä alueella pysähtyy tähän. Tällainen käytös käytös aikuisella näyttäytyy itsekeskeisyytenä ja impulsiivisuutena.

 

Lasten kasvaessa tästä vaiheesta eteenpäin, he tajuavat maailman laajuuden ja tulevat uudelleen tietoisiksi omasta pienuudestaan. Tässä vaiheessa he kokevat tarvetta sopeutua ja sovittautua samaan laumaan ikätovereidensa kanssa. Tässä vaiheessa halutaan hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta omaa perhettä laajemmalta yhteisöltä. Csikszentmihalyin mukaan tämä on päätepiste suurelle osalle persoonallisessa kehityksessä tässä viitekehyksessä tarkasteltuna.

 

Teini-iässä monet kuitenkin kokevat yhteisöllisyyden riittämättömäksi tavoitteeksi ja yksilöllisyys tulee jälleen tärkeäksi. Tyypillisesti vaikeudet saavuttaa yksilöllisyys sovinnaisesti tuottaa kapinaa ympäristöä kohtaan. Osa palaa takaisin yhteisöllisyyteen ennemmin tai myöhemmin. Osa vaihtelee kapinallisuuden ja yhteisöllisyyden välillä – toiset jatkavat tätä etsintää loputtomasti.

 

Yhä pienempi lukumäärä ihmisiä seuraavat heilurin liikettä pidemmälle polulla kohti kypsempää yksilöllisyyttä ja syvempää ryhmäarvojen sisäistämistä. Csikszentmihalyin mukaan olisi tunnistettu jopa noin 10 askelta tällä kehityksen tiellä, jokaisen johtaen kohti vahvempaa yksilöllisyyttä ja toisaalta syvempää integraatiota. Lopputuloksen kuvaus on hurmaava – tässä korkeimmassa kehityksen tilassa yksilö on hionut yksilöllisyytensä, hallitsee ajatuksensa, tunteensa ja toimintansa samanaikaisesti nauttien inhimillisestä monimuotoisuudesta ja tuntevansa olevansa yhtä maailmankaikkeuden kanssa.

 

Joka kerta kun luen tuon kuvauksen, saan lisää polttoainetta niin itsetutkisteluun kuin tiimitaitojen kehittämiseenkin! Csikszentmihalyin kirja on todellinen helmi: nämä kaksi teemaa ovat sivujuonteita “Good Business – leadership, flow and the making of meaning” -kirjassa, mutta voisivat olla itsenäisten kirjojen aiheita.

 

Lähteet

Patagonia: https://www.patagonia.com/company-history.html

Yvon Chouinard: The next hudred years

Mihaly Csikszentmihalyi: Good Business – leadership, flow and the making of meaning

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close