Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Ajatellaan kriittisesti ja argumentoidaan



Kirjoittanut: Saara Leinonen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ennen kuin menemme esseen pariin, on lukijan ymmärrettävä käsitteet kriittinen ajattelu ja argumentointi.

 

Kriittinen ajattelu on perusteellista, pohtivaa ja harkitsevaa ajattelua päätösten tekemisen yhteydessä. Kriittinen ajattelija huomioi asioita useasta eri näkökulmasta ja täten kykenee hyödyntämään nämä näkökulmat omassa toiminnassaan. Ongelmatilanteiden tunnistaminen ja ratkaiseminen sekä niiden arvioiminen kuuluu myös kriittisen ajattelun taitoihin. Esimerkiksi kriittinen ajattelija testaa erilaisten ratkaisujen toimivuutta sekä niiden seurauksia ja näin perustelee johtopäätöksensä.

 

”Kriittisen ajattelun käsite yleiskielessä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä; ajatellaan ehkä, että kriittinen ajattelu olisi vain kyynistä vikojen etsimistä. Se on kuitenkin paljon laajempi ja monella erilaisella tavalla ilmenevä taito, jota pidetään yhtenä koulutuksen tärkeimmistä tavoitteista”

(Kleemola, K. 2020)

 

 

Argumentointi poikkeaa kriittisestä ajattelusta siten, että argumentoija osaa perustella väitteensä ja osaa tunnistaa vastakkaisen argumentoijan väitteissä ja teksteissä olevat ongelmat tai ristiriidat. On hyvä huomioida, että argumentointi ei ole riitelyä.

Argumentoidessa esitetään asiallisia väitteitä, jotka perustuvat puolueettomaan ja asenteettomaan punnintaan tai esimerkiksi aineiston tai tekstin antamaan näyttöön.

 

”Hyvä argumentointi on loppujen lopuksi keskustelua ja yhteistyötä. Tarkoitus on esittää omat argumentit niin avoimesti, että lukija tai kuulija voi halutessaan keksiä vaihtoehtoisia päätelmiä”

(Kosonen, H. 2017)

 

 

Miten minä argumentoin? Olenko kriittinen ajattelija?

 

En ollut aiemmin edes tajunnut käyttäväni kriittistä ajattelua tai argumentointia, ennen kuin lähdin opparia kirjoittavan Apajan Anna Lundbergin pitämälle argumentointikurssille. Ajattelin aina olevani vain yliajattelija sekä inttäjä, joka haluaa saada tahtonsa läpi.

 

Argumentointia tulee käytettyä lähes päivittäin. Ihan arkisissa keskusteluissa on paljon omien väitteiden perustelua ja toisen keskustelijan ymmärtämistä tapahtuu ilman, että sitä edes itse tajuaisi. Myös koulussa pajoissa perustelen väitteeni ja ajatukseni pohjautuen tietoon, mitä minulla on ja ymmärrän tiimitovereiden näkökulmat sekä ongelmat, joihin keskustelussa kaivataan ratkaisua.

 

Kriittistä ajattelua tulee käytettyä esimerkiksi treeneissä ja otteluissa. Pelitaktiikoiden ymmärtäminen eli erilaisten ratkaisujen toimivuuden pohtiminen auttaa hyödyntää taktiikat omassa pelisuorituksessani.

Kun ottelussa ratkaisuvaihtoehtoja on monia, niiden toimivuutta lähdetään testaamaan yksitellen. Ensin taktiikat käydään läpi tussitaululla. Kun pelaajat ymmärtävät taktiikan ja se koetaan toimivaksi, suoritusta lähdetään testaamaan. Mikäli seuraukset omassa suorituksessa onnistuvat, niitä hyödynnän seuraavassa vaihdossani. Vaikea on ymmärtää esimerkiksi noppa puolustusta, jollei sitä pohdi, että tuleeko puolustustaktiikka edes toimimaan ja täten kokeilemaan.

 

 

Kriittinen ajattelu ja argumentointi tiimityöskentelyssä Proakatemialla

 

Koska kriittinen ajattelu sekä argumentointi yksiä koulutuksen tärkeimmistä tavoitteista, niitä tulisi ottaa tarkemmin huomioon tiimityöskentelyssä. Miksi on merkityksellistä hallita kriittinen ajattelu sekä argumentointi tiimityöskentelyssä?

Etäkoulu on vaikuttanut kriittiseen ajatteluumme ja argumentointiin, sillä kommunikaatiot ja keskustelut ovat olleet enimmäkseen asynkronisia eli ei-reaaliaikaisia kommunikointeja (esim. Teams -keskustelut, Whatsapp -viestit ja sähköpostit). Asynkroniset keskustelut ovat tosin kehittäneet esimerkiksi toisten opiskelijoiden ja valmentajien kysymyksiin vastaamista ja reagoimista Teamsissa, tapausten ja asioiden analysointia (koronatiedotteet), väittelyä ja kritiikkiä.

Koska pikkuhiljaa olemme alkaneet palaamaan läsnä opiskeluun, mikä tarkoittaa sitä, että pajat sekä palaverit toteutetaan Teamsin ja zoomin sijaan paikan päällä. Tämä asynkroninen kommunikointi vähenee, jolloin keskusteluun reagoidaan reaaliaikaisesti. Tällöin kriittisen ajattelun sekä argumentoinnin taidot ovat tärkeitä ja erittäin ajankohtaisia.

Jotta tiimissä voidaan päästä yhteisymmärrykseen ja tiimi toimii, tulee jokaisen tiimiläisen osata huomioida useita eri näkökulmia, pohtia niitä sekä ajatella harkitsevasti ennen johtopäätöksien tekoa. Jos kaikki vain seisoisivat oman ajatuksensa takana, eikä edes yrittäisi ymmärtää toisten näkökulmaa, ei tiimityöskentelystä tulisi yhtään mitään. Pajoissa kriittinen ajattelu ja argumentointi toimivat käsi kädessä.

Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, että tiimissä keskustellaan yhteisistä säännöistä. Yksi kannattaa sitä, että jos myöhästyy pajasta niin silloin ei tulla kesken kaiken sitä keskeyttämään, jotta hänen ajatuksensa ja keskittyminen ei katkea. Toinen on taas sitä mieltä, että on ok tulla myöhässä, ettei jää paitsi mistään opetuksesta, sekä hänen bussinsa saapuu vähän aloituksen jälkeen vasta perille.

Molemmilla on omat argumenttinsa, joita he myöskin osaavat perustella. Tilanne ei kuitenkaan saa ratkaisua helposti, sillä argumentointitaitojen sijasta he alkavat riitelemään ja pommittamaan toisiaan henkilökohtaisilla uhkauksilla. Tässä tilanteessa kumpikaan osapuoli ei halua ymmärtää toisiensa näkökulmia, vaan sen sijaan riitelevät, kumman vaihtoehto on parempi. Kuten aiemmin mainittu, argumentointi ei ole riitelyä eli tilanne on karannut käsistä.

Jos molemmat osapuolet hyödyntäisivät argumentointitaitoja sekä kriittistä ajattelua, he ymmärtäisivät toisiaan paremmin sekä kykenisivät pohtimaan yhdessä toimivaa ratkaisumallia ja tällaista riitelytilannetta ei olisi mahdollisesti tapahtunut. Argumentointi- ja kriittisen ajattelun taidot tulisi olla kaikilla tiimiläisillä hallussa, ja ne tulisi jokaisen myös oppia sekä sisäistää. Jos emme käyttäisi kriittisen ajattelun ja argumentoinnin taitoja sekä oppeja, olisimme heikossa asemassa.

 

 

 

 

Lähteet:

Argumentointikurssin materiaalit ja muistiinpanot

Blogs.helsinki.fi. Kleemola, K. 9.1.2020. Kriittinen ajattelu – taitoa, tahtoa ja tietoa (luettu 15.12.2021)

https://blogs.helsinki.fi/each-project/2020/01/kriittinen-ajattelu-taitoa-tahtoa-ja-tietoa/

Blogs.helsinki.fi. Kosonen, H. 2017. Kielijelppi – Argumentointi ja argumentoiva kirjoittainen (luettu 15.12.2021)

https://blogs.helsinki.fi/kielijelppi/argumentointi-ja-argumentoiva-kirjoittainen/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close