Inspiraatio skolioosin saloihin sukeltavasta esseestä nousi tosielämän tarpeesta. Motiven launchaama Hyvinvointivalmennus on vetänyt puoleensa todella erilaisia ihmisiä todella monipuolisten haasteiden kanssa. Tahdon, että asiakkaat saavat valmennuksesta mahdollisimman suuren hyödyn, että itse pääsen kehittämään ammattitaitoani fysioterapeuttina ja että saan myös samalla opintopisteitä plakkariin. Nämä kaikki saan hoidettua etsimällä asiakkaan tarpeisiin liittyen tietoa ja tekemällä aiheesta esseen. 

Nuoruusiän idiopaattisesta skolioosista löytyy todella paljon tietoa, mutta kun skolioosi onkin aikuisella, on tietolähteitä huomattavasti niukemmin. Voisin kuvitella tämän johtuvan siitä, että koska nuoren ranka vielä kasvaa, skolioosin lisääntyminen voi olla vielä estettävissä. Skolioosi nähdään terveydenhuollossa usein sinällään harmillisena, mutta etenkin aikuisiällä itse mutkalle ja kiertyneisyydelle ei voi eikä tarvitsekaan tehdä mitään, mutta asennosta aiheutuvia oireita voidaan kyllä hoitaa tehokkaastikin. Skolioosin hoidossa on kuitenkin paljon samankaltaisuuksia ikään katsomatta. 

Arkikielessä termiä ”skolioosi” käytetään hyvinkin huolettomasti – kaikenlaiset pienet mutkat tai kääntymät rangassa nimetään usein skolioosiksi niin tavallisten pulliaisten, kuin ammattilaistenkin toimesta. Terveystalon sivuillakaan skolioosia ei ole määritelty sen tarkemmin kuin ”selkärangan vinoumana”. Lieväksi skolioosiksi lasketaan alle 20 asteen mutkat rangassa. ‘Skolioosi’ sanan viljely jokaisen asiakkaan, jolla on tavanomaisesta poikkeavaa kaarevuutta rangassa, kohdalla ei kannata, koska monelle tieteellisenkuuloisen diagnoosin antaminen voi jo sinällään provosoida oireita. 

Se, että asiakkaan rangassa on tavallisesta poikkeavaa kaarevuutta, ei sinällään vielä tarkoita, että asialle tarvitsisi tehdä jotain. Monet ovat  täysin oireettomia koko elämänsä, vaikka rangassa olisikin mutkia sinne sun tänne. Olen kuullut tapauksesta, jossa 80-vuotias nainen oli tullut fysioterapeutin vastaanotolle valitellen selkäkipuja. Vasta tällä käynnillä ensimmäistä kertaa elämässään nainen sai kuulla, että hänellä on erittäinkin graavi skolioosi, joka vasta nyt oireilee ensimmäisen kerran. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että osalla ihmisistä saattaa esiintyä huomattavan paljon selkäkipuja, hengityksen vaivalloisuutta ja muuta arkista haittaa selän kiertyneen asennon takia.

Niille, joilla on paljon kipuja, skolioosin huomioiminen fysioterapiassa voi helpottaa oireita. Vaikka peruskoulutuksessa skolioosia ollaan käyty läpi, näen silti tarpeen aiheen kertaamiselle ja syventämiselle. Tämä mielessäni tahdonkin tässä esseessä kartoittaa muutamia keinoja asiakkaan tilanteen helpottamiseksi, ensin yleisemällä tasolla ja sen jälkeen uppoutuen spesifimpiin tapoihin. 

Yleiset ohjenuorat selkäoireisen hoitoon, kun yhtälössä on myös skolioosi 

Taas kerran taikasana ongelmien ratkaisemiseen on yksilöllisyys. Asiakkaalle, jonka rangassa on huomattavaa kiertymää tai kaarevuutta ja jonka oireet voisivat liittyä rangan asentoon, tulisi ohjata harjoitteet testaamisen ja haastattelun perusteella. Jos haasteet kulminoituvat hengitystoimintaan, tulisi harjoitteiden tähdätä sen puolen harjoitteluun, jos taas haasteet ovat enemmänkin liikkuvuuksissa, liikkuvuusharjoittelu on järkevintä. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta tämä helposti unohtuu, jos keskittyy liikaa siihen, että nyt kyseessä on skolioosi. 

Puolierot niin liikkuvuuksissa, voimassa kuin toimintakyvyssäkin saattavat linkittyä usein selän oireisiin, kun kyseisellä asiakkaalla on skolioosia. Kaikissa ihmisissä on puolieroja, mutta graaveimpien puolierojen tasaamiseen tähtäävä harjoittelu voi helpottaa asiakkaan haasteita. Mittaamalla liikeratoja, voimaa ja toimintakykyä, voidaan harjoittelun vaikuttavuuttakin arvioida. Erilaiset kiertoliikkeet ja sivutaivutukset (myös yhdistettynä) ovat skolioosiin liittyvien oireiden hoidossa suositeltavia.

Selän oireiden helpottamisessa keskivartalon lihasvoiman ja kontrollin kehittäminen ovat keskeisiä teemoja. On todistettu, että lievän skolioosin tapauksessa selkä- ja vatsalihasten lihasvoimaharjoittelu ehkäisee skolioosin pahentumista. Keskivartalon hallintaa parantavat harjoitteet voivat olla monen asiakkaan kohdalla hyvä lähtökohta. Näissä tiukka keskittyminen ja liikkeen tekeminen hallitusti asiakkaan optimaalisella liikeradalla auttaa kehittämään koordinaatiota lihasvoiman rinnalla.

Lihasvoimaharjoittelun tulokset alkavat usein näkyä ja tuntua vasta pidemmän ajan jälkeen harjoittelun aloittamisesta. Tämä kannattaa myös selventää asiakkaalle, jotta hän jaksaisi harjoitella, vaikkei muutamaan viikkoon vielä huomaisikaan muutosta. Alkuun liike saattaa muuttua helpommaksi, vaikka lihas ei ole vielä ehtinyt kasvattamaan voimaansa. Tämä johtuu useimmiten hermostollisesta oppimisesta. Tässä, kuten monessa muussakin harjoittelussa, on hyvä muistaa, että kuormitusta pitää tulla paljon, jotta lihas pääsee kehittymään. 

Jokaisen asiakkaan kanssa tulee biomekaanisen puolen lisäksi muistaa huomioida ihmisen psyykkissosiaalinen ulottuvuus. Motivoivan haastattelun keinojen tulisi kulkea jatkuvasti osana asiakaspolkua. Asiakkaan kuuntelu, avoimet kysymykset, asiakkaiden omista oivalluksista kumpuavat tavoitteet ja harjoittelun integroiminen arkeen sitouttavat asiakasta kuntoutukseen sekä johtavat todennäköisemmin hedelmällisiin tuloksiin.

Fysioterapian spesifit keinot skolioosin parissa 

Fysioterapian kenttä on jakautunut moneen osaan skolioosin hoidossa. Spesifeistä lähestymistavoista spiraalistabilaatio ja PSSE (Physiotherapic Scoliosis-Spesicic Exercises) monine koulukuntineen ovat tunnetuimpia. Kaikkia näitä kuitenkin yhdistää se, että tahdotaan vahvistaa keskivartalon optimaalista asentoa tukevia lihaksia. Tavoitteena kaikissa koulukunnissa, toki erilaisin painotuksin, on ehkäistä rangan mutkien suurenemista sekä jopa pienentää niitä. 

Spiraalistabilaatiossa olennaisinta on keskivartalon tuki, resiprokaalisten mallien hyödyntäminen (monet harjoitteet muistuttavatkin kävelyn eri vaiheita) sekä hengityksen integroiminen harjoitteluun. Kyseistä menetelmää voi käyttää hyvin monessa vaivassa etenkin selän alueella. Spiraalistabilaatio perustuu sille ajatukselle, että spiraalimaisia lihasketjuja vahvistetaan ja pystysuuntaisia rentoutetaan. Tämä teoria yhdistyykin vahvasti moniin faskiateorioihin muun muassa siinä, millaisia lihasketjuja ihmiskehossa on. Keskeisenä harjoitusvälineenä spiraalistabilaatiossa on kuminauha.  

PSSE jakautuu todella moneen koulukuntaan, joita kaikkia yhdistää ajatukset aktiivisesta lihastyöllä tehdystä kolmiulotteisesta itsekorjauksesta, harjoitteiden integroimisesta arkeen sekä optimaalisen rangan asennon stabilisoinnista. Keinoja, joita PSSE –metodissa käytetään, ovat muun muassa isometriset harjoitteet rangan asennon stabiloimiseksi, rotaation aktiivinen vastustaminen, rangan “pidentämis”-harjoitukset yhdistettynä hengitysharjoituksiin ja rangan sivuttaisliikkeet. Tässä yksi lyhyt ja mielenkiintoinen video, jossa käydään läpi yhden skolioosiasiakkaan harjoitteita, jotka perustuvat Schrothin koulukunnan harjoituksiin.

Kohti skolioosia – ja sen yli! 

Skolioosi aikuisasiakkaalla ei tarvitse olla mörkö – ei asiakkaalle eikä ammattilaiselle. Asiakas hyötyy erityisen paljon, kun hän saa sen tiedon, että tämä kiertymä rangassa on ihan normaalia ja sen ei tarvitse antaa vaikuttaa elämään sen kummemmin. Oireet helpottavat välillä kummasti, kun asiakas saa tietää, ettei ole rikki tai hauras. 

Valmennuksen kautta tulleen asiakkaan, jolla on skolioosia, kanssa korostui jälleen yksilöllisyys. Vaikka skolioosi olikin huomattava ja oireet ylävartalon alueella, oireen syntyyn vaikuttivat aivan muut tekijät kuin skolioosi. Taas kerran se nähtiin – asiakkaan kohtaaminen, tämän hoitaminen tutkimuslöydösten perusteella ja utelias asenne ovat avain onneen. 

LÄHTEET 

Bettany-Saltikov, J., Parent, E. C., Romano, M., Villagrasa, M. & Negrini, S. 2014. Physiotherapeutic Scoliosis-Specific Exercises for Adolescents with Idiopathic Scoliosis. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine. 50(1), 111-121. 13.2.2014. Luettu 18.2.2020. Saatavilla verkossa: https://www.minervamedica.it/en/getfreepdf/bRFatjR4q9jmQyjOi1CXjM4VerEo410vmMKXinh%252BN6n0Jf%252Bl6Jdif3bg3ZHK4FA86vJTVQwHmsjCkxvcqmzJ2w%253D%253D/R33Y2014N01A0111.pdf. 

Helenius, I. 2018. Skolioosi. Lääkärikirja Duodecim. 17.4.2018. Luettu 13.2.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00836. 

Hulmi, J. 2014. Fyysisen harjoittelun pääperiaatteet. 8.9.2014. Luettu 25.2.2020. https://lihastohtori.wordpress.com/2014/09/08/harjoittelun_paaperiaatteet/ 

Keskinen, M. 209. Lasten tuleongelmat – harjoitukset. Luentomateriaali. 9.9.2019. 

Koistinen, J. 2005. Harjoitusterapia – liike on lääke, mutta miten on annostelun laita? 2. painos. Teoksessa J. Koistinen (toim.) Selän rakenne, toiminta ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus Oy, 441-491. 

Mitackova, J. 2020. Method. Spiral Stabilization UK. Luettu 25.2.2020. https://spiralstabilization.co.uk/method/ 

Pesonen, M. & Tomperi, E. 2019. Fysioterapia nuorten idiopaattisen skolioosin hoidossa. Opinnäytetyö. Fysioterapeutin koulutusohjelma. Lahden ammattikorkeakoulu. Luettu 18.2.2020. Saatavilla verkossa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/267122/Pesone_Mira%3B%20Tomperi_Eevi.pdf?sequence=2&isAllowed=y