Tampere
25 Jun, Friday
24° C

Proakatemian esseepankki

Ajattelun ajattelu



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
Esa Saarinen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ajattelun ajattelu

Katsoin Esa Saarisen ”Systeemiajattelu…” sarjan ensimmäisen luennon xx, enkä voinut olla kirjoittamatta siitä esseetä, sillä se herätti paljon ajatuksia. Saarinen puhui luennossaan meidän ihmisten kykenemättömyydestä omien ajatustemme kriittiseen ajatteluun. Emme lähesty omia ajatuksiamme objektiivisesti, syvyydellä, jolla usein on monenlaisia vaikutuksia ihan jokapäiväiseen elämäämme. Tämä johtuu Saarisen mukaan osittain myös siitä, ettei yhteiskuntamme kannusta niin sanottuun ajattelun ajatteluun.

Parhaassa tapauksessa ajatuksiemme ajattelu luo myönteisiä vaikutuksia: arvotamme asioita korkealle ja näemme maailman valoisana. Toisaalta jopa liika myönteisyys omia ajatuksia kohtaan voi aiheuttaa negatiivisia lieveilmiöitä. Näistä malliesimerkkeinä toimivat liiallinen materialismi tai addiktion tasolle paisunut sosiaalisen median kulutus.

Ajattelun ajattelemattomuuden yksi selkein negatiivinen vaikutus on taipumuksemme olla tyytyväisiä jyrkkyyteen. Olipa kyseessä sanamme muille, ajatuksemme itsestämme tai käyttäytymisemme työelämässä, tapaamme käyttää ilmaisuja kuten ”aina”, ”ei ikinä”, ”kaikki” ja ”ei kukaan”. Saarinen muistuttaa, että tällainen jyrkkyys ja mustavalkoisuus on lähes aina valheellista, eikä pidä (lähes) koskaan paikkaansa. Jos ihmiset kykenevät kaitsemaan omien ajatuksiensa, sanojensa ja tätä kautta toimintansa jyrkkyyttä, vapauttavat he ajattelukykyä eri näkökohtiin. Tätä kautta on mahdollista tarkastella asioita vapautuneen hyväksyvästi, niin sanotulla hellällä dynamiikalla omaan ajatteluun. Kukapa meistä ei olisi joskus todennut tai ajatellut ”aina mä epäonnistun”, ”en ikinä saa tätä valmiiksi” tai ”kaikki on perseestä”. Kun ei kaikki ole perseestä. En tarkoita sairausten aiheuttamia tuskia tai vaivoja, mutta tällaisissakin tilanteissa omalla ajattelulla on suuri merkitys.

Jyrkkyyden kaitseminen ja oman ajattelun ajattelu ovat tärkeitä myös työelämässä. Esa Saarinen nostaa luentosarjassaan esille sitaatin Satu Teerikankaalta: ”Ole hyvä työkaveri itsellesi”. Kun miettii tuota lausetta, tulee itselleni hieman jopa surullinen fiilis. Kuinka usein pysähdyn ajattelemaan itseäni? Olenko armollinen itselleni? Liian usein en ole. Jos mietin omia ajatuksiani, sanojani ja tekojani esimerkiksi opintojen ajalta, on helppoa huomata että jyrkkyyden välttämisellä olisin saattanut uskaltaa hypätä projekteihin mukaan entistä suuremmalla tarmolla. Ajattelen usein (huomaamattani), että en pysty johonkin tai että en osaa tarpeeksi ja homma tyssähtää siihen. Olen pystynyt taklaamaan tällaisia ajatuksia sillä, että mietin, mikä on pahinta mitä voisi tapahtua, jos en onnistuisikaan tai jokin menisikin pieleen. Useimmiten asiat eivät ole kärpästä suurempia. Kyselen paljon ja haen varmistusta omille ajatuksilleni ulkopuolelta, koska itsevarmuus ja luotto omiin ajatuksiin ei ole sellaisella tasolla, että voisin rohkeasti ajatella omat ajatukseni hyviksi. Saarinen kehottaa ihmisiä ajattelemaan muun muassa seuraavia asioita:

  • Ajattele itseäsi eri suunnasta à ajatuksesta toimeksi
    Instagramin ja sosiaalisen median ehkä kliseinen ja parjattu häshtäg #GoodVibesOnly on tullut osaksi omaa arkeani, pysyvästi. Se, että päätän olla hyvällä meiningillä joka päivä, luo vahvan pohjan sille, että päiväni totisesti ovat täynnä hyvää meininkiä. Välillä tuntuu siltä, että ei ole #GoodVibesOnly, mutta sekin on sallittava. Mahdollisuus vaikuttaa omiin viboihin on kuitenkin se, jolla kehitys omaan ajatteluun luodaan.
  • Mikä fiilis itsestään hehkuu à fake it till you make it
    Olen kokeillut tätä ja niin kiusalliselta kuin se aluksi tuntuikin, se oikeasti toimi. Olin eräänä päivänä kuin maani myynyt, en edes muista miksi, mutta ajatukset olivat negatiivisia. Jostain syystä sain päähäni ajatuksen mökkipajasta, jossa kokeilimme naurujoogaa. Tekonauru oli äärettömän kiusallista aluksi, mutta loppujen lopuksi se muuttui oikeaksi, aidoksi nauruksi, jolle ei meinannut tulla loppua. Kokeilin tätä tyyliä kotona. Menin makuuhuoneeseen peilin eteen seisomaan. Katsoin itseäni silmiin, hymyilin ja totesin että ”tänään on ihan vitun hyvä päivä.” Jatkoin toistamista, jopa hieman aggressiivisesti ääntäni hitusen korottaen, rummuttaen rintaani kuin mikäkin Tarzan. Ai luoja miten hullulta tuntuu kirjoittaa tätä. Hävettääkö? No ehkä vähän. Kaduttaako että kokeilin? Ei tippaakaan.
  • Ehkä-avaruuden tutkiminen à ”ehkä tuo olisi hyvä ajatus”
    Ehkä-avaruuden tutkiminen ei välttämättä aukea ihan heti, joten avataanpa sitä hieman. Ehkä-avaruudella Saarinen tarkoittaa sitä, että mikäli et ole valmis olemaan heti itsevarma ja uskomaan omiin kykyihisi, tulisi kokeilla ehkä-avaruuden tutkimista. Tällä Saarinen viittaa siihen, että annat itsellesi aluksi mahdollisuuden siihen, että voit onnistua ja uskoa itseesi. ”Ehkä minä pystyisin tähän.” ”Ehkä minulla olisi mahdollisuus saada tämä valmiiksi ajoissa.” Hyppy syvään päätyyn kannattaa jättää toisinaan sivuun ja aloittaa kahlaamalla. Ehkä-avaruus syvenee kuitenkin lopulta uusiin ulottuvuuksiin. (Pun intended.)

Esa Saarinen nosti luennossaan esille kaksi pääperiaatetta, jotka todella resonoivat minulle:

  1. Meissä on enemmän hyvää kuin päälle päin näkyy tai mitä itse näemme.
  2. Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää, mutta ei automaattisesti. Sen eteen on tehtävä työtä, jolla muutetaan ajatukset toimeksi.

Kannustan jokaista tekemään edes silloin tällöin oman ajattelunsa reflektointia. Saarinen korostaa, että on tärkeää kuunnella omia ajatuksiaan. Tämä tarkoittaa myös (ja aivan erityisesti) niitä pienempiä ajatuksia, jotka eivät pidä ääntä itsestänsä. Vinkkinä lukijalle, juuri eläköityneen filosofian professorin mielenkiintoinen ja monenlaisia tunteita herättävä luentosarja on katsottavissa kokonaisuudessaan YouTubesta. Suosittelen katsomaan luentosarjan ajan kanssa, ajatuksella. Loppujen lopuksi, elämisen arvoinen elämä syntyy elämisen ajattelusta: kaunis auringonlasku voi olla aivan yhtä kaunis, riippumatta siitä kuka katsoo ja mistä lähtökohdista.

LÄHTEET:

Saarinen, E. 2021. Esa Saarinen: ”Filosofia ja systeemiajattelu” -luentosarja. Luennon nimi: ”The last time”. Nauhoitettu: 29.1.2021. Katsottu 28.4.2021. https://www.youtube.com/watch?v=dshhM8NBZ4k

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close