Johdanto

Säännöllisellä liikunnalla on fyysistä terveyttä edistäviä vaikutuksia, mutta maailmalta kiirii yhä enemmän uutta tutkimustieto siitä, miten säännöllisellä liikunnalla on vaikutusta myös ihmisen psyykkisiin ulottuvuuksiin. Karoliinisen instituutin ylilääkäri, Anders Hansen, on tutkinut liikunnan vaikutuksia juuri ihmisen psyykkisen puoleen ja havainnut, että säännöllisellä liikunnalla on vaikutusta mm. muistiin, luovuuteen ja älyyn. Magneettikuvauksen avulla toteutettu aivotutkimus osoittaa, että säännöllinen liikunta onkin eräänlaista mentaalista harjoittelua – fysiikan ohella se lisää ihmisen aivovoimaa.

Liikunnalla aivovoimaa

Ihmisen aivot muuttuvat koko ajan, uusia soluja syntyy ja yhdistyy toisiin. Ikääntyessä ihmisen solut kangistuvat, eivätkä kykene korjaamaan itseään enää niin tehokkaasti. Muutoksessa liikunta on paras keino pitää aivot nuorina ja jopa nuorentaa niitä.

Tutkimuksessa satakaksikymmentä 60-vuotiasta jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Toinen ryhmistä kävi vuoden ajan säännöllisesti kävelyllä kolme kertaa viikossa, toinen jatkoi tavallista elämäntapaansa. Kun koehenkilöiden aivot magneettikuvattiin, niin havaittiin, että säännöllisesti kävelyllä käyneiden koehenkilöiden aivoissa ikääntyminen oli pysähtynyt ja aivojen muistikeskukseen oli tullut uusia soluja. Tämä vastasi ajallisesti noin 1-2 vuoden nuorentumista. Vastaavasti toisen ryhmän muistikeskus oli jatkanut kutistumistaan, eli toisin sanoen aivot olivat jatkaneet vanhentumistaan. Aivojen tietyt osat kutistuvat väistämättä iän myötä, mutta testiryhmien välillä oli havaittavissa selkä ero.

Kävelyllä käyneiden aivoissa oli tapahtunut lisäksi muitakin muutoksia mm. aivolohkojen väliset yhteydet olivat vahvistuneet ja siten aivot toimivat kauttaaltaan tehokkaammin. Kävelyllä käyneet pystyivät suoriutumaan erilaisista tehtävistä vertailuryhmää nopeammin. Psykologisten testien mukaan myös muilla ajattelua vaativilla osa-alueilla oli tapahtunut paranemista. Näin ollen liikunnan lisäämisellä oli saavutettu selkeitä hyötyjä ja onnistuttu lisäämään aivovoimaa.

Myös lehdissä ja internetissä on paljon harjoitteita, joiden väitetään tekevän aivoista tehokkaampia. Yksinkertaisuudessaan tällaisia ovat esimerkiksi ristisanatehtävät ja sudokut. Hansenin mukaan näihin kannattaa suhtautua kuitenkin varauksella. Stanfordin ja Max Planck -instituutin tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että harjoitteet eivät paranna muistia tai tee käyttäjistään keskittyneempiä tai luovempia, sillä pohjimmiltaan ne opettavat vain pelaamaan kyseistä peliä. Tutkimukset ovat yhä enemmän yhtä mieltä siitä, että liikunta on paras keino saada ylläpidettyä aivojen viriliteettitasoa.

Kun ihminen liikkuu, hänen on muutettava aivoissa kaikki ympäriltä tulevat aistikokemukset ns. ärsykkeet liikettä edesauttavaan muotoon. Tällöin aivokuori aktivoituu koordinoimaan kehon liikettä. Kävelijän on tiedostettava missä on nyt ja minne on menossa seuraavaksi. Jos liikunta on monimutkaisempaa, kuten vaikkapa tennis tai jääkiekko, aivoista aktivoituu laajempi alue käyttöön. Liikkeen monimutkaisuus lisää ympäriltä tulevien aistiärsykkeiden määrää ja aktivoi enemmän aivokuorta.

Kuinka paljon liikuntaa?

Kuinka paljon sitten pitäisi liikkua, jotta saisi pidettyä aivonsa kunnossa? Lähtökohtaisesti mikä tahansa on parempi kuin ei mitään. Hansen puhuu paljon siitä, miten pienellä muutoksella omaan viikoittaiseen liikuntamäärään voi saavuttaa jo paljon.

Toisinaan kävelyyn kohdistuu väheksyvää ajattelua tai sitä väheksytään liikuntamuotona – kävelyä ei koeta “todellisena” urheiluna. Sellaisesta ihmisestä, joka liikkuu muutenkin vähän, se voi tuntua lannistavalta. Näin ollen myös sillä, miten puhumme liikunnasta, on suuri merkitys. Hansenin tutkimusten mukaan maksimaalisen hyödyn aivoille saa käymällä lenkillä kolme kertaa viikossa, kun verrokkina on keskivertoinen sohvaperuna. Liikunta tulee kuitenkin suhteuttaa lähtötasoon, ikään ja terveyteen.

Seuraavassa on viisi vinkkiä, joiden kautta voit elvyttää liikunnan palon ja sen myötä saavuttaa lisää aivovoimaa. Tee pieni muutos tänään ja nauti isoista tuloksista tulevaisuudessa.

1) Kaikki liikunta on hyväksi aivoille. Jos sinulla ei ole aikaa pitkään suoritukseen, tee edes jotain. On aina parempi tehdä edes jotain kuin vaihtoehtoisesti olla kokonaan tekemättä.

2) Parhaiten aivojen hyvinvointiin vaikuttaa liikunta, joka on riittävän rasittavaa. Rasitus opettaa keholle, ettei sykkeen nousu tai stressihormonien lisääntyminen ole uhka.

3) Paras vaikutus aivoille saadaan, kun liikuntasuoritus kestää puolesta tunnista 45 minuuttiin. Aivojen hyvinvoinnin kannalta maratoneista ei ole lisähyötyä.

4) Paras vaikutus saadaan säännöllisellä liikunnalla kolmesti viikossa. Tuloksia aivojen hyvinvoinnille saa heti, mutta suurimmat vaikutukset alkavat näkyä parin kuukauden harjoittelun jälkeen.

5) On luonnollista, että lenkille lähtö tuntuu vaikealta, sillä kehomme on ohjelmoitu säästämään energiaa. Sulje korvasi sohvan kutsulta, aivosi kiittävät.

Jos liikunta edustaa kuitenkin vastenmielisyyden kamalinta peilikuvaa, niin hyviä tutkimustuloksia on saatu myös aktiivisesta musisoinnista. On osoitettu, että myös soittaminen tai vaikkapa kuorossa laulaminen aktivoivat laajasti aivokuorta. Yhtä kaikki, aktiivinen harrastaminen parantaa vähintäänkin elämänlaatua.

Lähteet

Hansen, A. 2017. Aivovoimaa. Luettu 9.12.2017.

Erickson, K., Voss, M., Prakash, R., Basak, C., Szabo, A., Chaddock, L., Kim, J., Heo, S., Alves, H., White, S., Wojcicki, T., Mailey, E., Vieira, V., Martin, S., Pence, B., Woods, J., McAuley, E. & Kramer, A. 2011. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. Luettu 9.12.2017.