Kaava onnellisuudelle

Ajattelin aina, että onnellisuus tulee menestyksen tuloksena. Osa maailman onnellisimmista yhteisöistä tuntuu olevan kaikista köyhimmissä maissa, joissa ei tunnuta ajattelevan vähääkään taloudellista turvaa tai sitä, mitä me pidämme menestyksenä. Köyhimmissä maissa tehdään töitä päivittäin, jotta he ansaitsevat sen, mitä tarvitsevat, mutta mikä olennaisinta, he panevat onnellisuuden tärkeysjärjestyksessä etusijalle ja viettävät aikaansa perheittensä ja ystäviensä kanssa. Tarkoituksenani ei ole kuitenkaan millään tavalla romantisoida kotoisalta ja värikkäältä vaikuttavaa elämää köyhyysrajan alapuolella. Voisimme kuitenkin oppia paljon ajatusmallista, jossa jokaiseen päivään löydetään onnellisuutta taloustilanteista huolimatta. Onnellisuus ei oikeasti edellytä menestystä. On aivan totta, että todella pienet tulot voivat heikentää hyvinvointia, esimerkiksi monet stressaavat taloudellisista asioista, onko varaa ruokaan, laskuihin ja muihin elämässä välttämättömiin asioihin, mutta siinä vaiheessa, kun tulot nousevat keskimääräisten vuositulojen tasolle, suhteellinen hyvinvointi lakkaa paranemasta. Toisin sanoen kaikki kalliit asiat, jotka mainostajien mielestä ovat avain onneen – parempi puhelin, komeampi auto, isompi talo, näyttävät vaatteet – eivät ole niin tärkeitä. Nämä edellä mainitut asiat tuovat toki hetkellisen hyvänolon tunteen, mutta todellista onnea ne eivät tuo. Vauraus, valta ja lukemattomat lelut ovat merkityksettömiä todellisen onnellisuuden kannalta. Pidemmälle ajateltuna ne voivat aiheuttaa vain kierteen, joka lisää onnettomuutta.

Onnellisuus auttaa menestymään, vaikka menestys ei johda onnellisuuteen

Ensisijaisesti me jahtaamme kuitenkin menestystä. Vuonna 1933 Abraham Maslow kiteytti menestyksen jahtaamisen yhteen syvälliseen lauseeseen: ’’Ihmisrodun tarina on tarina miehistä ja naisista, jotka myyvät itseään halvalla’’ (Gawdat 2017, 32). Nyky-yhteiskunnassamme on yleistä olla kohtuullisen menestynyt, mutta kaikista menestyneimmillä on yksi yhteinen piirre, joka erottaa heidät valtavirrasta. Rakkaudesta lajiin, he rakastavat sitä, mitä tekevät. Monet menestyvät urheilijat, muusikot ja yrittäjät ovat saavuttaneet menestyksensä, koska ovat rakastaneet omaa juttuaan niin paljon, että ovat kehittyneet ammattilaisiksi vain siksi, että se mitä he tekevät, tekevät heidät onnellisiksi. Miltä kuulostaa, että käyttäisi koko elämänsä menestymisen tavoitteluun siinä toivossa, että se johtaisi ennen pitkään onnellisuuteen? Niin töissä, kotona, ihmissuhteissa kuin rakkaudessakin se, mitä teemme, on tärkeintä ja sen pitäisi ratkaista onnellisuuden yhtälö.

Onnellisuus piileksii meidän ajatuksissamme. Osaamme hallita mieltämme, vaikka se on erittäin vaikeaa, sitä pystymme kuitenkin harjoittelemaan. Onnellisuuteen löydämme ratkaisun, kun elämän ohikiitävissä tilanteissa murramme harhat ja paikkaamme niin sanotut sokeat pisteet. Elämässä tulee vastaan kaikenlaisia käänteitä, niin hyviä, kuin huonojakin. Asetamme odotuksia ja joudumme ratkaisemaan erilaisia onnellisuuden kaavoja. Miten saan käännettyä mieleni surullisessa tapahtumassa positiiviseen. Elämän varrella tulee pettymyksiä, miten pystymme kääntämään oman mielemme positiiviseksi? Mieti elämäsi omia onnistumisia surun hetkellä, tärkeät asiat, läheiset, lemmikit, kaikki mitkä tuovat ilon ja onnellisuuden, auttavat sinua jaksamaan elämän vaikeissa tilanteissa. Kun asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen surun ja pettymyksen keskellä, näin opit hallitsemaan mieltäsi, eikä inhottavilta tuntuvat asiat saa valtaa mielessäsi. Jos voit jollain tavalla mullistaa elämäsi, se on tajuta, että päänsisäinen ääni ei ole oma äänesi. Jos pysähdyt ajattelemaan asiaa hetken, se on todella yksinkertainen asia. Asioiden havaitseminen vaatii näkökulmia, toisin sanoen, asiaa pitää tarkkailla ulkopuolisin silmin, jotta sitä voisi tarkkailla. Ajattelu ja logiikka ovat nykymaailmassa yliarvostettuja, jopa olemassaolo yhdistetään ajattelemiseen. ’’René Descartesin kuuluisaa lausahdusta ’’Ajattelen, siis olen’’ pidetään aivojen hallitsemassa länsimaisessa sivistyksessä hyvin pätevänä – mutta pitääkö se paikkansa? (Gawdat 2017, 61) Kun uskot, että olet ajatuksesi, sinä samaistut niihin. On täysin oma asia mitä ajatuksilleen tekee, sillä niitä ei tarvitse missään tapauksessa noudattaa. Huomio tähän kohtaan, että puhun negatiivisesta ajattelusta. Et ole ajatuksesi, sillä ajatuksesi ovat olemassa sinua varten.

Hyödyllistä ajattelua

Jotta me pystymme toimimaan rationaalisesti ja kunnolla, on pystyttävä erottelemaan, mistä on hyötyä tai haittaa. Aivomme tuottavat karkeasti jaettuna kolmenlaisiin ajatuksiin: näkemyksellisiin, joita käytämme ongelmanratkaisuun. Kokeellisiin, näitä hyödynnetään silloin, kun teemme käsillä jotain. Kolmas ajattelun taso on kerronnallinen ajattelu, eli pulinaa. Nämä erityyppiset ajatukset. eroavat toisistaan niin, että niitä ajatellaan aivojen eri osissa. Aivomme tuottavat ajatuksia meitä palvellakseen, ja se on vain biologinen toiminto. se, että aivojen eri osat tuottavat erilaisia ajattelutapoja, tarkoittaa, että voimme oppia käyttämään tiettyä ajattelutapaa toisia enemmän.

Näillä erinäisillä yllämainituilla toimintatavoilla pystymme alkaa hallitsemaan mieltämme. Erotella tärkeät ajatukset ja asiat, jotka tekevät meidät onnelliseksi. Ajatusten hallinta on tietyllä tapaa taitolaji, mutta kuitenkin sellainen, jonka me pystymme kaikki oppimaan. Omat ajatuksemme ja asioiden oikeanlainen järjestäminen päämme sisällä, ovat kaava onnellisuuteen. Onnellisuuden kautta, me pystymme menestymään ja tekemään suuria tekoja elämässämme.

Lähteet:

Gawdat, M. 2017. Onnellisuuden yhtälö – Ohjelmoi itsesi tyytyväiseksi. Helsinki: Viisas Elämä Oy