En varmasti ole ainoa, kenellä tuntuu joskus olevan vaikeaa keskittyä, suorittaa tai jopa nukahtaa, kun ajatukset laukkaavat aiheesta toiseen ja niistä ajatuksista ei tunnu pääsevän millään yli. Tapahtuu ajattelun ajattelun ajattelun ajattelua. Tämä ajattelun ketju voisi jatkua vaikka kuinka pitkään, kun sisäisiä ajatuksia ei vaan saa suljettua ja mieli käy ylikierroksilla. Luin palkitun professori ja psykologi Ethan Krossin kirjoittaman kirjan Sisäinen hälinä – Miksi ajatukset ylikuumenevat ja miten sitä voi välttää (2021), jossa hän käsittelee ja kertoo ajatuskierteen katkaisemiseen neuvoja hyödyntäen aivotutkimusta, käyttäytymispsykologiaa sekä anekdootteja.

Olen ollut hyvin avoin jo menneistä nukahtamisvaikeuksistani sekä kriittisyydestäni omia kirjoitustaitojani kohtaan tiimiläisilleni, jonka myötä sain tämän kirjan suosituksena kollegaltani ja ystävältäni Kolulta luettavaksi. Kirjaa lukiessa oivalsin uusia näkökulmia ajatteluun, sen tulkintaan ja käsittelyyn. Oivalsin asioita, joita olisin toivonut tietäväni ja oppineeni aiemmin, jotta vaikeuksien käsitteleminen olisi ollut takavuosina helpompaa. Tässä esseessä haluan tuoda esiin pari tekemääni sisäisen ajattelun ja -hälinän oivallusta sekä Krossin työkalua avun tarjoamiseen.

Mitä tarkoittaa sisäinen hälinä?

Sisäisellä hälinällä tarkoitetaan kielteisiä ajatuksia ja tunteita, jotka voivat muuttaa itsehavainnointikykyämme negatiivisella tavalla. Hälinä voi vaikeuttaa suoritusta, päätöksentekokykyä, ihmissuhteita, mielialaa ja terveyttä. Hälinä voi ilmetä esimerkiksi vatvomisena, huolenkantona tai päättömänä poukkoiluna kielteisissä tunteissa (Kross).

Itsekriittisyys esteenä

Sisäisessä ajattelussa itsetunto ja itsekriittisyys ovat vaikuttavia tekijöitä ajatuksiin ja niiden laatuun. Jos et ole tyytyväinen itseesi tai omaan tekemiseen, se näkyy henkisessä ja fyysisessä toiminnassasi. Jokainen pienikin ikävä asia jää pyörimään päähän käsiteltäväksi uudelleen ja uudelleen. Tällöin muut sekä uudet asiat eivät jää kunnolla muistiin.

Koska nykymaailmassa sosiaalinen media on erittäin suuressa roolissa arkipäivissä, niistä tulevat syötteet herättävät yksilössä helposti negatiivisia ajatuksia itsestään ja toiminnastaan. ”Sosiaalinen media panee aivojemme sosiaalisen vertailijan ylikierroksille”, kirjoittaa Kross. Kun julkaisee sosiaaliseen mediaan jotain, on tärkeää miettiä, mitä sinne voi ja kannattaa kirjoittaa tai jakaa. Sosiaalisen median paineen myötä yksilöllä tai brändillä on tietynlainen tarve esittää itsensä tietyllä tavalla (Kross).

Tietyllä tavalla itsensä esittäminen näkyy myös omassa käyttäytymisessäni. Ajattelen itse liikaa, mitä muut ajattelevat. Siksi ihan tavallisen teams -viestin tekeminen tai sähköpostiviestin kirjoittaminen tuntuu joskus ihan ylitsepääsemättömältä asialta. Pelkään liikaa tulevani väärinymmärretyksi tai minut tuomitaan väärän sanavalinnan vuoksi. Pyydän ainakin kahta ihmistä lukemaan viestini ensin läpi, ennen kuin sen voi lähettää eteenpäin. Luulen pelon johtuvan siitä, että haluan aina miellyttää muita ja jos en jollain tavalla miellytäkään toista, tulen väärinymmärretyksi ja täten koen huonoa omatuntoa suorituksestani. Koen epäonnistuneeni, vaikka toinen osapuoli ei välttämättä koe asiaa samalla tavalla.

”Sisäinen hälinä käynnistyy usein silloin, kun miellämme tilanteen uhkaksi – asiaksi, jonka kanssa emme pärjää. Sisäistä ääntään voi auttaa mieltämään kokemuksen haasteeksi esimerkiksi muistuttamalla itseään siitä, millä tavoin vastaavanlaisista tilanteista on ennen selvitty” (Kross).

Kirjan lukemisen myötä, haluan entistä enemmän ja tavoitteellisemmin päästä yli epäonnistumisen- ja väärinymmärretyksi tulemisen pelosta. Kokemus kasvattaa itseluottamusta, joten minun tulee mieltää kokemukset haasteiksi. Minun tulee tehdä enemmän epämukavuusalueelle kuuluvia asioita ja tehtäviä, jotta voin kasvattaa itseluottamustani ja päästä yli pelostani. Mikäli haluaa tähdätä korkealle esimerkiksi yrityksessä tai luoda tuottavaa projektia, on uskallettava tehdä johtajamaisesti päätöksiä ja kirjoittaa niitä epämukaviakin sähköpostiviestejä ilman usean muun mielipidettä asiaan.

”On vain yksi ainoa tapa”

Mietitäänpä uudelleen. Olisiko sittenkin mahdollista, että tapoja olisi useampia? Liian suppea perspektiivi tuottaa haasteita sisäisessä ajattelussa. Kapea keskittyminen ongelmiin on yksi sisäisen hälinän ominaisuus ja luonteva ratkaisu tähän on laajentaa perspektiiviä. Sen laajentamista voi tavoitella esimerkiksi miettimällä, miten huolta aiheuttava kokemus vertautuu muihin ikäviin tapahtumiin, joihin sinä tai muut ovat joutuneet, mikä sen merkitys on elämän laajemmassa viitekehyksessä tai miten ihailemasi ihmiset mahtaisivat siinä tilanteessa reagoida (Kross).

Sisäisen hälinän valtaan voi päätyä helposti sen takia, koska yhteinen keskustelu ei suju ja päätösten kanssa ei pääse yhteisymmärrykseen ja eteenpäin. Tätä tapahtuu huomattavan paljon tiimiyrityksissä, kun puhutaan esimerkiksi rahasta. Jotta useamman tavan löytäminen ja yhteisymmärrykseen pääseminen on mahdollista, erinomainen perspektiivi on jokaisen yksilön ajatella keskustelu puolueettoman kolmannen osapuolen näkökulmasta. Tämä näkökulma haluaa löytää parhaan mahdollisen lopputuloksen jokaiselle osapuolelle. Kielteiset tunteet vähenevät huomattavasti ja sisäisen äänen ahdistuneisuus laskee.

Olen huomannut tiimissämme vuosien aikana hurjan paljon kehitystä ajatella eri perspektiiveissä. Meidän tiimissämme ei kuule ”my way or the high way” -ajattelutapaa, vaan jokainen tiimiläinen ajattelee ja tukee muita ja muiden ideoita sekä pyrkii yhdessä laadukkaaseen lopputulokseen. Osaamme ajatella asioita tämän kolmannen osapuolen kautta ja tarjota laajasti ideoita eri näkökulmien ja perspektiivien avulla. Tämä ei kuitenkaan ole tullut ihan tuosta noin vain, vaan siihen on tiimin kanssa yhdessä opittu.

Voinko minä tarjota apua sisäiseen hälinään?

Jokainen kamppailee sisäisestä hälinästä aika ajoin. Haluan tähän kohtaan lisätä muutamia Krossin listaamia työkaluja, kuinka auttaminen on mahdollista.

Kun ihmiset haluavat apua sisäisen hälinän kanssa pärjäämiseen, he pyrkivät tyypillisesti täyttämään kaksi tarvetta: he haluavat toisaalta huolenpitoa ja tukea ja toisaalta he kaipaavat konkreettisia neuvoja siitä, miten päästä eteenpäin ja saattaa asia päätökseen. Jotta sisäinen hälinä helpottaisi, tulisi molemmat tarpeet käsitellä. Käytännössä ei vain vahvisteta sitä, mitä ihminen kokee sillä hetkellä, vaan myös laajennetaan heidän perspektiiviään, tarjotaan toivoa ja ihmisen kokemus normalisoidaan. Tämä voi tapahtua henkilökohtaisesti kasvotusten, puhelimessa, tekstiviestillä tai vaikka sosiaalisessa mediassa (Kross).

Joskus neuvojen tarjoaminen voi ahdistaa toista, sillä hän voi kokea neuvon uhkana tai pilkkana hänen omasta pärjäämisestään. Tällöin voidaan tarjota näkymätöntä tukea eli tuen antamista, jolloin toinen ei tiedosta autetuksi tulemista. Esimerkiksi jonkun asian hoitaminen ilman hänen pyyntöään tai keskustelussa puhumalla yleisellä tasolla toisista, jotka kokevat tai ovat kokeneet saman vaikeuden kuin apua tarvitseva henkilö.

Viimeisenä esimerkkinä haluan nostaa esille läheisyyden ja kosketuksen työkalun. Kosketa apua tarvitsevaa hellästi mutta kunnioittavasti. Hellä kosketus käynnistää endorfiinien ja oksitosiinin kaltaisten kemikaalien erityksen, mikä vähentää stressiä. Kosketuksen tulee olla toivottua, jotta sen tehokkuus voidaan maksimoida.

Haluan suositella..

..tätä kirjaa jokaiselle luettavaksi ja kuunneltavaksi. Kuten aiemmin mainitsin, jokainen kamppailee sisäisen hälinän vallassa silloin tällöin, mutta ei välttämättä tunnista kamppailun syytä. Tämän kirjan avulla pystyy oivaltamaan eri perspektiivejä sisäiseen hälinään, mistä se johtuu, miten sitä voi käsitellä ja kuinka voi auttaa muita. Kirjassa Kross käsitteli aihetta laajasti, mutta tehokkaasti käyttäen erilaisia tarinoita esimerkkinä sisäisestä hälinästä, mikä teki kirjan lukemisesta miellyttävää. Jokainen kokee tuntemuksia ja käsittelee ajatuksiaan eri tavalla ja siksi on jokaisen hyvä lukea kirja itse, jotta voi maksimoida kaiken opin, mitä Kross tarjoaa.

Lähteet:

Kross, E: Sisäinen hälinä – Miksi ajatukset ylikuumenevat ja miten sitä voi välttää. OTAVA 2022.