Aikaansaamisen taika

Esseen tekijät: Toni Ryöppy

Johdanto

1. Mikä ajaa meitä ihmisinä?

2. Omat työkalut

3.Aikaansaamisen tunne ja tekosyyt

Loppusanat

Lähteet

Joulukuu 2020

Proakatemia

Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus

Johdanto

Tässä esseessä käsittelemme aihetta mikä saa meitä tekemään asioita tai olla tekemättä? Mikä puolestaan saa minut itseni tekemään tai olla tekemättä asioita? Millä voimme parantaa tuottavuuttamme tai alkaa saamaan itsemme tekemään niitä asioita, joita haluaisimme tehdä tai saavuttaa, mutta kuitenkin itse olemme tekemättä syystä tai toisesta.

Jarruttaako itse meidän tapamme ja tottumuksemme tekemisiämme?

Ihminen on luonteeltaan ja perimiltään mukavuudenhaluinen sekä laiska. Mukavuudenhaluun pyrkivä toiminta pohjautuu itse vakauden ja kaavamaisten piirteiden toimintaan. Tutulta ja turvalliselta tuntuu mennä nukkumaan omaan sänkyyn iltaisin ja herätä samoihin työtehtäviin aamuisin. Stressaako tietyt asiat, vaikka ne, olisi, perus rutiinia ja aivan arkipäivää, “varmasti myöhästyn bussista” tai “pakko lähteä aikaisin, ettei ruuhka yllätä”, miksi?

Mikä ajaa meitä ihmisinä?

On olemassa viisi ydin toimintaa, jotka vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja jotka ajavat meitä eteenpäin:

Drive to Acquire: the desire to collect material and immaterial things, like a car, or influence. – Aineettoman, immateriaalin ja aineellisen materiaalin havittelu.

Jotkut voivat olla avoimesti ahneita ja jotkin ei niin avoimesti, mutta syvimmässä sisimmässämme olemme ahneita ja pelkästään se on evoluution työtä. Haluamme saada vaikutusvaltaa, haluamme pystyä päättämään asioistamme ja jopa toisiin kuin itseen kohdistuviin asioihin. Haluamme olla parhaita oli kyse sitten pallopelistä tai politiikasta. Pohjimmiltaan en usko, että kukaan olisi sitä vastaan, mikäli hänet nimettäisiin maailman hallitsijaksi. Haluamme, että muut ihannoivat meitä ja, että pystymme näyttämään kaikille kuka minä olen, yleisimmin koemme, että omat mielipiteemme ovat merkittävimpiä.

Haluamme kerätä tavaroita, jonka kautta koemme mielihyvää, kun saamme haluamamme tavaran. Nyky-yhteiskunnassa materialismi onkin hyvin yleistä ja olemme tottuneet omistamaan tavaroita suurissa määrin. Haluamme omistaa uusimmat ja polttavimmat uudet hittituotteet, ihmisille on helppo myydä aina jotain “uutta ja parempaa” koska perus, halumme ohjaavat meitä ostamaan ja toimimaan sen mukaan.

Drive to Bond: the desire to be loved and feel valued in our relationships with others. – Ihmissuhteet ja tunne siitä, että sinusta välitetään ja pidetään tärkeänä.

Jokainen haluaa kokea tunnustusta itseään kohtaan, itse Facebookin ja Instagramin kaltaiset sosiaalisen median alustat toimivat suoraan tämän meitä ajavan halun mukaan, haluamme pysyä yhteyksissä toisiin kanssaihmisiin ja esimerkiksi saada heiltä tykkäyksiä kuviimme ja tunnustusta meitä kohtaan. Ihminen on laumaeläin ja ilman sosiaalista kanssakäymistä me masennumme.

Drive to Learn: the desire to satisfy our curiosity. – Oppimisen, halujemme ja mielenkiintomme täyttäminen.

Joko haluamme oppia tai kokea jotakin uutta. Ihmisinä haluamme aina kehittyä, oli kyse fyysisistä tai henkisistä kyvyistä. Itse meidän tekemisemme pohjautuu monesti näihin kahteen asiaan ja se on yksi voimakkaimmista vieteistä selviytymisvietin jälkeen.

Mielenkiintomme saattaa olla jopa niin suurta, että ajaudumme vaarallisiinkin tilanteisiin.

Drive to Defend: the desire to protect ourselves, our loved ones and our property. – Halumme suojella itseämme, rakkaimpiamme ja omaisuuttamme.

Selviytymisvaistoa pidetään suurimpana vaistona mitä meillä ihmisinä on, itse asiassa se on kaikkien elinmuotojen suurin vietti ja vaisto. Jokainen elinmuoto taistelee selviytymisestä. On todistettu, että pystymme miltein mahdottomana pidettyihin tekoihin, kun esimerkiksi näkee läheisensä vaarassa, valtavat adrenaliinimäärät purkautuvat kehoon, joka saa fyysisesti uskomattomia tekoja aikaan.

Drive to Feel: the desire for emotional experiences like pleasure or excitement. – Tuntemisen

Jännitys ja mielihyvä, henkilökohtaisen potentiaalin etsiminen ja oman itsensä haastaminen.

Maslowin hierarkian mukaiset tarpeet

Omat työkalut

-Jokaisella on aikaa saman verran, mutta monella muulla ja itsellänikin tuntuu, että aikaa ei tunnu riittävän millään tehtäviin töihin. Meidän tulee kuitenkin osata antaa vaadittava aika tiettyihin työtehtäviin. Kertaan kuitenkin omia näkemyksiä ja kirjassa ilmenneitä apukeinoja tähän ongelmaan.

-Oma tekeminen saattaa välillä tyssätä täysin, mikäli en saa motivaatiota tai joku ei puske minua eteenpäin työssäni. Siksi onkin erittäin tärkeää, että kokee oman työnsä merkittäväksi tai mieleiseksi.

-Työkavereiden ja kanssaihmisten tärkeyden olen myös itse huomannut työmaailmassa. Paskasta työtäkin saa mielekästä, mikäli on hyvät työkaverit, mutta ilman hyviä työkavereita paskasta työstä ei saa mielekästä.

-Uusien taitojen haaliminen ja oppiminen puskee omaa tekemistä suuresti, edellä mainittiinkin jo viisi merkittävää ydin toimintaa, jotka ajavat meitä eteenpäin ja tämä oli yksi niistä. Koen suurta mielihyvää siitä, että pystyn opettamaan ja käyttämään taitojani jonkun muun ihmisen auttamiseen tai yhteiseen hyvään. Työn tuoma mielihyvä pitää olla niin suurta, että se palkitsee vaikkei kukaan edes kiittäisi.

-Vapaa ajan ja työelämän painottaminen on myös hyvin tärkeää ja se on jokaisen kohdalla hyvin henkilökohtaista. Omalla kohdallani ja kokemuksella voin todeta, että viikkotasolla se riittää minulle, että voin hengähtää sunnuntait ja viikolla käydä salilla nollaamassa, kuukausi ja vuositasolla minulle riittää se, että saan pitää jokusen päivän vapaata. Työnarkomaanina voin myös mainita, että pystyn ja parhaillaan olen työskennellyt ilman minkäänlaista uupumusta siten, että neljän vuoden aikana olen pitänyt kolme viikkoa palkallista vapaata. Tärkeää on kuitenkin tunnistaa oma jaksaminen ja puhaltaa peli poikki siinä kohtaa, kun siltä tuntuu. Muista palkita itseäsi jotenkin, oli se sitten juurikin vapaapäivä tai jotakin muuta, kunhan palkitset.

-Omana hyvänä kikkana itselläni on toiminut ajanhallintaan ja tervejärkisten kirjoissa pysymiseen se, että merkitsen kalenteriin ja ihan fyysisesti paperille omat menoni ja aivan arkiset pienimmätkin asiat, se auttaa minua keskittymään niihin asioihin mitkä ovat olennaisia ja silloin minun ei tarvitse miettiä ja muistaa päässäni niitä muita ei sen hetken asioita.

-Tavoitteita kannattaa asettaa, uskon itse kovasti positiiviseen psykologiaan ja siihen mitä toitotamme itsellemme, jonka mukaan teemme valintoja tiedostaen tai tiedostamatta. Se ei kuitenkaan pois sulje sitä elementtiä, että kannattaa suhtautua kaikkeen varauksella ja varasuunnitelmalla. Välitavoitteita on myös suositeltavaa ja mielestäni pitää asettaa, ne pienet onnistumiset ruokkivat kohti suurempaa tavoitetta.

Aikaansaamisen tunne ja tekosyyt

Olemme hyviä kuuntelemaan muita ja saatamme uskoa johonkin, mikäli se kuulostaa hyvältä tai oikealta vaikkei se perustuisi minkäänlaiseen faktaan. Siksi onkin tärkeämpää kuin koskaan osata kuunnella itseämme.

Kognitiivisessa psykologiassa tunnettu käsite ajanvääristymä mentaliteetti, katastrofiajattelu on tunnettua suomalaisille, jolloin oletetaan pahimman mahdollisen skenaarion tapahtuvan. Pitää kuitenkin osata ajatella mahdollisia epäonnistumisia ja onnistumisia, vajoamatta negatiivisuuteen. Mikään ei tunnu niin hyvältä kuin saada jokin tehtävä suoritetuksi oli kyse sitten pienestä tai suuresta onnistumisesta.

Kirjassa mainittiin seuraavasti “Paras on hyvän pahin vihollinen”.

Perfektionistina piti hieman miettiä tätä käsitettä ja lukea kirjaa eteen päin ennen kuin pystyi siirtyä eteenpäin prosessoimaan muita kirjan aikaansaamia herättäviä mietteitä.

Tapa tai työskentelytapa ei välttämättä ole millään tavalla järkevää, asiasta riippumatta. Ja se mitä itse kokee parhaaksi, ei välttämättä ole toisen mielestä tai itse edes työn lopputuloksen kannalta merkittävää. Joku saattaa käyttää työhön, vain kasi tuntia saaden tarvittavan lopputuloksen, johon vaikka itse käyttäisi kymmenen tuntia ja tämä itsessään syö tehokkuutta.

Itse sorrun useasti tekosyihin ja ne ovat pahin viholliseni, joko lähettelen sähköposteja, siivoilen paikkoja, siirtelen tavaroita tai muuten vaan selailen internettiä. Pitää osata olla itsekriittinen ja patistaa itsemme tekemään asioita, joita toitotamme, että noh “teen tuon huomenna, kun on niin vähäpätöinen asia kyseessä” Huonoimmaksi vaihtoehdoksi ilmaantuu juurikin se, että kasauttaa työtehtäviä entisestään, vaikka ne tuntuisivatkin vähäpätöisiltä.

Itselläni isoin kynnys tekemisessä on päästä siihen “moodiin” jossa työskentelen parhaiten, oli sitten kyse esseen kirjoittamisesta tai ihan oikeiden töiden tekemisestä. “Moodiin” pääseminen vaatii itseltäni tietynlaisen musiikin ja flowtilan vaikka se tyhmältä kuulostaakin, tärkeää kuitenkin on se, että jokainen löytäisi työkalut tähän.

“Myönteinen suhtautuminen omaan itseen luo inspiroivan olotilan, jossa tekeminen on helppoa” -Satu Pihlaja

Nykypäivänä digitalisaation myötä on mahdollista, että esimiehemmekään eivät osaa neuvoa meitä meidän, työtehtäviin kohdistuvissa uusissa työtavoissa. Työtapamme saattavat muuttua niin nopeasti ja radikaalisti, ettei siihen pystytä tai osata reagoida johdossa mikä puolestaan puskee sinua itseä tekemään asian eteen jotain. Itsensä johdettavuus on tärkeämpää kuin koskaan.

“Tutkimuksissa tavoitteista ja hyvinvoinnista psykologian professori Brunstein ja kumppanit (1998) huomasivat, että tavoitteiden valinnalla oli suuri vaikutus niistä seuraavaan hyvinvointiin” -Satu Pihlaja

Tutkimuksien mukaan kuitenkin vain oman motivaation mukaisiin tavoitteisiin pyrkiminen lisäsi selvästi hyvinvointia. Mikäli emme seuraa omia tavoitteita vaan toimimme muiden tavoitteiden tai unelmien mukaan, niin se pidemmällä tähtäimellä on itselle haitallista ja se ei johda mihinkään. Meidän pitää ja tulee osata määrittää omat, haaveet, unelmat ja tavoitteet ja toimia niiden mukaisesti. Ne löytämällä sivuutamme monia epäkohtia, joita mahdollisesti koemme työskennellessämme.

Loppusanat

Meillä ihmisillä on ilmiömäinen taipumus keksiä erilaisia sepityksiä vaikuttamaan päämäärään ja tavoitteisiin pääsyämme. Jokainen meistä on yksilöitä ja jokaisen tulee löytää oma tapa tehdä asiat ja oma polku, jota kulkea.

Lähteet:

https://personalmba.com/core-human-drives/

Youtube search 24.11.2020: Guy Gives Up All Forms of Communication for a Week as an Experiment About Loneliness

Youtube search 24.11.2020: How Strong Can An Adrenaline Rush Make You?

Aikaansaamisen taika, näin johdat itseäsi, Satu Pihlaja, Atena, Neljäs painos, 2018