Onko otsikon fiilis välillä tuttua sinullekin? Jos vastasit kyllä, et ole asian kanssa yksin. Opiskelijaelämän voisi kuvitella olevan täysipäiväistä työelämää helpompaa. Korkeakouluopiskelun vapaammista aikatauluista, sosiaalisesta elämästä ja opiskelijabileistä huolimatta ahdistus ja stressi on yleistä opiskelijoilla. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan 63 % Yhdysvaltalaisista yliopisto-opiskelijoista koki voimakasta stressiä kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan terävin nousu ahdistuksen lisääntymisessä tapahtuu yliopisto-opiskelun alkuvaiheessa.

Ahdistuneisuuden taustalla piilee useita tekijöitä. Elämässä tapahtuu suuria muutoksia: muutto pois kotoa, perheen ja ystävien jääminen toiselle paikkakunnalle, suuri työmäärä ja taloudelliset haasteet. Itse opiskelu saattaa aiheuttaa unen häiriintymistä. Kohonnut stressitaso ja ylivireystila kuormittavan opiskelun myötä vaikeuttavat nukahtamista ja heikentävät syvää unta. Myös vanhat kunnon ”all-nighterit” tehtävien takarajojen saavuttamiseksi ovat erittäin kuormittavia. Säännölliset päivärytmit, terveellinen ruokailu ja liikunnan harrastaminen saattavat jäädä stressin ja ahdistukset takia taka-alalle. Opiskeluaika todellakin pistää nuoren ja vähän vanhemmankin opiskelijan itsesäätelyn koetukselle.

Ja tämä kaikki siis ennen nykyistä pandemiatilannetta…

Koronaviruksen takia työ- ja opiskeluelämässä on siirrytty hyvin laajalla mittakaavalla etätyöskentelyyn altistumisten ja taudin leviämisen rajoittamiseksi. Etätyöskentelyn lisääntymisen myötä sosiaalisten tilanteiden ja kanssakäymisen määrä on vähentynyt. Merkityksellisyyden ja osallisuuden tunteiden kokeminen voi vähentyä, kun ei pääse osallistumaan ryhmän kanssa sosiaalisiin tapahtumaan. Tai edes näkemään työ- ja opiskelukavereita. Varmasti useimmat ovat kokeneet jossain vaiheessa seinien kaatuvan päälle. Yksinäisyyden tunne hiipii puseroon ja aiheuttaa lisää stressiä sekä ahdistusta. Erityisesti yksin asuvilla opiskelijoilla etätyöskentely aiheuttaa haasteita. Vaikka kotona vietetty aika lisääntyy, koulutehtävien aloittaminen ja tekeminen voi silti olla haastavampaa. Jopa ajallaan valmistuminen saattaa olla vaakalaudalla.

Mikä avuksi?

2000-luvulta löytyy runsaasi tutkimustietoa erilaisten epidemioiden tai pandemioiden aikana tehdyistä interventioista. Näitä hoidollisia toimenpiteitä on toteutettu SARSiin, ebolaan ja koronavirukseen liittyen.

Tutkimuksissa on selvitetty mm. seuraavien hoidollisten toimenpiteiden vaikuttavuutta: hyvinvointiworkshopit, kognitiivis-behavioristinen terapia, musiikin kuuntelu eri teemaisilla soittolistoilla, psykologinen tuki, lihasrentoutus ja internetpohjaiset, esim. mobiililaitteilla tehtävät interventiot. Näiden toimenpiteiden on havaittu vähentävän ahdistuksen, stressin, masennuksen, posttraumaattisten stressireaktioiden, väsyneisyyden, surullisuuden ja pelon tunteen määrää sekä parantaneen unen laatua, ihmissuhteita ja mielialaa.

Mitä minä voisin tehdä asialle?

Koronavirukseen liittyvän negatiivisuuden ollessa esillä jatkuvasti mediassa, olisi vastapainoisesti hyvä pyrkiä löytämään arjestaan positiivisia asioita. Mitä uusia mahdollisuuksia etätyöskentely sinulle tarjoaa? Lisääntynyt vapaa-aika voi tarkoittaa panostamista itseä kiinnostaviin asioihin, ulkoiluun ja perheen kanssa vietettyyn aikaan. Saattaapa jopa makuuhuoneen puolellakin tapahtua aiempaa enemmän.

Terveellisen elämän perusasiat auttavat ahdistuneisuuden ehkäisemisessä. Säännöllinen liikunta, ravinto ja riittävä uni pitävät pakan kasassa. Näiden lisäksi erilaiset rentoutumiskeinot auttavat ahdistukseen. Yksilölle todistetusti tehokas keino taistella stressiä ja ahdistusta vastaan on esimerkiksi mindfullness, joka voi käsittää hengitysharjoituksia, meditointia, kehotietoisuuden lisäämistä ja rentoutumista. Mindfullnesin on todistettu parantavan opiskeluun liittyvän toiminnan laatua, sosiaalista kanssakäymistä sekä itsetuntoa. Tämän lisäksi sillä on myös todettu positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen helpottamalla stressiä ja ahdistusta. Erilaisiin mindfullness tekniikoihin pääset helposti tutustumaan vaikkapa YouTuben kautta.

Miten korkeakoulut voisivat auttaa?

Opiskelijoiden ahdistuneisuutta voidaan helpottaa korkeakoulun toimesta vähentämällä epätietoisuutta riittävällä tiedottamisella tulevaisuudesta. Kuitenkin liika negatiivisten asioiden tiedottaminen voi olla haitallista. Opiskelijoita on hyvä rohkaista kommunikointiin sekä toisista opiskelijoista huolehtimiseen. Keskusteluja tulisi fasilitoida keinoilla, jotka mahdollistavat turvallisen ilmapiirin henkilökohtaisista asioista puhumiseen. Tällaisia keinoja voivat olla anonyymit sekä kahdenkeskeiset keskustelut, jotka mahdollistavat käytännössä tasapuolisen itsensä ilmaisun määrän jokaiselle opiskelijalle. Myös säännölliset reflektiokeskustelut, joissa keskustellaan mitattavista stressiä ja kuormitusta aiheuttavista seikoista. Mikäli opettajalle keskustelu tuntuu haasteelliselta, opiskelijoita voi rohkaista keskustelemaan keskenään. Erilaisen ryhmätoiminnan avulla on mahdollista lisätä myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Opiskelijoille tulisi myös mahdollistaa matalan kynnyksen tukipalvelujen käyttäminen, kuten psykologin palvelut.

Muista siis näinä haasteellisina aikoina tukea kaveria ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi. Edesmennyttä presidenttiämme Mauno Koivistoa lainaten: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

Lähteet:

Hanifran, O. 2020. Techniques to help students cope with anxiety in the new normal. Luettu 3.11.2020. https://www.mentimeter.com/blog/interactive-classrooms/techniques-to-help-students-cope-with-anxiety-in-the-new-normal

Soklaridis, Lin, Lalani, Rodak & Sockalingam. 2020. Mental health interventions and supports during COVID- 19 and other medical pandemics: A rapid systematic review of the evidence. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7442905/

Hanifran, O. 2020. Techniques to help students cope with anxiety in the new normal. Luettu 3.11.2020. https://www.mentimeter.com/blog/interactive-classrooms/techniques-to-help-students-cope-with-anxiety-in-the-new-normal

LeBlanc N.J., Marques L., Anxiety in college: What we know and how to cope, julkaistu 28.5.2019, päivitetty 27.8.2019. https://www.health.harvard.edu/blog/anxiety-in-college-what-we-know-and-how-to-cope-2019052816729