Tampere
27 Nov, Friday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Ajattelu



Kirjoittanut: Vili Anttonen - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ajattelu

 

Olen yleensä ajatellut, että en ole hyvä ajattelija, mutta Saarisen podcastia kuunnellessa tajusin, että eihän se asia ihan näinkään ole. Minkä takia olen ajatellut itseäni kehnommaksi ajatteliaksi liittyy ihan luonnolliseen toimintaan aivoissamme. Chris Bailey kertoo TEDxManchesterissa siitä, kuinka aivot etsivät jatkuvasti häiriötekijöitä. Tämä on luonnollista ihmisaivoille, koska häiriötekijöistä kuten puhelimen vilkaisemisesta erittyy dopamiinia. Tämä on aivoille niin sanottu tapa palkita itseään työn teosta. No miten Chris Bailey alkoi sitten kehittämään omaa keskittymistään ja vähentämään aivojen halua hakea häiriötekijöitä. Chris alkoi tekemään aina tunnin ajan joka päivä muutaman viikon ajan maailman tylsimpiä asioita, kuten lukemaan Applen käyttöehtoja ja tuijottamaan kelloa. Näiden harjoitusten avulla Chris pystyi parantamaan keskittymisaikaansa, saamaan lisää ideoita ja tekemään enemmän suunnitelmia tulevaisuutta kohti.

Olen itsekin kokeillut välillä vain olemaan ja tuijottamaan johonkin tyhjyyteen kuten asunnon kattoon tai mukavaan maisemaan. Tuijotellessa olen huomannut, että ajatus ei oikein lähde oikealla tavalla liikkeelle vaan se on enemmänkin hajanaisten ajatusten mielenjuoksua. Kuunneltua Esa Saarisen podcastin tajusin kuitenkin, että suuri osa ajattelustamme tapahtuu alitajunnassa, eikä ajatuksia pysty aina selkeästi kuvittelemaan ja se ei ole välttämättä huono asia. Ajattelu on itselleni vaikeaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri, mutta pitää muistaa aina jatkossakin tuijotella tyhjyyteen ja antaa ajatusten virrata, koska tällöin aivoilla on aikaa prosessoida keräämäänsä tietoa. Olen myös huomannut, että yleensä tämmöisien tuijotteluiden jälkeen alkaa omatkin ideat rikastua ja keskittyminen parantua.

Miksi tuntuu siltä, että öisin ajatukset kulkevat paremmin ja ajattelu sulavoituu? Tätä ei ole vielä tieteellisesti todistettu, mutta tästä on esitetty teorioita. Tähän voi liittyä jo todistettukin idea, jonka me olemme varmaan kaikki jo huomanneet, eli maiseman vaihdos. Olen itse huomannut, että jos ajatus ei kulje kunnolla, niin silloin kannattaa vaihtaa työpistettä johonkin muualle. Johonkin mihin ei ole tottunut ja johonkin missä on vähemmän häiriötekijöitä. Tämä parantaa keskittymistä ja ajatuksen juoksua, joten sama asia pätee yöhön. Yöllä on erilainen valotus, erilainen tunnelma ja erilainen vireystila. Yksi esitetty teoria (http://www.cultivatingculture.com/2016/12/01/artists-creative-night/) on myös se, että ihminen on öisin herkempi äänille, hajuille ja tunteille, joten näiden avulla ihmiselle tulee enemmän uusia ideoita mieleen. Toinen mieleenpainuva teoria öisen ajattelun kannalta, mikä artikkelista nousi esille on se, että kun ihminen on väsynyt, niin hän myös helpommin filtteröi turhia ajatuksia pois. Tämän ansioista aivot tuottavat parempia ja uudempia konsepteja.

”Anna sattumalle chäänssi”

Palaten Esan podcast luentoon, jota suosittelen kaikille, jotka haluavat syventyä ajattelun parissa, niin Esa mainitsi Matti Nykäsen lausahduksen ”Anna sattumalle chäänssi”. Tätä Esa pohti luennollaan ja sitä sitten samalla itsekin tuli pohdittua. Tämähän on aivan järkyttävän hyvä ajattelutapa, jota itseasiassa on itsekin tullut toteutettua monessa kohtaa elämässäni. Se sai sitten ajattelemaan, että mitä kaikkea hyvää tämmöinen ”Anna sattumalle chäänssi” ajattelu on itselleni tuonut. Sitä kannattaa jokaisen mietti, koska ainakin itselleni se on tuonut monta hyvää asiaa elämääni. Samaa voisi peilata myös mihin tahansa verkostoitumiseen. Tapaamalla yhden oikean tyypin, voi avata itselleen uusia uramahdollisuuksia, työpaikkoja tai vaikkapa vain todella hyviä muistoja.

Parempi ajattelu johtaa parempaan elämään

Esa Saarinen on sitä mieltä, että ”parempi ajattelu johtaa parempaan elämään”. Mitä on sitten parempi ajattelu? Mielestäni se on hyvin pitkälti optimistista ajattelua ja sitä, että pystyy katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta. Optimismi on itselle ollut aina helppoa, enkä tiedä mistä se on periytynyt. Tämä on ollut hyödyllistä tiimiämme koskevissa asioissa, koska jotkin tiimimme jäsenet ovat helposti hätääntyviä. Sanotaan, että olemme käsitelleet jotain tärkeää asiaa, mikä koskettaa koko tiimiä. Tällöin tiimistä on hyvä löytyä sekä optimistista sekä pessimististä ajattelua. Molempia tosiaan tarvitaan. Näissä tilanteissa tiimimme dynamiikka toimii siten, että pessimistit nostavat esille heitä huolettavia aiheita ja optimistit taas pitävät tilanteen tyynenä positiivisten ajatuksien myötä. Tämä ei siltikään aina toimi, varsinkaan silloin jos optimistisilla ajatuksilla ei ole pessimistien vaativaa faktapohjaa. Tällöin pessimistejä ärsyttää se, että asiaa ei ole kunnolla käsitelty ja optimisteja se, että asiat ei ole niin huonosti kuin pessimistit esittävät. Tämmöisissä tilanteissa tarvitaan objektiivista ajattelutapaa. Objektiivinen ajattelu tuo molemmille osapuolille kykyä nähdä tilanne toisen näkökulmasta. Tämä on ehdotonta sille, että tiimin päätöksessä päästään johonkin yhteisymmärrykseen ja päätökseen kyseisessä asiassa.

Mitä ihmiset ajattelevat?

Chris Baileyn mukaan, kun annamme mielemme levätä ja ajatella rauhassa niin me ajattelemme kolmea eri asiaa eli menneisyyttä, nykyhetkeä sekä tulevaisuutta. Menneisyyttä ajattelemme vähiten, eli vain yllättävän 12% ajasta. Tämäkin aika on yleensä menneiden ideoiden muistelemista. Seuraavaksi eniten mietimme nykyhetkeä, joka on noin 28% ajasta ja tämähän jättää tulevaisuuden ajattelulle huomattavat 48% ajattelemastamme ajasta. Muina aikoina aivomme ovat tyhjät ja siellä ei liiku mitään tiettyä ideaa, joka olisi sillä hetkellä mielessä. Näiden takia aion jatkossa aina esimerkiksi bussissa istuessa antaa ajatusten juosta ilman mitään häiriötekijöitä, koska jos näinä aikoina tuijotan ruutua, niin se vie minun keskittymisen ja tämän takia aivot eivät saa tilaa ajatella eikä miettiä näitä kolmea tärkeää asiaa.

Näistä asioista heräsi mieleen myös yksi epäkohta akatemian toimintatyylissä. Itse ainakin olen kuullut fraasin, että koko ajan pitäisi olla ainakin viisi projektia meneillään. Tämä on minusta erityisen väärin, koska viidessä projektissa on todella paljon työtä ja tämän takia se hankaloittaa keskittymistä. Tämä johtaa myös siihen, että on vaikeampi tuottaa sitä itseltäni kaipaamaa timanttista työtä. Sitä työtä, joka on täydellä keskittymisellä ja omistautumisella työstettyä, niin sanottua priimaa. Bailey kanssa toteaa, että monesti ajattelemme, että meidän pitää tehdä aina lisää, mutta se on minun ja hänen mielestä myös väärin. Baileynkin mielestä meidän pitäisi tehdä usein vähemmän, koska tämä antaa aivoillemme aikaa miettiä ja silloin kuin aivomme miettivät, niin syntyy kaikista parhaimmat ideat.

 

Lähteet:

Esa Saarinen – Filisofia ja Systeemiajattelu Osa 1. Kyllä! Tänään! (spotify podcast)

How to Get Your Brain to Focus | Chris Bailey | TEDxManchester

http://www.cultivatingculture.com/2016/12/01/artists-creative-night/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close