Tampere
19 Apr, Friday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Ahdistuksen alkemia



Kirjoittanut: Ida-Maria Valtti - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Masennus mahdollisuutena
Juha Lehti
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Miten ahdistuneisuushäiriö eroaa normaalista ahdistuksesta?

Ahdistus on normaali tunne, jota varmasti jokainen meistä on tuntenut ainakin joskus elämässään. Ahdistukseen voi liittyä pelkoa, huolestuneisuutta, jännitystä ja levottomuutta. Ahdistus on kuin reaktio, joka syntyy kehossamme antaakseen viestin toimia, kun on kyse vaarasta ja meidän pitää toimia. Ahdistukseen liittyy paljon psyykkisiä sekä fyysisiäkin oireita. Ahdistuksen kehollisia oireita ovat mm. sydämen tykytys, palan tunne kurkussa, hikoilu, hengenahdistus, suun kuivuminen ja huimaus, näin muutamia mainitakseni. Hyvin normaali tilanne ahdistukselle voi olla esimerkiksi tuntemasi ahdistus hautajaisissa, ihmistungoksessa tai esimerkiksi välttäessäsi liikenteessä täpärästi liikenneonnettomuuden. Kehossasi syntyvät reaktiot, jotka saavat sinut toimimaan hyvinkin tehokkaasti juuri esimerkiksi edellä mainitsemassani tilanteessa.

Kun puhutaan ahdistuneisuushäiriöstä tai yleistyneestä ahdistuneisuudesta, voidaan puhua mielenterveyden ongelmasta, aivojen virhekoodista, joka saa meidät reagoimaan poikkeuksellisesti muissakin kuin yllä mainitsemieni tyylisissä tilanteissa. Tällöin ahdistuksen tunne syntyy hallitsemattomasta ulkoisesta tai sisäisestä tilanteesta, joka laittaa sekä kehon että mielen systeemin sotkuun. Ahdistuneisuushäiriössä ahdistuksen tunne on jatkuvaa, voidaan puhua viikkojen tai kuukausien mittaisista jaksoista, jolloin ahdistus haittaa selvästi ahdistuksesta kärsivän elämää. Mieli.fi sivuston mukaan ahdistuneisuushäiriöstä voidaan puhua, jos ahdistus on jatkunut vähintään kuuden kuukauden ajan.

Pakene, piiloudu ja muut pakomallit

Miten kuvailisin normaalista ahdistuksesta poikkeavaa ahdistusta sellaiselle, kuka ei ole sitä kokenut? Tämä on hankalaa, sillä tunne on itselleni kovin “normaali” ja säännöllinen. Se on kuitenkin pahimmillaan kovin lamaannuttava ja vaikeuttaa normaalia elämää. Haluan kuitenkin pystyä saamaan ihmisiä ymmärtämään, jotta he voivat auttaa tai helpottaa työelämässä ahdistuneisuudesta kärsivän taakkaa vähintäänkin tietoisuudella ahdistuksen ominaisuuksista. Alla kuvailen kokemaani ahdistusta. Mikäli kärsit itse ahdistuneisuudesta, suosittelen skippaamaan kappaleen.
Kuvittele, että rintasi päällä on jotain todella painavaa. Sinua pelottaa, samalla tavalla kuin näkisit painajaista, josta et voi herätä. Et välttämättä tiedä, mikä sinua pelottaa, olet aivan tutussa ympäristössä eikä mitään konkreettista pelon aihetta ole, mutta kehosi reagoi pelon fyysisillä oireilla. Kätesi hikoavat, sydän hakkaa hieman normaalia voimakkaammin ja hengittäminen tuntuu raskaalta. Vatsasta kouraisee ja haluaisit päästä jonnekin turvaan, muttet tiedä mihin suuntaan lähteä. Ajatuksia on vaikea pitää kasassa, sillä aktiivisten pelkokuvien nauha pyörii mielessäsi halvaannuttaen kaiken loogisen ajattelun. 
Usein kun tunnen vahvaa ahdistusta, syyllistyn ns. pakoajatus- ja toimintamalleihin. Teen asiat sillä hetkellä ensimmäisenä mieleen tulevilla tavoilla, jotka eivät todellakaan ole aina kaikista järkevimpiä. Kun tarkastelen kulunutta syksyä ahdistuksen hieman lievennyttyä, huomaan pitkän nauhan ahdistuksen aiheuttamia pakotoimintamalleja. Pysähdyn, lyön liinat kiinni ja menen piiloon. Aika klassinen malli, minkä jo eläimet ovat oppineet poikasista saakka vaaran vaaniessa. Pakene, pelastaudu. Poissa silmistä, poissa mielestä on itselläni ahdistuksen kanssa hyvin perinteinen toimintamalli. Välttelykäyttäytyminen on voimakasta tilanteissa, joiden tiedän joskus aiheuttaneen ahdistusta. Kun tarpeeksi usein tuntee tietyssä tilanteessa ahdistusta, oppii keho muistamaan nuo fyysiset tunteet ja pelkoajatukset ja välttelyn oravanpyörä on valmis.
On helppo sanoa, että älä usko kaikkea mitä mielesi ja kehosi sinulle haluaa kertoa. Kehittynyt mieli tiedostaa virhekoodin ja saattaa hyvinkin vahvasti tietää, että kyse on mielen aiheuttamasta ikävästä haitasta. Kehon viestiessä virheellisesti, aiheuttaa se mieleen kuitenkin haitallisia ajatusketjuja, jotka taas johdattelevat mielellään haitallisiin ajatus- ja toimintamalleihin. Menee aikaa, että saa mielen ja kehon toimimaan yhdessä, oppimaan ettei ole mitään hätää.
Sairas mieli tuntuu häpeälliseltä silloin, kun pelkää mitä toinen ajattelee tai sanoo asioista, joille ei voi itse mitään. Mielenterveysongelmien ympärille rakentunut yhteiskunnallinen stigma on olemassa ja vaikuttaa vahvasti ihmisten ajatuksiin mielenterveysongelmia kohtaan. Mielenterveysongelmat ovat kuitenkin totta ja aiheuttavat 53,2% suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä (tilastotiedot tilastot.etk.fi). Pistää miettimään, kuinka monta työkyvyttömyyseläkettä voitaisiin ehkäistä työympäristöstä käsin? Toki hoidolla on iso merkitys mielenterveysasioiden käsittelyssä, mutta varmasti iso vaikutus on myös sillä, miten työyhteisössä otetaan sairastunut vastaan.
Joten ensikerralla kun kohtaat sairaan mielen, pysähdy miettimään, miten reagoit. Millaisia ajatuksia asia herättää sinussa? Miten voisit auttaa? Huomaatko vähätteleväsi tai perustelevasi toisen ongelmaa laiskuudella tai muilla usein käytetyillä termeillä? Se on ihan luonnollista, mielenterveyden ongelmien ympärille aiheutunutta stigmaa on rakennettu ympärillemme jo vuosikymmenten ajan mm. median voimin. Stigman aiheuttamista virheellisistä oletuksista voi kuitenkin päästä eroon tiedostamalla oletusajatukset ja ennakkoluulot ja kohtaamalla ihminen yksilönä. Usein jo sillä on paljon merkitystä, miten kohtaat mielenterveysongelmista kärsivän ihmisen.

Lähteet:

Mielenterveystalon artikkeli. Ahdistuksen omahoito. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/ahdistuksen_omahoito/Pages/osio1.aspx

Mieli.fi. Yleistynyt ahdistuneisuus. https://mieli.fi/mielenterveys-koetuksella/yleistynyt-ahdistun

Kommentoi