Tampere
22 Feb, Thursday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Resilienssi?



Kirjoittanut: Annaliina Jokinen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Resilienssi arjessa
Krisse Lipponen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Resilienssiä koetellaan joka päivä, jokaisen ihmisen arjessa. Resilienssistä puhutaan nykyään todella paljon ja sitä vaaditaan lähes jokaisella työpaikalla. No mitä se sitten tarkoittaa ja miten sitä voi kehittää?

 

Resilienssistä puhuttaessa voidaan puhua sekä yksilön resilienssistä että tiimin/yhteisön resilienssistä. Yksilön resilienssillä tarkoitetaan kykyä selviytyä psyykkisesti vaikeistakin tilanteista, sekä yksilön joustokykyä. Resilientti henkilö kohtaa haasteita ja vaikeuksia, mutta pärjää niistä huolimatta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haastavat ja vaikeat tilanteet eivät herättäisi vahvoja tunteita – niistä vain päästään resilienssin avulla eteenpäin. Resilientillä henkilöllä on kyky sopeutua muutoksiin ja muuttuvaan ympäristöön. Suuressa osassa resilienssiä ja sen kehittymistä ovat muut ihmiset. Toisten tukeminen ja avun pyytäminen ovat myös osa resilienssiä. Tiimin resilienssillä tarkoitetaan yhteistä vastuuta yksilöistä ja näin myös tiimin kykyä selviytyä haastavista tilanteista. Resilienssiin vaikuttavat yhteisön toimivuus, ilmapiiri sekä tietenkin jokainen yksilö itse. (Mieli.fi)

 

Kuten aiemmin mainitsin, resilienssi ei tarkoita sitä, että kielteisiä tunteita ei koettaisi lainkaan. Päinvastoin kielteisten ja myönteisten tunteiden kokemisen samaan aikaan on todettu jopa vahvistavan resilienssiä (Lipponen 2020). Esimerkkinä voidaan käyttää vaikka saattohoidon henkilökuntaa. He kokevat päivittäin surua menehtyneistä ihmisistä ja heidän läheistensä puolesta. Selvitäkseen näin raskaasta työstä, on työntekijöiden kanssa oltava silti hauskaa, jotta arkeen mahtuu muitakin tunteita kuin suru ja menetys. Resilientti henkilö pystyy siis kokemaan sekä negatiivisia, että positiivisia tunteita samaan aikaan, eikä hautaudu vain negatiivisten tunteiden alle.

 

Googlen SIY koulutuksen mukaan resilienssin voi jakaa kolmeen osa-alueeseen. Sisäinen tasapaino, tunneresilienssi sekä kognitiivinen resilienssi. Harjoittelemalla sisäistä tasapainoasi kykenet löytämään vaikeassakin tilanteessa oman tasapainosi ja voit löytää sisäisen rauhan. Tunneresilienssillä tarkoitetaan tunnetason joustavuutta ja vaikeista tunteista palautumista. Kognitiivisen resilienssin alle kuuluu mm. se, miten jokainen suhtautuu eri tilanteisiin. Epäonnistumisiin voi suhtautua joko pessimistisesti tai optimistisesti. Optimistisesti suhtautuvilla on paljon suurempi mahdollisuus oppia virheistä ja päästä nopeasti eteenpäin vastoinkäymisten jälkeen. (Center for mindfulness)

 

Resilienssi on taito, jota voi harjoitella. Se ei ole asia, joka vain on tai ei ole jollain yksilöllä. Resilienssi kehittyy kokemuksen myötä ja haastavan tilanteen jälkeen on taas voimakkaampi ja valmiimpi selättämään uusia haasteita.

 

Usein ihmisten resilienssi vaihtelee elämän eri osa-alueilla (Lipponen 2020). Vaikka kestät hyvin erilaisia haasteita töissä ja pystyt joustamaan väsymättä ja kuormittumatta liikaa, ei sama resilienssi välttämättä näy henkilökohtaisessa elämässä. Läheisen sairastuminen tai riita perheen jäsenen kanssa voikin olla paljon kuormittavampi kuin suuri työtaakka tai sanaharkka oman esihenkilön kanssa. Kuormittava tilanne kotona voi usein heijastua myös työilmapiiriin, jos asiaa ei pysty unohtamaan työpäivän ajaksi. Toisella taas henkilökohtaisen elämän kuormittavuus voi olla jopa helpompaa kuin kuormittavuus töissä. Stressaavat työt voivat vaikuttaa mielialaan tai unenlaatuun, mikäli ”työresilienssi” ei ole niin vahva.

 

Vaikka resilienssistä puhutaan nykyään paljon enemmän kuin ennen, ei se ole mikään uusi ilmiö. Voiko jopa olla, että nykyajan ihmisillä on tarvetta puhua enemmän resilienssistä sen heikentyneen tason vuoksi? Ennen on ollut haastavampaa saada ruokaa pöytään ja pitää katto pään päällä ja vastoinkäymisiä on ollut enemmän, jolloin yksilöiden ja ryhmien sietokyky kasvaa jokapäiväisen elämän myötä. Nykyään ihmisten ei tarvitse ”taistella henkensä edestä”, jolloin muut vastoinkäymiset voivat tuntua suuremmilta.

 

Ihmismieli on kuitenkin todella vahva, vahvempi kuin mikään ihmisen kehittämä asia tai hoito. Keskimäärin 70% ihmisistä selviää vaikeista ja traumaattisista tapahtumista ilman ulkopuolista apua. (Lipponen 2020.)

 

 

Resilienssi työyhteisöissä

Resilientti työyhteisö sopeutuu nopeasti muuttuvaan maailmaan ja pysyy ajan hermolla. Ongelmista päästään reippaasti eteenpäin, eikä niihin jäädä vellomaan.

Yksilöiden hyvä resilienssi työyhteisöissä ei välttämättä tarkoita yhteisön hyvää resilienssiä. Vaikka yksi tai muutamakin työyhteisön jäsen olisi helposti sopeutuva ja joustava, ei se välttämättä paranna työyhteisön kykyä muuttua ja sopeutua. Jos työyhteisössä on isoja eroja eri henkilöiden välillä, voi ymmärrys toisia kohtaan olla paljon pienempää. Resilientit ihmiset eivät välttämättä ymmärrä miksi toiset kuormittuvat niin paljon jostain tilanteesta ja kuormittuneet henkilöt voivat kokea, että he eivät saa tarpeeksi myötätuntoa paremmin muutosta ja haasteita kestäviltä henkilöiltä. Tällainen asettelu voi helposti lisätä kitkaa työntekijöiden välillä, jolloin ryhmän resilienssi laskee huomattavasti. (Lipponen 2020.)

 

Organisaatio voi toimivalla johtajuudellaan vahvistaa työyhteisön resilienssiä. Työntekijöiden resilienssin taustalla on psykologian professori Joana Kuntzin ja hänen tutkimusryhmänsä mukaan kolme oletusta.

  1. Työntekijän resilienssi näkyy hänen käyttäytymisenään sekä toimintanaan
  2. Se on osittain seurausta hänen omista kyvyistään ja ominaisuuksistaan
  3. Omien kykyjen ja ominaisuuksien varassa tulee pystyä sopeutumaan työympäristöön, oppimaan ja verkostoitumaan

(Lipponen 2020.)

 

Positiivisella ja kannustavalla johtajuudella voidaan luoda työympäristöön uskoa omaan ja toisten tekemiseen. Kun johtaminen on innostavaa ja kaikille mahdollistetaan uuden oppiminen, työyhteisön resilienssi on yleisesti ottaen paljon korkeammalla tasolla. Työtehtävien ollessa haastavia, mutta ei kuitenkaan liian vaikeita, työntekijöiden pystyvyysusko (resilienssin taustataito) kasvaa ja kehittyy. (Lipponen 2020.) Jotta organisaatio voi muuttua maailman mukana, henkilöstön pitää pystyä luottamaan ja uskomaan omaan tekemiseensä. Vain näin voidaan ottaa riskejä ja kokeilla uutta. Uuden kokeilussa tulee usein virheitä. Kun organisaatio pääsee virheistä huolimatta eteenpäin ja kehittyy, on taas koko työyhteisön resilienssi vahvempi.

 

Pohdinta

Itse olen huomannut, että minua ei niinkään kuormita liiallisesti se, että on paljon tekemistä ja täytyy tehdä pitkää päivää, jotta saa kaiken tehtyä. Minua kuormittaa paljon enemmän haasteet ihmissuhteissa. Jos ympärilläni on paljon konflikteja tai raskaita elämäntilanteita, kuormitun paljon enemmän, eikä resilienssini ole vielä niin vahva tällaisissa tilanteissa. Olen kuitenkin huomannut, että Proakatemian aikana se on kehittynyt valtavasti. Saman tiimin kanssa jatkuvasti työskennellessä konflikteja ja vaikeampia jaksoja tulee välttämättä eteen ja niistä on vain päästävä eteenpäin. Asiat on puhuttava halki, jotta ne eivät jää pinnan alle vellomaan. Ympärillä on myös paljon ihmisiä, joilla on välillä vaikeaa ja niitä asioita käsitellään. Itsekin otan muiden haasteet usein liiankin omiksi. Vaikka rakastan ihmisten kuuntelua ja auttamista, on se silti välillä myös raskasta. Näissä vaikeissa tilanteissa oleminen ja niiden läpikäynti ovat varmasti vaikuttaneet omaan resilienssiini vahvistavasti.

Itse tykkään ajatella resilienssin oman mielen vahvuutena. Vahva mieli ei tarkoita sitä, että ei saisi näyttää haavoittuvuutta, surua tai pettymystä. Vahva mieli tarkoittaa, että löytyy uskoa siihen, että vaikeistakin asioista selvitään – ja niin myös tehdään.

 

LÄHTEET:
Resilienssi koostuu 3 osasta – näin vahvistat niitä kaikkia itse. Center for mindfulness. n.d. https://mindfulness.fi/resilienssi-koostuu-3-osasta-nain-vahvistat-niita-kaikkia-itse?psafe_param=1&gclid=CjwKCAjw0N6hBhAUEiwAXab-TWaZYjPPEkhjT-H2joekxz6w3WVz3XdehixDyDVjdSDAeDj_XIR4LBoC394QAvD_BwE

Resilienssi auttaa selviytymään. muokattu 12.12.2022. Mieli.fi. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/

Lipponen, K. Resilienssi arjessa. 2020. Duodecim

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close