Tampere
23 May, Monday
16° C

Proakatemian esseepankki

Ääniergonomiaa



Kirjoittanut: Emilia Mäkelä - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Ergonomiasta puhuttaessa puhutaan harvemmin melusta. Yllätyin ja inspiroiduin Mathias Basnerin TED talkista, jossa hän puhuu melun vaikutuksista terveyteemme. Melu lisää stressiä ja kaikki tietävät mitä stressi tekee terveydelle pidemmällä aikavälillä.

Mitä sitten oikeastaan on melu? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee melun seuraavasti: ”Melu on ei-toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi tai joka on kuulolle haitallista.” Melu voi siitä koituvan stressin lisäksi heikentää unta tai häiritä työskentelyä.

Olen jo aiemmin tiedostanut sen, että kuulon vaurioituminen on pysyvää ja puualan opinnoissa kuulon suojaaminen oli osa työturvallisuutta. Melun taso oli sen verran korkea, että kuulon suojaaminen tuntui itsestäänselvyydeltä. Sirkkelin soidessa olisi mahdoton keskittyä. Melu voi kuitenkin olla paljon arkipäiväisempää ja huomaamattomampaa.

Milloin meluun olisi syytä puuttua? Muuttaessamme käytöstämme melun vuoksi, on se yleensä ylittänyt haitallisuuden rajan. Äänen korottaminen, paikan vaihtaminen tai keskustelun pysäyttäminen kokonaan ovat esimerkkejä käytöksen muuttamisesta melun takia. Jonkin aikaa sitten aloin pohtimaan työmatkapyöräilyä ja omalla kohdalla toistaiseksi suurin estävä tekijä on tuntunut olevan liikenteen tuottama melu. Olen siis jo muuttanut käytöstäni melun häiritsevyyden takia. Suurin osa ympäristömelusta onkin peräisin liikenteestä (THL, 2022).

Melusta puhutaan entistä enemmän, kun hiljaisuudesta on tullut kaupunki- ja työympäristöissä entistä harvinaisempaa. Suorastaan luksusta. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vastaan on tullut useita kertoja tiettyjen melua vaimentavien korvatulppien mainos, jopa aggressiivisesti. Meluttomuuden myyminen onkin selvästi kasvava bisnes ja vaikkapa vastamelukuulokkeista on tullut toimistotyöläisten arkinen työkalu. Itsellänikin on sellaiset, ovat nimittäin erittäin mukava kapistus. Huomaan noiden kuulokkeiden vaikutuksen työskentelyn lisäksi esimerkiksi matkustaessa. Musiikkia tai äänikirjaa kohtuullisella äänenvoimakkuudella kuunnellun bussimatkan jälkeen olen selvästi virkeämpi, kuin kuunnellen bussimatkan ääniä.

Olisiko mahdollista kiinnittää toimistojen ergonomiassa huomiota akustiikkaan ja melun hallintaan entistä enemmän? Itse nautin suunnattomasti kokolattiamattojen tuomasta vaimennuksesta ja tilojen erilaisista sohvamaisista kalusteista. Muustakin syystä siis kuin takapuoleni mukavuuden varmistamiseksi. Basner mainitsee puheessaan tutkimusten osoittaneen meluisilla alueilla koulua käyvien lasten jäävän todennäköisemmin jälkeen koulusuorituksissaan muihin verrattuna. Meluisa ympäristö vaikeuttaa ymmärtämistä ja heikentää kommunikaatiota. Nykytyöelämässä kommunikaatio korostuu entisestään, joten mielestäni ääniergonomiaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

 

Lähteet:

Basner, M. 2019. Why noise is bad for your health – and what you can do about it. TED talk. YouTube-video. Viitattu 9.5.2022.

www.youtube.com/watch?v=ewNTwBbLUhM

 

THL. n.d. Melu. Verkkosivu. Viitattu 9.5.2022.

www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/melu

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close