”Maailman väestöstä reilu neljäsosa on introvertteja”

”Viime aikoina introvertti-termi on noussut saman lailla esille kuin aikoinaan laktoosi-intoleranssin oireet. Harva osasi tunnistaa laktoosi-intoleranssin oireet ennen kuin vaivaan ryhdyttiin kiinnittämään huomiota-niin vakuuttunut koko Ruotsin kansa oli maidon hyperterveellisyydestä. ” (Jonkman, 2%, 2019)

Mielestäni tiimijohtamisen koulutusohjelmassa upeimpia puolia on oppia erilaisista ihmisistä. Erilaisuus on tiimin voimavara ja tänä päivänä paljon puhutaankin intro- ja ekstroverteistä ihmisistä. Toki myönnän, että tämän hetken trendi on intro- tai ekstroverteistä puhuminen, vaikka se ei ole mikään tämän hetken trendi, vaan introversio on psykologian vanhimpia käsitteitä ja käsite on kehitetty jo vuosisata sitten. Minäkin kiinnostuin aiheesta ja päätin itse ottaa siitä selvää. Jonkman valaisi kirjassaan, että moni ihminen ei tunnista omia introversion merkkejä, koska ovat niin vakuuttuneita ekstroverttiydestään. Introverttiys ei ole valinta, vaan se on seurausta pääkoppalaitteistosta. Heille on vaikea tehdä useampaa asiaa kerrallaan. (2%)

Olen kiinnostunut tiiminjohtamisesta ja valmentamisesta. Olen huomannut erilaisia tiimejä johtaessani, että jokaista tiimiläistä tulisi johtaa eri lailla. Linus Jonkmanin kirja introvertit, oli juuri tähän tilanteeseen avaava ja mielenkiintoinen kirja. Tämän kirjan avulla oppi hyvin ymmärtämään, että mitä ominaisuuksia projektijohtajalta vaaditaan, kun tiimissä on introvertteja ihmisiä. Jonkman kertoo kirjassa, että introvertti sanalla viitataan usein henkilöön, joka on sulkeutunut, sisäänpäin kääntynyt ja elää omissa maailmoissaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan introvertti on paljon muutakin. Projektijohtajan onkin tärkeä ymmärtää, että miksi tiimiin tarvitaan sekä introvertteja että ekstroverttejä tiimiläisiä.

Jokainen tiiminvetäjä tai projektijohtaja haluaa, että oma tiimi toimii parhaimmalla mahdollisella tavalla. Historiassakin on todettu, että luovimmat duot ovat syntyneet introvertin ja ekstrovertin kohtaamisesta. Jonkman painottaa, että introversio on persoonallisuuspiirre, jolle on ominaista se, että ihminen voimaantuu saadessaan ajatella kaikessa rauhassa. Introversio on biologinen, DNA:han koodattu ominaisuus. (4%)

Jonkman kertoo, että ihmisellä voi olla piirteitä sekä introverttiudesta että ekstroverttiydestä. Silloin käsite on ambivertti (2%). ”Ambivertti elää ulkoisessa maailmassa yhtä paljon kuin sisäisessä ja pystyy usein sukkuloimaan näiden kahden ääripään välillä. Tällä melko hiljattain löydetyllä persoonallisuustyypillä on erityiskykyjä esimerkiksi myyntityöhön. Noin 6% 70% maailman väestöstä on ambivertteja, noin 30% on puhtaasti jompaakumpaa.

Introvertit pohtivat ja ekstrovertit reagoivat

 Tässä osassa esseetä pohdin miten toimin johtaessani Proakatemia 20v synttäriprojektia. Tiimissäni oli lisäkseni 3-7 ihmistä. Lukumäärä vaihteli sen takia, että tiimiläisten panoksia tarvittiin enemmän ja välillä vähemmän riippuen projektin etenemisestä.

Rekrytoidessani tiimiä ympärilleni en tajunnut ajatella ollenkaan tiimin perustamista intro- tai ekstroverttiyden näkökulmasta. Keskityin pelkästään miettimään, mitä vaiheita projektiin kuuluu ja rakensin sen mukaan roolit. Rooleja olivat mm. projektin markkinointi tai visuaalisesta ilmeestä vastaaminen.

Kirjasta oppineena keskittyisin seuraavaa tiimiä rekrytoidessani varmasti eri lailla tiimin perustamiseen liittyviin asioihin. Jonkman kertoo, että introverteilla on usein pettämätön yksityiskohtien taju, mistä on hyötyä laadunvarmistuksessa. (71%) Itse olen pääosin ekstrovertti, jolloin asioiden loppuunsaattaminen on minulle haastavaa, kun keskityn jo seuraavaan asiaan. Tarvitsen siis tiimiin henkilön, joka nauttii asioiden ja yksityiskohtien viimeistelystä. On tärkeää, että tiimissä toimii erilaisia ihmisiä, joista jokainen löytäisi oman nautinnon työn tekemiseen.

Projektijohtajana toivon, että töitä tehdään yhdessä. Olen aina ajatellut, että näin saadaan enemmän aikaiseksi ja lopputulos mahdollisimman monen tiimiläisen näköiseksi. Näin myöhemmin tajusin, että tämä tuntui minusta mukavalta tavalta toimia ekstroverttiyteni vuoksi. Kirjassa kuitenkin painotettiin, että introvertit henkilöt tekevät mielellään töitä itsenäisesti omassa rauhassaan. Näin he saavat kaikista eniten aikaiseksi. Olen siis toiminut täysin päinvastaisesti mitä introverteille ihmisille on ominaista. Jonkman paljasti kirjassaan, että ekstrovertit ihmiset dominoivat helposti. Jotenkin tämä ei kuulostanut ekstroverttinä kivalta. Totuutta on aina vaikea myöntää.

Projektijohtajana koin tärkeänä, että tiimin palaverit pidettäisiin viikoittain, jotta saisimme pidettyä kaikki tiimiläiset samalla viivalla ja tietoisina toistensa tekemisestä. Jonkman paljastaa, että jos introverteille haluaa kertoa jotakin tärkeää, niin pitäisi tiivistää asia kolmeen virkkeeseen. Opin palaverikäytänteistä, että minun projektijohtajana tulisi suunnitella ja pohtia asioita enemmän ennen varsinaista palaveria.

Liian usein huomasin, että projektissa oli tilanne, joka piti ratkaista nopealla aikataululla. Jonkman painottaa, että introverteille huonoin mahdollinen tilanne on kokouksissa tehdyt nopeat ja spontaanit päätökset. Projektijohtajana minun tulisi antaa riittävästi tietoa päätöksen tueksi ja antaa kaikille aikaa pohtia asiaa rauhassa. Ekstroverttinä ihmisenä tämä tekisi todella hyvää, kun kiellettäisiin tekemästä päätöksiä välittömästi. Tietenkään se ei aina ole mahdollista ja jotkut tilanteet tulevat eteen täysin arvaamatta ja ratkaistavaksi välittömästi. Pohtimisajan ansiosta voisi päätökset olla laadukkaimpia ja kauaskantoisempia. Koen, että synttäriprojektin aikana opin juuri tästä asiasta enemmän. Opin arvioimaan, että mitkä asiat olisivat mahdollisia päättää myöhemmin ja näistä asioista keskusteltiin tarpeeksi ajoissa, jotta asia jäisi niin sanotusti hautumaan jokaiselle.

Projektijohtajana annoin myös oman stressin ja tunteiden näkyä. Luettuani kirjan ymmärsin, että stressi sekoittaa introverttien ajatukset nopeasti. En tietenkään ymmärtänyt, että kaikille stressi ja paine ei sovi. Sen sijaan ekstrovertteja stressi ja paine innostaa.

Anna introverttien puhua loppuun asti

 Tässä kappaleessa kerron, että mitä konkreettista aion ottaa käytäntöön, ja mitkä asiat olivat minulle suurimpia oivalluksia luettuani kirjan. Mielestäni Jonkman kiteyttää hyvin, että introverteilla on tahdonvoimaa ja ekstroverteillä muutosvoimaa. Voisiko sitä paremmin sanoa huipputiimistä?

Tiimin johtamisessa on myös todella tärkeää miettiä erilaisia työskentelytapoja. Aikaisemmin kertomani viikoittaiset palaverit voivat olla introverteille ihmisille myrkkyä viikon keskellä. Introvertti on omavarainen, koska hän on tyytyväinen vähäiseen vaihteluun, eikä hän tarvitse hirveästi sosiaalisia kontakteja. Tiiminjohtajan roolissa olisi siis tärkeä miettiä, ketä tiimistä milloinkin tarvitsee tavata ja miten viestiä asian kaikille tiimiläisille. Projektin luonteesta riippuen asioita voi viestiä esimerkiksi sähköpostilla, jolloin työ on myös tehokkaampaa ja erilaisille luonteille sopivaa.

Projektijohtajalle tyypillistä on myös suunnitella esimerkiksi projektiin liittyvien työtehtävien järjestys. Ekstrovertit voivat hyvinkin innostua kaaoksesta ja leväperäisistä suunnitelmista, mutta introvertit ovat herkkiä muutoksille ja pitävät järjestyksestä. Näin he pystyvät toimimaan tehokkaimmin. Onko siis tiimijohtajan tehtävä ohjata hallittua kaaosta?

Ekstroverttina johtajana en ollut osannut ajatella, että kaikilla ei tietenkään ole samanlaista motivaatiota projektia kohtaan. Introvertit ovat myös autotelisia ihmisiä. Ihmisiä, jolla on korostunut motivaatio omistautua tehtävälleen. Voi siis hyvin olla, että en ole havainnut tarpeeksi hyvin tiimiläisen motivaatiota, koska luonteemme ovat hyvin erilaiset. Kaikesta huolimatta voimme olla kaikki yhtä motivoituneita, mutta näytämme tunteet eri lailla. Jonkman kertoo, että autoteliselle henkilölle on ominaista, että hän innostuu ja iloitsee asioista, joita muut pitävät yksitoikkoisina, työläinä ja vaivalloisina. (59%)

Projektijohtajana olisi myös tärkeä miettiä, että miten erilaisia rooleja työelämässä jaetaan esimerkiksi projektin suhteen. Jonkman valaisee, että niin kutsuttu loppuun palaminen johtuu ennen kaikkea persoonallisuustyypin ja ammattiroolin ristiriidasta. (67%) Ei ole siis sopivaa, että introvertilta tiimiläiseltä vaaditaan sosiaalisiin tilanteisiin sopivaa ammattiroolia, koska se vääristää hänen persoonaansa. Rooleissa pitäisi myös miettiä, että kenelle sopii ongelmanratkaisukyky paremmin ja kuka on taas tehokkaampi toteuttamaan ne.  Onneksi Jonkman kertoo, että nimenomaan introverttien vahvuus on luova ongelmanratkaisukyky, sitä vastoin ekstrovertit ratkaisevat nopeasti ongelmia, joista heillä on ennestään kokemusta. (54%)

Introvertit eivät näytä tunteitaan heti, eivätkä he ylipäätänsä halua vuodattaa tunteitaan muille. Sen takia introvertit voivat tuntua tasaisilta. Introvertit märehtivät ja hautovat ajatuksia, ennen kuin he päästävät jonkun muun niihin käsiksi. Sen takia introvertteja usein luonnehditaan rauhallisiksi ja lujiksi. Pinnan alla introverttien tunteet kuitenkin kuohuvat ja mielialat vaihtelevat ihan niin kuin muillakin.

Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa

 ”Introvertit johtajat ovat hyviä käsittelemään itsenäisiä työntekijöitä. Ekstrovertit johtajat puolestaan ovat usein omimmillaan sellaisen henkilöstön parissa, joka pitää selvistä määräyksistä. Ekstroversio yhdistetään johtajuuteen siksi, että ekstroverteilla on sosiaalisen vaikuttamisen taito. ” (Jonkman, 2019, 68%) Taitavassa johtajuudessa on kuitenkin kyse siitä, että osaa hallita ja ymmärtää valtaosaa erilaisista ihmisten piirteistä. Hyvät johtajat ovat joustavia ja pystyvät kohtaamaan sellaisiakin tilanteita, jossa he eivät ole omalla maaperällään.

Haluaisinko minä tulevaisuudessa johtajaksi? Ehkä. Mielestäni kuitenkaan kukaan ei voi olla unelmajohtaja, koska termi tarkoittaa kaikille eri asioita. Jonkman painottaa, että ekstrovertti haluaa johtajan, jonka kanssa voi keskustella, siis häiritä häntä mielin määrin. Unelmajohtajan huoneen ovi on aina auki ja hän on valmis luoviin, henkilökohtaisiin keskusteluihin. Introvertin mielestä unelma johtaja on pikemminkin taitava delegoimaan tehtäviä oikealla tavalla. Se ei tarkoita vaan tehtävien vaan kokonaisten vastuualueiden delegoimista. (70%)

Kirjan luettuani ymmärrän varmasti paremmin ihmisiä ja heidän toimintatapojaan. Sana introvertti tuo usein mieleen hiljaisen ihmisen, joka on vastarannan kiiski. Näin se ei kuitenkaan ole, vaan introvertit ovat harkitsevaisia ja itsenäisiä ihmisiä. Piirre on kuitenkin myönteinen, sillä se toimii vastavoimana niin sanotulle ryhmäajattelulle. Ryhmäajattelu syntyy, kun ryhmä lakkaa tarkastelemasta kriittisesti tekemisiään. Juuri tätä ominaisuutta toivoisin omalta tiimiltäni, sekä samalla haluaisin antaa esimerkin kautta tämän oivalluksen kautta tiimilleni.

Kirjan lopussa sai tehdä testin, jonka mukaan määritellään, kuinka intro- tai ekstrovertti sitä oikein onkaan. Mielestäni oli jännittävä tehdä testi ja nähdä oma tulokseni. Lopputulos oli ”pääosin ekstrovertti”. Omaan siis myös introvertteja piirteitä, mutta olen pääosin ekstrovertti. Tämä ei tullut itselleni suurena yllätyksenä. Minulle ominaista oli innostua tästä testistä ja nähdä lopputulos. Minulle ei myöskään ole ongelma, että julkaisen tuloksen tämän esseen mukana kaikille lukijoilleni avoimesti. Sitä kai se ekstroverttiys on.

Suosittelen kirjan lukemista jokaiselle, joka on kiinnostunut ihmisluonteista, tiimin johtamisesta tai tiimissä työskentelystä. Mukavia lukuhetkiä jokaiselle!