Tampere
04 Dec, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Ajatuksia johtamisesta



Kirjoittanut: Sahar Arzagani - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johtajuuden ristiriidat
Alf Rehn
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

” Johdat nyt vaan, ei se oo niin vaikeeta”

Moni johtamistehtävässä toiminut voi allekirjoittaa sen, ettei mikään johtamisessa ole yksinkertaista. Haluamme johtajan olevan päättäväinen ja itsevarma, joka tietää mitä tehdä ja kertoo sen selkeästi alaisilleen. Samalla kuitenkin haluamme, että tämä on empaattinen, ymmärtäväinen ja kuunteleva. Halutaan siis, että johtaja on maskuliininen mutta samalla feminiininen. Nämähän ovat ristiriidassa keskenään? Johtajan on kyettävä tekemään vaikeita päätöksiä muun muassa irtisanomisissa ja kiperissä strategisissa päätöksissä. Osattava sanoa ei muiden ehdotuksille. Toisaalta hänen on kuitenkin kyettävä myös palaamaan kuuntelevaksi ja ymmärtäväiseksi. Ja oltava kaiken lisäksi aito.

Tämä on yksi niistä syistä, miksi vastuun ottaminen, ennen kaikkea johtamisvastuun ottaminen oli minulle akatemian alussa vaikeaa tai no suoraan sanottuna homma ei niinkään kiinnostanut. Ei siksi, ettenkö osaisi, vaan ehkäpä se, miten paljon muut vaativat tältä leaderilta. Keväällä tiimimme valitsi Business leaderin, joka suoranaisesti loisti hommassaan. Välillä jopa tuntui siltä, että tämä henkilö oli syntynyt johtajaksi. Hän oli sekä itsevarma, että empaattinen. Ja siihen ei moni pysty. Uskonkin, että tämä henkilö tiimissämme pääsee vielä todella pitkälle elämässään. Hän hoiti asiat loistavasti siihen nähden, ettei me tiiminä oltu laadittu mitään selkeätä tehtävänkuvaa hänelle. Tiimi ei ehkä ollut tälle BL:lle yhtä kannustava mitä olisi voinut. Loppua kohti tälle leaderille tuli paljon paskaakin niskaan, mikä johti siihen, että hän heitti hanskat tiskiin ja asennekin oli sen tyylinen, ettei enää jaksa. Se sai minut ajattelemaan, että miten tänä päivänä johtamisesta pyritään tekemään, jotain yksinkertaista, helposti ymmärrettävää ja toteutettavaa. Vaikka todellisuudessa asia ei näin ole. Ihmiset vaativat jopa joskus liikaakin. Haluamme johtajan olevan ymmärtäväinen, mutta olemmeko me itse? Oletko sinä hyvä johdettava? Se on asia minkä jokaisen kannattaa pohtia.  

Johtajuus = balanssia

Johtajuus on sekä pienten että isojen asioiden hoitamista. Niinkin pieniä, kuten asioiden huomaaminen, esimerkiksi alaisten fiilikseen liittyen. Läsnäoloa ja välittämistä. Toisaalta se on isojen päätösten tekemistä, suunnan näyttämistä, koko organisaation toiminnan huolehtimista. Johtajuus on epäonnistumista. Oli se pientä tai isoa, en usko, että on tilannetta, jossa johtaja on onnistunut jokaisessa tekemässään asiassa tai päätöksessä. Johtajuus on onnistumista, mutta useimmiten onnistumisen voi määrittää vain johtaja itse itselleen. Johtajan on kyettävä asettamaan omat mittarit onnistumiseen. 

Toivonkin, että Revena olisi tiimi, joka ymmärtää, että ollaan loppupeleissä kaikki täällä oppimassa. Kun tiimi tukee tätä johtajaa, epäonnistumisista huolimatta, on muidenkin ihmisten kuten minun helpompi lähteä kokeilemaan tätä polkua myös.

Minä johtajana

Johtajana olemisesta ei ole älyttömän paljoa kokemusta, mutta jonkinnäköinen pintaraapaisu on. Saamani palautteen perusteella olen ollut melko jämäkkä johtaja ja ottanut asioita ehkä liiankin tosissaan. Nyt kuitenkin vuosien varrella olen yrittänyt tietoisesti siirtyä käskyttämisestä esimerkillä johtamiseen. Ja mielestäni olen onnistunut siinä melko hyvin. Myyntipäivinä toimin osan tiimin heimopäällikkönä ja päätin, että haluan olla päällikkö, joka johtaa esimerkillä. Olisin voinut ulkoistaa kaiken tiimiläisilleni, mutta en nähnyt sitä ratkaisuna loistavaan johtamistyyliin. Päätin, olla läsnä ja sen sijaan kuunnella tiimiläisiä. Uskon, että tällä oli hyvä vaikutus heidän tuloksiinsa. Toki on myös ihan hyvä muistaa, että jokainen tilanne on erilainen, Jokainen yksilö on erilainen sekä jokainen johtaja on erilainen. Se mikä toimi jossain tai joskus, ei ehkä toimi tässä ja nyt.

Empaattisuus on mielestäni johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Näen itseäni empaattisena ihmisenä, joka havaitsee helposti ihmisten tunteita. Koen, että tämä on oma vahvuuteni. Toinen asia, joka tuli kirjassa esiin oli se, että kaikki perustuu luottamukseen. Ja kaikkihan perustuu siihen oikeastaan. Ystävyys, tiimin toiminta ja johtajuus. Luottamuksen rakentaminen on todella pitkä prosessi ja se vaatii paljon pieniä ja isoja asioita. Palautteen antaminen ja ottaminen ovat tärkeitä ominaisuuksia johtajalle ja niissä minulla on vielä paljon kehittämistä. Olen aina antanut ehkä liiankin suoraan palautetta. Tarkoitukseni ei ole ollut koskaan loukata ketään tahallani, mutta välillä se on ehkä saattanut. Onneksi akatemian aikana olen löytänyt oman tapani antaa johdettaville rakentavaa palautetta, ystävälliseen sävyyn. Toisaalta palautteen anto on tullut vaikeammaksi, kun on alkanut tuntemaan ihmiset paremmin. On välttänyt tilanteita ja kun on antanut palautetta, on kierrellyt helposti, koska on tuntunut, että toinen loukkaantuu, jos palaute ei ole positiivista.

Moni olettaa, että pitäisi osata olla jo jotain, jotta voi johtaa. On hyvä muistaa, että johtajuus on jatkuvaa oppimista ja olen todella nuori, joten en saisi hätäillä. Niin kuin kirjassakin sanottiin ”On harhakuva, että johtaja voi olla täydellinen. Tätä moni tavoittelee ja menee harhaan jo ennen kuin pääsee johtajuuteen. On tärkeämpää tehdä jotain kuin tehdä oikein jotain.” Näinhän sitä johtajuuttakin oppii niin kuin kaikkea muutakin.

 

LÄHTEET:  

Rehn, A. 2018. Johtajuuden ristiriidat.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close