Henkilökohtainen brändäys on ollut nouseva trendi yritysmaailmassa jo pitkään. Jokaisen pitäisi vähintään ymmärtää, mitä brändäys on ja mitä hyötyä siitä on niin yrityksen imagolle kuin myynnillekin. Brändisi kautta määrittyy myös tyypillinen asiakkaasi. Sen avulla voit erottua muista, vaikka tuotteesi olisikin samanlainen kilpailijoiden kanssa.

Unelmaduunarin tilipäivä (2020) on Satu Rämön ja Hanne Valtarin tuore opas siihen, miten unelmatyö valjastetaan rahaksi. Valtari on henkilö Lähiömutsi –brändin takana, eli tietää mistä puhuu. Kirja koostuu kahdeksasta eri luvusta jotka muodostava kokonaisuuden, mutta itse paneudun ajankohtaiseen brändäykseen.
Yksi tärkein huomio kirjassa liittyy oman ainutlaatuisuuden valjastamiseen ja hyödyntämiseen brändissä. Ainutlaatuisuuden valjastaminenkin lähtee siitä, että mikä oikein on se oma ainutlaatuisuus. Ihan apteekin hyllyltä ihminen osaa harvemmin kysymykseen vastata – suomalaiseen mentaliteettiinkin on joskus vaikea liittää oman uniikkiuden korostaminen ja pohtiminen. Brändäyksen kannalta se on kuitenkin kriittistä. Mikä tekee minusta ja sitä kautta tuotteestani ainutlaatuisen?

Kirja antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä asian pohtimiseen ja tarjoaa hyviä kysymyksiä ja vinkkejä teeman lähestymiseen. Omia suosikkejani olivat pohtivat kysymykset – miten käytät päiväsi? Mikä saa sinut innostumaan? Mitä muut sinussa näkevät? Mitä lapsuudessa rakastit?

Harvoin ihminen pysähtyy miettimään tällaisia asioita, ellei erikseen pyydetä. Mihin kaikkeen käyttää päivän aikana aikaa,  mikä on aikani arvoista? Millaisia uutisotsikoita klikkaan? Katsonko televisiota vai viihdynkö elokuvissa? Mitä teemoja on asioissa, joita seuraan somessa? Entä ne lapsuuden taidot ja rakkauden kohteet? Monesti omat vahvuudet (ja heikkoudet) ovat nähtävissä jo lapsuudessa. Saisiko niistä ammennettua jotain brändin rakentamisessa?  

Itsereflektion lisäksi on tärkeä miettiä itseään myös muiden silmin. Kannattaakin kysellä kaverilta, tutulta, kollegalta, perheeltä jne, mikä on eniten sinua, mitkä ovat heidän mielestään ydintaitosi, millainen oikein olet. Omalle itselleen tulee helposti sokeaksi.

Kun on hyvin perillä omasta ainutlaatuisuudestaan, on liikeidean (tai -ideoiden) keksiminen ja määrittely sujuvampaa. Kun tuntee omat kiinnostuksensa, arvonsa ja unelmansa, tietää paremmin myös, kenelle mahdollisesti omaa brändiä kohdentaa. Omaa ideaa osaa myös tarkentaa ja jalostaa syvällisen perehtymisen jälkeen. Oman ainutlaatuisuuden ymmärtämisen kautta syntyi myös kirjassa mainittu Arkive, vaatteidenhuoltoon keskittynyt sivusto ja huoltopalvelu, jonka perustajat ovat vaatesuunnittelijoita. He ymmärsivät oman ainutlaatuisuutensa ja jalostivat sen täyttämään alalla vallitsevaa puutetta vaatteidenhuollosta.

Tärkeää oman brändin kanssa on kuitenkin muistaa se, että brändin ydin pitää olla mietittynä alusta lähtien eikä ”tehdä pitkin matkaa”. Olen huomannut monen yrittäjän tekevän juurikin ”pikkuhiljaa”, mutta kun brändi on alusta asti eheä ja huolella suunniteltu, sen todennäköisyydet menestyä ja löytää oma kohdeyleisö alusta lähtien ovat paremmat.

Kun on nimi ja ajatus, pitää miettiä brändille kategoria, mihin se kuuluu. Voi joko keksiä kokonaan uuden kategorian tai sijoittaa brändi johonkin jo olemassaolevaan kategoriaan (pienpanimo, elämysmatka, koirahoitola) ja pohtia, miten brändi tässä tilanteessa eroaa kirjailijoista. Yksi hyvä kirjassa esitetty ajatus olikin ottaa joku tavallinen tuote ja tehdä siitä artesaaniversio. Kategorian ja nimen lisäksi voi hassutella sloganilla (mieti esim. Verkkokaupan ”todennäköisesti aina halvempi”), miettiä itsellesi sopivan tittelin (toimitusjohtaja, luennoitsija, valokuvaaja vs. jokin mielikuvituksellisempi, kuten esim. Jenni Häyrisen (joka pitää Liemessä-ruokablogia) ruokataiteilija) ja määritellä oman brändin tavoitteet (mm. kenelle brändisi on suunnattu & miksi kohderyhmä käyttää brändiäsi).

Yksi tärkeä osa brändin ainutlaatuisuutta on brändin ulkoasu. Vaikka olisi muuten selkeä suunta ja edellä mainitut asiat mietittynä, voi moni asia kaatua jos ulkoasu ei ole pätevä. Jos on kaksi hyvin samantyyppistä palvelua, ja toinen heistä on panostanut ammattimaiseen ulkoasuun, valitsen hyvin todennäköisesti sen. Mietitty ulkonäkö lisää uskottavuutta. Hyvä ulkoasu on yhtenäinen niin värimaailmaa, logoa kuin valokuvia myöten. Ulkoasun merkitystä ei nykyaikana tule vähätellä, kun olemme jatkuvasti visuaalisten ärsykkeiden ympäröimä. Helmet poimii nopeasti sioista.

Kun aiemmin mainitsin siitä, että oma brändi on tärkeää olla selkeä alusta lähtien, kaikilla asia ei kuitenkaan aina ole näin. Joskus on hyvä ja jopa suotavaa ”tuulettaa” omaa brändiä ja uudelleenbrändätä itsensä. Olen huomannut tämän itsekin ilmiönä sosiaalisessa mediassa, mutta kirjassa mainittiin hyvä esimerkki Oatlysta. Nykyään se tunnetaan trendikkäänä, kapinallisena ja ”coolina” kauratuotemerkkinä, mutta ennen asia oli toisin; Oatlyn pakkaukset olivat aikanaan ”rumimat pakkaukset, joita [Oatlyn luova johtaja] oli koskaan nähnyt”. Pakkausten design ja brändin tarina laitettiin kokonaan uusiksi, josta syntyikin sitten kaikkien tuntema menestystarina, ja Oatly varmasti löysi uudet asiakkaansa hyvin. Luovuttamisen sijaan uudelleenbrändäys voi siis olla hyvä vaihtoehto.

Osa tässäkin kerroista teemoista on varmasti monelle entuudestaan tuttuja, mutta tärkein kirjan tarjoama huomio oli ainakin itselleni juuri oman ainutlaatuisuuden pohtiminen ja sen hyödyntäminen. Monesti voi ajatella että pitää ”tyhjästä” keksiä toimiva liikeidea, mutta oman ainutlaatuisuuden kautta sen löytäminen on helpompaa.