Tampere
28 Jan, Thursday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Aivot on jännä juttu



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
TEDx
Tuntematon
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Ihmisen aivot ovat äärimmäisen kompleksi tietopankki. Välillä täytyy ihan pysähtyä miettimään, miten kaikki oikein toimii. Missä ajatukset säilyy, missä on jalkapallon pelaamiseen vaadittavat taidot ja minne kaikki matemaattinen potentiaalini on vuosien saatossa hävinnyt. Onko kaikki tieto meidän päässä vain muistia? Kun tietokirjailija julkaisee teoksensa, sillä sekunnilla kun ensimmäiset kopiot tulevat julkisiksi, sisältö on jo vanhentunutta tietoa. Onko kaikki tieto mitä koemme, näemme, tunnemme tai ajattelemme vain muistoja? Tällaisten ajatusten pallottelu on joskus ihan hauskaa, mutta samalla hieman jopa turhauttavaa. Aivoissa on niin paljon potentiaalia. Vahva suositus katsottavaksi on elokuva Limitless. Elokuva kertoo kirjailijasta, joka ei vain saa tuotettua tekstiä. Hän löytää sattumien kautta tämän mysteeripillerin, jonka avulla hän saa 100% aivokapasiteetistaan käyttöön. Joidenkin väitteiden mukaan käytämme vain 20% todellisesta kapasiteetista. En ole neurotutkija, joten uskotaan. Tässäpä muutama hauska nippelitieto aivoista:

– Aivot ovat keskimäärin n. 2-3% kehosi painosta, mutta ne vievät 20-30% energiasta, hapesta ja verestä
– Tiedon väitetään kulkevan aivoissa n. 240-400km tunnissa
– Aivosi ovat 60% rasvaa
– Lähteiden väitteet eroavat, mutta aivojen muistikapasiteetti on joidenkin mukaan 4 teraa. Se vastaa noin 15:n iPhone X:n muistia.
– Aivot eivät tunne kipua
– Tietokonepelit auttavat kognitiivisten taitojen kehityksessä
– Aivojen tuottamalla energiamäärällä voisi sytyttää 20W lampun. Vieläkö mietityttää, miksi ajatuksenjuoksua kuvaillaan lampun syttymisellä? Niimpä.
– Humalassa aivojesi on vaikea luoda muistoja. Onneksi on kuitenkin se iPhone X, jonka kuvat sitten kertovat aamulla enemmän kuin tuhat sanaa.
– Brain freeze – eli se tunne kun syöt kylmää ja ”aivot jäätyvät”, johtuu kitalaen heijastamasta kylmän tunteesta
– Kirjainten paikoilla ei juurikaan ole merkitystä kun luet tekstiä. Aivot tarvitsevat vain ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen paikoilleen, jotta voimme ymmärtää lukemaamme.

Testaa:
Aoccdrnig to a rscheearch at Cmabrigde Uinervtisy, it deosn’t mttaer in waht oredr the ltteers in a wrod are, the olny iprmoetnt tihng is taht the frist and lsat ltteer be at the rghit pclae. The rset can be a toatl mses and you can sitll raed it wouthit porbelm. Tihs is bcuseae the huamn mnid deos not raed ervey lteter by istlef, but the wrod as a wlohe.

Katso youtubesta TEDX video muistitekniikasta. Visualisointi totisesti auttaa.
https://www.youtube.com/watch?v=JsC9ZHi79jo&t=3s

Lähteet:
https://bebrainfit.com/human-brain-facts/
https://www.thehealthy.com/aging/mind-memory/brain-facts/
https://www.healthline.com/health/fun-facts-about-the-brain#1

Aihetunnisteet:
Kommentit
  • Atte Westerberg

    vrey initseretng tipoc! Aivot ovat erittäin mielenkiintoiset kapistukset. Tiesitkö että aivot ovat meille tärkein elin… aivojemme mukaan. Foliohatut hetkeksi sivuun. Voisiko tulevaisuudessa hyvä jatko esseen aiheelle olla esimerkiksi aivot töissä tai tiimityössä?

    23.1.2020
  • Kiitos kommentista! Mielenkiintoinen ehdotus, täytyy ottaa asialistalle jatkoon! 8)

    23.1.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close