Tämän akateemisen esseen kirjoittajat ovat Fiia Ketonen ja Krista Tikkanen

Itsensä johtaminen

Johtamisesta puhuessa ensimmäisenä tulee mieleen toisten johtaminen ja asioiden johtaminen. Mutta voiko olla hyvä johtaja, jos ei ensin osaa johtaa itseään? Jari Hietaniemi ja Antti Niemi avaavat tätä kirjassaan “Itsensä johtajat”: johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, koska tuntiessasi omat vahvuutesi, ominaispiirteesi ja voimavarasi voit paremmin sekä johtaa muita että kehittää omia kykyjäsi. Itseohjautuvuus on ollut tiukasti mukana viime vuosien työelämään liittyvissä keskusteluissa, niin negatiivisessa kuin positiivisessa mielessä. Sitä pidetään sekä kilpailuvalttina ja mahdollisuutena toteuttaa itseään, mutta myös johtamisen puutteena.

Itseohjautuvuus on jatkuvaa priorisointia, itsereflektointia, omien kykyjen ja ominaisuuksien rehellistä arviointia, aikatauluttamista, itsekuria, toisten huomioimista, tiimityötä, epävarmuuksien sietämistä ja epämukavuusalueella olemista (Hietaniemi & Niemi 2022). Näissä kaikissa korostuu itsetuntemus, jotta voit johtaa itseäsi, tulee sinun tuntea itsesi. Sekä Lotta Hintsa että Nimsdai Purja molemmat omaavat selkeästi useita hyvän johtajan ja erityisesti hyvän itsensä johtajan ominaisuuksia. Molemmilla näkyy myös vahva oikeudenmukaisuuden taju ja toisten auttamisen tarve. Ilman näitä ominaisuuksia he tuskin olisivat saavuttaneet näin isoja tavoitteita.

Kuten Lotta Hintsan isä Aki Hintsa tiivisti kirjassaan “Voittamisen anatomia” henkilökohtaisen menestyksen eli Coren kulminoituvan kolmeen olennaiseen kysymykseen,

Tiedätkö, kuka olet?

Tiedätkö, mitä haluat?

Hallitsetko omaa elämääsi?

Lotta Hintsa avaa kirjassaan myös hieman isäsuhdettaan, vaikka se oli vaikea ja hän usein koki joutuneensa isänsä Akin unohtamaksi, sitä huolimatta Lotta samaistui erityisesti isänsä arvoihin ja hänen luomaansa CORE-malliin. Lotta Hintsa kertoo hänenkin menestyksensä pohjalla olevan samankaltainen ajatus kuin Core, jota Aki Hintsa kuvaa kirjassaan (Hintsa & Arffman 2021). Lotta kuitenkin sanoo isänsä unohtaneen itse elää luomansa mallin mukaisesti, unohtaen itsensä ja omasta terveydestään huolehtimisen. Hän myös uppoutui vuosikausiksi muiden auttamiseen niin paljon, että unohti läheisimmät ja tärkeimmät ihmisensä: perheensä.

Arvot ja tavoitteet viitoittavat tietä menestykseen

Henkilökohtaisen menestymisen voi määritellä monella eri tavalla, usein sen ajatellaan liittyvän rahaan sekä menestymiseen liiketoiminnan kautta, jotka toki ovat selvemmin näkyviä ja mittareilla mitattavia asioita. Näiden näkyvien asioiden takana on kuitenkin paljon muutakin, jotta voidaan menestyä, on toimittava omien arvojen pohjalta. Arvopohjainen tekeminen on itselle tärkeiden asioiden ymmärtämistä, kun ymmärtää omat arvonsa ja ymmärtää sen miksi toimii valintatilanteissa tietyllä tavalla, jolloin ne ovat myös perusteltavissa arvojen mukaiseksi toiminnaksi. Jokaisella meistä on arvot, jotka ohjaavat meitä päivittäisessä tekemisessä, ne tuovat sille lähtökohdat ja luovat merkityksellisyyttä. Mikäli toimimme arvojemme vastaisella tavalla, todellinen merkityksellisyys tekemisestämme katoaa ja silloin myös tavoitteiden asettaminen vaikeutuu.

Jotta päivittäiseen työskentelyyn saadaan tehoja, on tärkeää asettaa itselle tavoitteita, niiden avulla helpotetaan työtehtävien priorisointia ja toiminnan säätelyä, eli tällä tavalla työskentely saa kaivattua rytmiä. Kiinnittämällä huomiota näihin asioihin, yksilöt voivat paremmin ja samalla koko yhteisö voi paremmin. Kun antaa enemmän toisille, saa myös itse enemmän. Tavoitteiden asettamisen lähtökohtana on hyvä pitää sitä, että ne ovat realistisia ja me itse pystymme aidosti uskomaan siihen, että ne ovat saavutettavissa.

Vuorikiipeilyyn keskittyvät tarinat ovat onnistuneita esimerkkejä aidoista tilanteissa, joissa henkilökohtaiset tavoitteet ovat asetettu ennakkoluulojen edelle ja tavoitteen saavuttamiseksi on aidosti uskottu onnistumisen mahdollisuuteen. Kirjassa kiteytettiin hyvin, että menestys on arvokkaiden tavoitteiden onnistunutta saavuttamista asteittain, se ei silti ole staattinen päätepiste (Hietaniemi & Niemi 2022, 16.) Jatkuva tavoitteiden asettaminen sekä priorisointi ovat toiminnan edellytys, ja tie henkilökohtaiseen menestymiseen.

Nirmal Purja asetti itselleen sekä tiimilleen tavoitteeksi valloittaa yhteensä 14, maailman korkeinta 8000 tonnista huippua ennätysajassa, ja kulki määrätietoisesti tätä tavoitetta kohti yksi valloitus kerrallaan (Jones 2021.) Ilman tarkkaa suunnitelmaa ja kykyä selvitä vaihtuvissa olosuhteissa, tämän ennätyksen saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Oman menestyksen suunnittelussa on tärkeää luoda systeemi, jolla tavoitteisiin pääsy helpottuu. Seuraavassa kuviossa 1, kuvataan Sir John Whitmoren tavoitteenasetamalli, joka on hyvä työkalu tavoitteiden määrittämiseen niin yksilölle sekä tiimille.

KUVIO 1 WHITMORE GROW-MALLI (Hietaniemi & Niemi 2022, 127–128 mukaillen)

GROW-mallin avulla tavoitteiden asettaminen realisoituu ja niitä on mahdollista tarkastella lähemmin. GOAL kohdassa pohditaan, onko asettamani tavoite saavutettavissa. REALITY puolestaan pyrkii pohtimaan sitä, miten pitkä matka minulla on kuljettavana tästä hetkestä eteenpäin ja millaisia ongelmia tielläni mahdollisesti kohtaan. OPTIONS kohdassa listataan erilaisia esteitä, etenemisvaihtoehtoja ja pohditaan millaisia resursseja, on käytettävissä matkalla tavoitteeseen. WAY FORWARD on tie tavoitteeseen eli toimintasuunnitelma, joka listaa konkreettiset työvaiheet, roolituksen sekä motivaatiotekijät tavoitteen saavuttamiseksi (Hietaniemi & Niemi 2022 127–128).

Lotta Hintsan periksiantamaton ja suunnitelmallinen luonne sekä vaaralliseen lajiin soveltuvat mielenmallit tulevat useasti esiin hänen kirjassaan. Hintsa ei halua vuorilla luottaa ulkopuoliseen apuun, vaan hänelle on ollut tärkeää alusta saakka oppia mahdollisimman paljon tarvittavia taitoja itse. Lotta mainitsee, että hänelle kipu on harvoin este suoriutumiselle, päinvastoin se saa hänet tuntemaan olevansa elossa. Hän ei pelkää kuolemaa, vaan ajattelee jokaisen meistä kuitenkin kuolevan kuitenkin, toiset eivät vain elä yhtä paljon. Hintsalla on vahva oikeudenmukaisuuden tunne, hänen mielestään mikään ei mene toisten ihmisten auttamisen edelle.

Matkalla Broad Peakille he kohtaavat 12-vuotiaan tytön, jonka isä haluaa hänen onnistuvan huiputtamisessa hinnalla millä hyvänsä. Se suututtaa Hintsaa, sillä isä ei lopulta edes kiipeä tytön kanssa, vaan on käskenyt sherpoja, vaikka raahaamaan hänet huipulle. Hintsa saa lopulta suostuteltua tytön jättämään huiputuksen kesken. Hän pitää myös moraalisesti vääränä, että pienten lasten vanhemmat yrittävät huiputtaa vuoria hinnalla millä hyvänsä. Hintsakin tiedostaa riskit ja on tietysti peloissaan kumppaninsa sekä kiipeilyparinsa Donin puolesta, mutta hän ei koe tekevänsä mitään moraalisesti väärää, sillä hänellä itsellään ei ole lapsia.

Lotta kokee jakavansa isänsä kanssa maailmanpelastusgeenin, joka Aki Hintsalla näkyi siinä, että uppoutuessaan työhönsä ihmisten parissa, hän unohti itselleen tärkeimmän: perheensä. Yksi Aki Hintsan asiakkaista oli moninkertainen olympiavoittaja, etiopialainen kestävyysjuoksija Haile Gebreselassie. Hän tuli yksissä kisoissa viidenneksi pahasta akillesjänteen vammasta huolimatta ja kun häneltä kysyttiin, miten se onnistui, oli hän vastannut vain leikkaavansa kivun pois mielestään. Lotta omaksui elämänasenteensa Gebreselassielta ja vaikeissa tilanteissa tapasi kysyä itseltään voiko hän kuolla tähän. Jos vastaus oli ei, kysyi hän itseltään voiko tästä saada pysyvän vamman. Jos vastaus oli vieläkin ei, oli vain jatkettava.

Millaisia itsemme johtajia me olemme?

Olemme kokeneet eräänlaista yhteenkuuluvuutta koko opintojen ajan, jo heti tavatessamme aloimme nopeasti tunnistaa toistemme vahvuuksia ja heikkouksia. On mielenkiintoista, sillä usein tavatessamme uusia ihmisiä nousee esiin erilaisuuden kirjo, jossa toisen toimintatavat saattavat muuttua myös ärsykkeiksi itselle. Meidän kohdallamme näin ei käynyt, jostain syystä yhteenkuuluvuuden tunne puski erilaisuuden läpi ja meidän oli helppoa ymmärtää toisiamme. Usein keskustellessamme huomaamme ajattelevamme asioista todella samalla tavalla ja toisen ajatukset ikään kuin ruokkivat omiamme, jolloin oma ajattelumme pääsee syventymään yhteisen keskustelun aikana. Mainittakoon, että juuri kyseiset vuorikiipeilytarinat ja niihin liittyvät ennakkoluulot herättivät meissä paljon keskustelua sekä yhteisen inspiraation kirjoittamiselle. Luonteemme tehdä sekä tapamme toteuttaa asioita ovat hyvin toisistaan poikkeavia, lopputulokseen pääsemme silti yhdessä, erilaisia ja molemmille mieluisia reittejä pitkin.

Meistä toinen on todella luova persoona, joka ideoi paljon ja johtaa itseänsä arjessa useasta projektista toiseen, välillä aikataululliset haasteet puskevat päälle ja huomaa buukanneensa asioita toisensa päälle. Luova ja iloinen luonnetyyppi saa hoidettua tilanteet määrätietoista asennetta apunaan käyttäen, joka tiukassa paikassa on todella tehokas ja aikaansaava. Flow`n löytyminen sisällön tuottamiseen on vahvuus ja se löytyy rutiininomaisesti lähes paikasta riippumatta.

Toinen meistä puolestaan on luonteeltaan täsmällinen ja tehokas persoona, joka on alkanut löytämään luovuutensa aikataulutetun arkensa sisällöistä. Kaikki viikon työtehtävät suunnitellaan kalenteriin, jossa myös luovalle työlle ovat omat spottinsa. Kalenteri on pullollaan omia välitavoitteita, joita seuraamalla päästään Dead Lineihin, jotka tuottavat dopamiinia ja ruokkivat jatkamaan aina seuraavaan työtehtävään. Asioilla on kuitenkin puolensa, aikaa luovuudelle ei ole, jos sitä ei systemaattisesti täytä kalenteriinsa. Silloin kun kalenterissa on hetki, jolloin luovuutta käytetään, on tilanteen oltava huippuunsa virittynyttä ympäristöltään, jotta tuottava- ja luova tila pystytään saavuttamaan.

Stressin hallinnassa apuna voi käyttää suunnitelmallisuutta tavoitteita asettaessa, priorisointi ja kalenterin käyttö vähentävät tehtävien kasaantumista ja oman työskentelyn ylikuormittumista. Kuvio 2 pohjautuu Itsemme johtajat kirjasta löytyneisiin termeihin, jotka puhuttelivat meitä, sillä molemmat meistä tunnistavat hetket, jolloin mahdollisuudet luovuudelle ovat olemassa sekä ne hetket, jolloin vastaavasti luovuudelle ei kannata uhrata aikaansa.

KUVIO 2 Suorituskyvyn ilmiöt (Hietaniemi & Niemi 2022, 79 mukaillen)

Flow tilassa ihminen pystyy rentouttamaan mielensä ja keskittymään täysin meneillään olevaan luovuutta vaativaan tekemiseen, ilmiössä suorituskyky kasvaa ja tekeminen muuttuu syvällä tavalla mukaansa tempaavaksi.

Paralysis by Analysis puolestaan on edellisen vastakohta, jossa oma tekeminen muuttuu väkinäiseksi, siihen kuuluu liika kritisointi sekä analysointi omaa tekemistään kohtaan. Tämä ilmiö tappaa luovuuden, jolloin tuotteliaisuus hidastuu ja ilo tekemiseen katoaa (Hietaniemi & Niemi 2022, 79).

Oman itsensä tunteminen ja stressinhallinta auttaa tilanteiden tunnistamisessa, tärkeimpänä näissä tilanteissa on ohjata itseensä työtehtäviin, jotka sopivat ajan henkeen ja omaan tunnelmaan. Mikäli itsellä on tapoja, joilla pystyy auttamaan tunnelmaan virittäytymisessä, niitä kannattaa hyödyntää optimisuoritustilaa haettaessa.

Olemme tehneet muutamia luovia projekteja yhdessä, joissa olemme tuottaneet sisältöä yritysten markkinointiin sekä opetuskokonaisuuksiin liittyen. Projektitiiminä koemme, että täydennämme toisiamme hyvin, juuri erilaisuutemme puolesta, mukana tekemisessämme on aina ilo siitä, että saamme yhdessä tehdä merkityksellistä projektia sekä itsellemme, että asiakkaalle. Arvostamme toistemme ammattitaitoa ja kommunikoimme poikkeuksellisen hyvin yhdessä, tällä tavoin pystymme vakuuttamaan asiakkaan, ja työskentelymme yhdessä on ammattimaista sekä sujuvaa.

Pohdinta

Kaksi kiehtovaa vuorikiipeilytarinaa antoivat inspiraation tälle itsensä johtamista käsittelevälle esseelle, joka nivoutui osaksi meidän arkipäiväistä tekemistämme, reflektoiden erilaisuutta persoonien välillä. Tavoitteiden määrittäminen, oman persoonansa huomioiminen ja ymmärrys siitä, että suunnitelmallisuuden sekä tiimityöskentelyn avulla myös niiden omien vuorien huiputtaminen helpottuu. Moni seikkailu ja vuori on vaikea huiputtaa yksin, yhdessä tekemällä sekä toisiamme tukemalla saavutukset muuttuvat merkityksellisemmiksi ja niitä pystytään jakamaan yhdessä.

KUVA 3 Stetind in Norway, 2022.

”Oonko mä syntyny selviytyyn?  Missä tän luoja ja kaiken syy? Mitä se on, että menestyy?

Taas on lähtö.

Joskus vaan päätin, et pystyyn jään. Pitääks mun tehdä se yksinään? Siinä on vuori, nyt kiivetään”

(Vesala 2018)

Linkki 1 osaan:

https://esseepankki.proakatemia.fi/?p=65898&preview=true

Lähteet

AFP. 2019. South China Morning Post. Viitattu 23.11.2022. https://www.scmp.com/news/asia/south-asia/article/3007729/no-oxygen-no-food-no-water-miracle-rescue-singapore-based?module=perpetual_scroll_1&pgtype=article&campaign=3007729

Hietaniemi, J & Niemi, A. 2022. Itsensä johtajat: Just sopivasti menestystä. Art House.

Hintsa, L & Arffman, L. 2021. Elämäni vuoret. TrueStory. Äänikirja.

Jones, T. 2021. 14 huippua: mikään ei ole mahdotonta. Netflix. Dokumentti. Viitattu 30.10.2022.

Ketonen, F. 2022. On Mountain Kjerna in Norway.

Ketonen, F. 2022. Stetind in Norway.

McKinlay, T. 2006. Wrong to let climber die, says Sir Edmund. New Zealand Herald. Viitattu 25.11.2022

https://www.nzherald.co.nz/nz/wrong-to-let-climber-die-says-sir-edmund/MZTUC2LSUQ2MQXPXQOLGOOQZBA/

Purja, N. 2019. Mt Everest. Facebook. Viitattu 23.11.2022. https://www.facebook.com/NimsPurja/posts/pfbid0pqKSKxWBKx4z2Nded53JdyLuNMoUuNdLPjvoVLQiUNRNYWxoAqRtXrERgudwWj3jl

Redbull Biography Nirmal” Nims” Purja. 2022. Viitattu 23.11.2022. https://www.redbull.com/my-en/athlete/nirmal-purja.

Serena, K. 16.6.2021. The bodies of Dead Climbers on Everest are serving as guideposts. Viitattu 23.11. https://allthatsinteresting.com/mount-everest-bodies

Vesala, P. 2018. Nyt on lähtö. Warner music Finland.

Vilen, J. 2021. Lotta Hintsa jatkaa kohti Broad Peakin huippua ilman Don Bowieta – Neljä ranskalaista vei kaksikolta mahdollisuuden tehdä historiaa. Helsingin sanomat. Viitattu 23.11.2022 https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008129873.html