Tampere
23 Apr, Tuesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Aaronin summa summarun keväästä



Kirjoittanut: Aaron Taivalsalmi - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Taas on yksi kevätkausi takana Proakatemian ihmeellisessä maailmassa. Todella paljon on ehtinyt tapahtua jo tuon muutaman kuukauden ajanjakson aikana. Itseasiassa tuntuu siltä, että elämässäni ei ole koskaan tapahtunut noin montaa eri asiaa ja aika ei ole koskaan mennyt yhtä nopeasti, kuin 2020 keväällä.
Koko kevät oli kyllä yhtä vuoristorataa. Useita erilaisia liikeideoita ja niiden kokeiluja, erimielisyyksiä ja konfliktitilanteita tiimin ja muiden liikekumppaneiden, ystävien kanssa. Mutta mielestäni juuri tämä onkin sitä keskeisintä ydintä, mitä Proakatemiaopintojen tulisikin olla: kokeillaan rohkeasti kaikkea, missä näkyy potentiaalia ja mikä kiinnostaa ja tosissaan yritetään saada se myös toimimaan. Ei jätetä sitä vain siihen surullisen kuuluisaan suunnitteluvaiheeseen: liiketoiminnan romuttamolle, mihin hyvin moni projekti ja potentiaalisen liiketoiminnan aihio valitettavasti Proakatemialla päätyy.

Keväällä on tullut todella astuttua sen kuuluisan mukavuusalueen ulkopuolelle. Olen saanutkin paljon palautetta, että se myös näkyy minussa niin ihmisenä, luonteeni kehittymisellä, kuin myös puhtaassa bisnesälyllä ja yleisellä tietotaidon määrällä monestakin erilaisesta asiasta.
Itseasiassa koko koulutaipaleeni Proakatemialla on ollut kokonaisuudessaan yhtä kehitystä. Muistan kun hain tähän kouluun ja pelkästään ajatus koko opetusmallista jännitti minua ihan hirveästi. Olen perusluonteeltani itseasiassa aika vaisu tapaus ja olen nuorempana tottunut työskentelemään paljon yksin ja jakamatta ajatuksiani. Onneksi olen myös erittäin kunnianhimoinen ja siksi hainkin tähän kouluun. Tiedostin, että haluan tulevaisuudessa tehdä töitä itse itselleni, olla yrittäjä. Päätin, että vaikka en henkisesti ehkä ole ”valmis” tällaiseen kouluun, niin tämä koulu ja sen mahdollistama ympäristö tulee muuttamaan minut ihmisenä sellaiseksi, kuin on tarve. Ui tai huku, adaptoidu tai häviä; valitsin ensimmäiset vaihtoehdot.
Menestyneen yrittäjän tulee olla rohkea, itsevarma ja hänen tulee omata vahvat sosiaaliset taidot. Jokaisen ei tarvitse olla mikään sanavalmis ekstrovertti, mutta koen, että menestyvä yrittäjä omaa hyvän ihmistuntemuksen ja on itsevarma. Liike-elämä voi olla raadollista. Kaikki eivät ole ”hyviä tyyppejä”. Jos olet tietämätön, epävarma ja näytät heikkoutta väärille tyypeille, sinua tullaan varmasti käyttämään hyväksi.

Epävarmasta ja vaisusta Aaronista onkin kuoriutunut koko koulun mittaa itsevarma ja rohkea liikemiehenalku. Erityisesti nyt keväällä, jolloin olen tehnyt hyvin monenlaisia asioita, asioita, joissa tarvitaan päättävyyttä ja rohkeutta ottaa laskettuja riskejä.
Olen vahva uskoja siihen, että ihminen kehittyy, kun sen on pakko kehittyä. Koko Proakatemian koulutusmalli itseasiassa hyvin vahvasti pohjautuukin tälle periaatteelle. Kukaan ei opeta sinua, miten perustetaan yritys, kukaan ei opeta sinua, miten saat vakuutettua asiakkaasi niin, että he ostavat sinulta. Proakatemiassa asioita tehdään, koska halutaan tehdä ja jotta ne tehtäisiin onnistuneesti, on itse otettava selvää ja opeteltava, miten ne tehdään.

Kevät alkoi minulla jo edeltävänä syksynä käynnistetyn, hyvinkin kunnianhimoisen projekti Olohuoneen parissa, jossa oli päämääränä perustaa Apajan oma baari/bistro. Olenkin käsitellyt tätä projektia useissakin esseissäni jo aiemmin, mutta lyhyesti sanottuna projekti lopulta kaatui siihen, että löysimme sijainniltaan aivan loistavan liiketilan baarillemme, mutta pakolliset muutostyöt tähän tilaan olivat aivan liian kalliita asetetulle budjetillemme, joten projekti piti laittaa jäähyihin.
Projekti Olohuone sai kuitenkin onneksi onnellisen ”lopun”, kun päädyimme muutaman mutkan jälkeen ostamaan kyseisen liiketilan kuitenkin erilliselle osakeyhtiöllemme E3A Ventures Oy:lle, jonka perustin Apajan Espen, Antin ja Artun kanssa nelisteen. Ostimme liiketilan ihan puhtaassa sijoitusmielessä, koska saimme liiketilaan heti todella luotettavan vuokralaisen ja vielä usean vuoden vuokrasopimuksella, eihän lupaavasta sijoituksesta voinut siis vain kieltäytyä.

Projekti Olohuonetta ei kuitenkaan ole missään nimessä kuitenkaan kuopattu. Meillä on edelleen liiketoimintasuunnitelmat valmiina odottamassa oikeata hetkeä joskus tulevaisuudessa. Kenties näämme vielä joskus vuosien päästä, kun aika on oikea, ”Olohuone” -baarimme.
Tämä projekti oli ehkä opettavaisin ja kehittävin projekti, missä olen koskaan vielä ollut mukana. Projekti Olohuoneessa tuli opittua muun muassa: budjetoinnista, liiketoimintasuunnitelman tärkeydestä, erilaisista analyysien teosta, pohjapiirustuksien lukeminen ja piirtäminen, tietoa erilaisista lupa-asioista, rahoituksen hakemisesta, osakeyhtiön perustaminen, vuokrasopimuksen tekeminen, kiinteistön ostaminen ja vielä paljon muuta.

Kevään edetessä tulikin sitten jo monia muita projektikuvioita jälleen vastaan, joista kahdesta: Tampereen Kaupungin nuoriso-popup ja Puistokahvila Pulu, aion kertoa hieman tarkemmin tässä esseessä.

Tampereen Kaupungin nuoriso pop-up projekti sai alkunsa, kun projektiryhmällämme Espen ja Antin kanssa lähdimme kontaktoimaan useita kymmeniä erilaisia yrityksiä ja myimme heille innovointipalveluitamme. Tampereen Kaupungin nuoriso- ja liikuntayksikkö osoitti kiinnostustaan meitä kohtaan ja pian me tapasimmekin heidän kanssaan.
Saimme heiltä 48h innovointitehtäväksi innovoida ostoskeskuksiin nuorille suunnattu konseptoitu pop-up tyylinen oleskelutila. Kasasimme noin 10 hengen projektiryhmän suorittamaan tätä innovointityötä ja teimme kaikki kovaa työtä onnistuneen tehtävämme eteen. Jakauduimme erilaisiin osastoihin ja eri osastot keskittyivät innovoinnissa vähän erilaisiin näkökulmiin ja kohtiin. Osa meistä taas jalkautui ostoskeskuksiin suorittamaan analysointia ja kyselyitä nuorilta, sekä ostoskeskusten yrityksiltä.

Lopulta kävin vielä projektitoverini Aten kanssa pitchaamassa idean ja näyttämään työmme tuloksen Tampereen Kaupungille ja he olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, miten pitkälle olimme päässeet ajatustyössämme. Valitettavasti projekti kuitenkin lopulta kulminoitui siihen, että emme päässeet viemään sitä käytännön tasolle, meistä riippumattomista syistä.
Vaikka tämä projekti olikin hyvin lyhyt ja emme saaneet sitä vietyä niin sanotusti ”maaliin asti”, niin saimme tästäkin kuitenkin kullanarvoisia oppeja. Itse projektipäällikkönä opin paljon esimerkiksi aikataulutuksesta, työn tehokkuudesta, viestinnästä, sekä pitchaamisesta.

Myöhemmin keväällä tulimme sellaiseen johtopäätökseen projektiryhmällämme, että tarvitsemme puskuriin lisää rahaa. Lähdimme muun muassa kontaktoimaan juuri valmistunutta Kajo Oskia heidän Pitstop -renkaanvaihtokuvioistaan. Renkaanvaihtohommia heillä ei meille ollut, mutta mikä parempaa, heidän omistuksessa oli vielä Puistokahvila Pulu, joka on ollut Proakatemialla nyt jo usean vuoden perintöprojekti. He eivät olleet saaneet myytyä Pulua vielä kenellekkään akatemialla, joten mehän ryhdyimme tuumasta toimeen ja ostimme sen sitten itse!
Avasimmekin Puistokahvila Pulun jo toukokuussa, mikä osoittautui fiksuksi vedoksi jylläävän koronatilanteen vuoksi. Monet muut kahvilat ja ravintolat ovat kiinni, joten käytännössä varmasti saimme siivun heidän asiakkaitaan asioimaan ”takeaway” kahvilassamme.

Tämä on hieno projekti monestakin syystä, mutta erityisesti siksi, että tämä tulee olemaan ensimmäinen projektini, millä voimme kesän ajan työllistää itse itsemme: maksaa palkkaa itse itsellemme, kuinka hienoa! Projekti on tässä kohtaa ollut käynnissä noin reilun kuukauden, mutta olen jo nyt oppinut valtavasti esimerkiksi työntekijäsopimusten, vakuutuksista, kassajärjestelmistä ja monista juoksevista asioista, jotka liittyvät kesäkahvilan pitämiseen.

Meillä on Pulua pitämässä erittäin kunnianhimoinen tiimi ja meillä onkin jatkuvasti erilaisia kehitys ja jatkojalostusideoita Puluun liittyen. Kokeilemme rohkeasti erilaisia uusia tuotteita, kuten esimerkiksi kuplavohvelit ja kuplateet, jotka ovat erityisesti Aasiassa päin hyvinkin trendaavia asioita. Erityisesti kuplavohveli on tällä hetkellä jo nyt osoittautunut menestykseksi!
Erilaisten tuotekokeilujen lisäksi päätimme myös lisätä Pulun yhteyteen erillisen grillikioskin, josta vastaa erillinen kokki omilla grilliherkuillaan. Me tarjoamme hänelle muun muassa maksuliikenteen, kirjanpidon, vakuutukset, sekä investoimme hänelle raaka-aineet, välineet ja kalusteet hänen toimintaansa ja vastineeksi me perimme tietyn provisio-osuuden hänen voitoistaan.

Innolla jo odotan, että mihin tämä uusi bisneskulma lopulta kesän mittaa vielä päätyy ja mitä kaikkea muuta uutta ja hienoa on sitten kesän mittaa vielä tulossa! Kevät on siis todella ollut toiminnan ja opin täyteinen kausi ja olen siitä erittäin kiitollinen. Nyt on kesäloma koulusta alkanut ja on aika hieman hengähtää pajoista ja palavereista ja keskittyä Puluun. Toki liiketoiminnan sivulla pitää muistaa myös levätä niin jaksaa syksyllä jälleen täysin voimin jatkaa taipalettani Proakatemialla.

Kommentit
  • Hanna Saraketo

    Tämä on mukaansatempaava yrittäjätarina. Sen taustalla on paljon opittua, ja opitun lähde pitäisi mainita esseessä. Se kasvattaa esseen uskottavuutta ja luotettavuutta, akateemisuudesta puhumattakaan (vaikka tämä essee ei ole kategoriassa akateeminen essee, Proakatemia on silti korkeakoulu). Lisää jotain?

    18.11.2020
  • Arttu Asunta

    Esseetä oli oikein mukava lukea! Näin oikein, kuinka puhut tätä tarinaa jossain valmistujaisissa, skumppalasi kädessä.

    Näin mukana olleena, on jotenkin mahtavaa reflektoida asioita, joita on tapahtunut ja jotka ovat johtaneet siihen, missä nykyään olemme. Tällaisia asioita ei tule arjessa juurikaan pohdittua, joten välillä taaksepäin kurkistaminen tekee ihmeen hyvää. Virheiden kautta oppiminenkin on tullut tutuksi moneen otteeseen, mutta ilman niitä kehitystä ei tapahdu. Esseestä erityisen kutkuttavan tekee se, kun toteat lopussa näin: “Innolla jo odotan, että mihin tämä uusi bisneskulma lopulta kesän mittaa vielä päätyy ja mitä kaikkea muuta uutta ja hienoa on sitten kesän mittaa vielä tulossa!”
    Missäs sitä nyt ollaankaan? Tässä olisi erittäin hyvä alku omalle elämäkerralle Yrittäjän Taival(salmi).. 😉

    14.12.2020
Post a Reply to Hanna Saraketo cancel reply