Tässä akateemisessa esseessä tullaan keskittymään autojen tukku- ja vähittäiskaupan markkinaan. Esseen on tehnyt Juho Urhemaa, Kaisa Ojaniemi ja Mikko Laaksonen. Esseeen pariin innoitti Juhon Kesätyö automyyjänä.

Lukuja markkinan koosta

Tieliikenne käytössä Suomessa oli vuoden 2020 lopussa reilu 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Henkilöautokanta on lukumääräisesti kasvanut pitkällä aikavälillä tarkastellessa suhteellisen tasaisesti. Vuonna 1980 olevien henkilöautojen lukumäärä Suomessa on ollut reippaassa miljoonassa (tieliikenteessä ja ei tieliikenteessä olevat). (Tilastokeskus 2020.) Suomessa ongelmana on ollut vanheneva autokanta. Autokanta on Suomessa vanhentunut pitkänlinjan trendiä tarkastellessa vuodesta 1965 lähtien. Vuonna 2020 autokannan keski-ikä oli Suomessa 12,5 vuotta. (Henkilöautojen keski-iän kehitys 2021). Vertailukohtana Euroopassa autokannan keski-ikä oli vuonna 2019 11,5 vuotta. Saksa luonnollisesti suurena autoteollisuuden maana alitti reippaasti Suomen autokannan keski-iän keskiarvolla 9,6 vuotta vuonna 2019. (Henkilöautokannan keski-ikä eräissä Euroopan maissa 2021). Suomessa myytiin 627 046 käytettyä autoa vuonna 2021 (Käytettyjen autojen kauppaa kuvaavat tilastot 2022). Suomessa vuonna 2018 koko autoklusterin liikevaihto oli 21,3 miljardia euroa. Autojen tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon osuus tästä oli 11,6 miljardia kyseisenä vuonna. (Autoalan liikevaihtotilastot 2020). Huomataan, että meillä Suomessa pienellä markkina-alueella on kuitenkin volyymia, joka selittää alan kovan kilpailun. Verottajan rekisterin mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 2554 ajoneuvokauppaa ja maahantuontia harjoittavaa yritystä (Vero.fi 2020, 24).

Tästä huomataan, että Suomeen mitoitettuna tämän markkinan volyymi on suurta. Tämä taas selittää alalla toimivien yritysten määrän paljouden. Autojen tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto jaettuna yritysten määrällä tarkoittaa noin 4,5 miljoonaa liikevaihtoa euroa per yritys. Toki suurimpien autokauppojen liikevaihto pyörii yli 500 miljoonassa, joten vastaavasti alle miljoonan vaihtavia yrityksiä löytyy myös valtavasti.

Autoalan trendit

Autokauppa on valtavassa muutoksessa tällä hetkellä. Teknologia, korona, kulutustottumukset ja uudet toimintatavat ajavat tällä hetkellä voimakkaasti muutoksen aaltoa. Autoalan seminaarissa vuoden 2021 lopussa todettiin, etä autoalalla tapahtuu nyt kymmenessä vuodessa enemmän kuin aiemmin sadassa vuodessa. Verotuksella ja verohelpotuksilla pyritään ohjaamaan kulutusta haluttuun suuntaan.

Vaihtoehtoinen käyttövoima

Sakan (Saka = autokauppa suomessa) tuontiautoista lähes puolet kulkee vaihtoehtoisella käyttövoimalla. Tämä tarkoittaa, hybridi, kaasu tai sähköautoja (Saka 2021). Vuonna 2018 Suomessa liikennekäytössä olevia sähkö- ja hybridi henkilöautoja oli yhteensä 15 499 kappaletta. Vuonna 2021 luku oli 99 943 kappaletta. (Liikennekäytössä olevien ladattavien henkilöautojen määrä 2022.) Muutos prosentti on ollut 545% neljässä vuodessa. Samalla vertailujaksolla tieliikenteessä olevien henkilöautojen määrä on kasvanut vain 2,16%. Uuisen autojen käyttövoima muuttuu siis suurella muutosvauhdilla. Kyseisille autoille tuntuu löytyvän myös hyvin markkinapaikkaa.

Muutosta autojen käyttövoimasta vauhdittaa lainsäädäntö autojen veroista. Suomeen maahantuodusta autosta joudutaan maksamaan autovero kertaluontoisesti (kaasuautoilijat.fi 2019). Lähtökohtaisesti hybrideihin, kaasuautoihin ja sähköautoihin kohdistuu kevyempi autovero, joka rasittaa vähemmän loppuostajaa tehden autosta houkuttelevamman ostokohteen. Tästä syystä erityisesti Suomeen tuodut uudet kalliit premiumautot ovat monesti nykyään hybrideitä/sähköautoja, sillä maamme verotus tekee niiden ostettavuudesta houkuttelevaa hinnan puolesta. Eräs automyyjä totesi Juholle karrikoidusti ”muita autoja kun ei ole järkevää tuoda Suomeen, jos se ei ole hybridi tai sähköauto”. Tämä varmasti pitää osakseen paikkaansa, mutta kyseisen automyyjän liikkeessä myytiin käytännössä vain 100 000€ ja sitä kalliimpia autoja. 30 000€ autojen markkinat ovat kuitenkin erilaiset. Uusia sähkö ja hybridi autoja saa myös tuohon hintaluokkaan, mutta kyseessä on usein pienet automallit ja lyhyet toimintasäteet. Tämän totesimme tutkimalla nettiauton tarjontaa ja autojen tarkempia tietoja. Autotarjonta on laajaa, niin käyttövoimista, varusteluista kuin kokoluokista. Asiakkailla on erilaisia tarpeita ja budjetteja. Sähköautot ja hybridit eivät tarjoa vielä ratkaisuita kaikille.

Tieliikenteessä olevien autojen käyttöä verotetaan vuosittain myös perusverolla ja käyttövoimaverolla. Siihen emme tässä esseessä perehdy. Verotusarvot näissä määräytyvät käytännössä auton päästöjen ja polttoainetyypin mukaan.

Koronan vaikutukset alaan

Korona on aiheuttanut lyhyessä ajassa paljon muutoksia edestakaisin. Korona romahdutti autokaupan keväällä 2020 varsinkin uusien autojen tilauksien osalta. Tämä aiheutti 15% loven edelliseen vuoteen 2019 verrattuna. (Korona leikkasi vuonna 2020 reippaasti uuden auton kauppaa 2021.) Nyt autoalan näkymiä painaa komponenttipula, vaikka kysyntä olisi vahvaa. Tänäkin vuonna jää tuottamatta noin 7-8 miljoonaa autoa haastavan tilanteen takia. Kuluttajien tilanne on tällä hetkellä vahva, joka antaa positiivista painetta alalle: Säästöjä on entistä enemmän, korkotaso on suotuisa, tietyille autoille kannusteita ja verohelpotuksia. Autoliikkeistä myytävien käytettyjen autojen liikevaihto kasvoi myös 3,6 miljardista 3,7 miljardiin vuonna 2021. Uusien autojen saatavuuden haasteet ajavat osan kuluttajista käytettyjen autojen markkinoille. (Talouselämä 2022).

Ostoprosessi

Auton ostoprosessi elää myös murrosta. Aikaisemmin renkaita on menty potkimaan liikkeeseen ja katselemaan potentiaalisia vaihtoehtoja myyjän kanssa. Nykyään ostoprosessi hoituu tarvittaessa kotisohvalta ja ostettu auto tulee ulko-oven eteen. Korona vauhditti osakseen etäkaupan vilkkautta ja avasi uudella tavalla chat-palveluiden hyödyntämisen. Nykyään ostoprosessi alkaa usdein jo netistä sopivaa kohdetta/kohteita etsiessä. Sen jälkeen ollaan usein puhelimitse tai chat-palvelun kautta yhteydessä ja mennään vielä myöhemmin kokeilemaan autoa/ostetaan se etänä. Etänä ostettuun autoon sovelletaan 14 päivän peruutusoikeutta. Se on asiakkaalle turvallinen ostomuoto, joka tukee myynnin määrällistä kasvua.

Kamux teetti tutkimuksen vuoden 2021 alussa. Tutkimus selvitti asiakkaiden ostokäyttäytymistä etäkaupan osalta. Yleisenä yhteenvetona saatiin ilmi, että lähes joka kolmas suomalainen olisi valmis ostamaan auton etänä. Jo tästä yhteenvetona huomaamme vahvan trendin muutoksen. Auton osto on iso hankinta kuluttajalle, mahdollisesti jopa toiseksi suurin kauppa asunnon oston jälkeen. (Moottori.fi 2021) Koska joka kolmas olisi valmis ostamaan auton etänä, kertoo se suuresta luottamuksesta markkinoilla toimiviin yrityksiin sekä oikeudelliseen järjestelmäämme. Autokauppa on ollut pitkään jo digipainoitteista, mutta koronan myötä chat-palveluiden hyödyntäminen ostoprosessissa kasvoi 20%. Mikäli asiakkaalla ei olisi aikeissa vierailla liikkeessä tutkimuksen mukaan 2/3 käyttäisi kommunikointivälineenä mieluiten puhelinta. Hieman yli 1/4 kommunikoisi chat-palvelun kautta ja vähän alle 1/4 videopuhelun kautta. (Moottori.fi 2021).

Leasing

Suomessa leasing ei ole lyönyt vielä läpi naapurimaamme Ruotsin tapaan. Yksitysileasing uusissa autoissa oli vuonna 2020 Suomessa 3% kuin vastaavasti Ruotissa oli 18%. Leasingin suosiota hidastaa maassamme korkeat kuukausierät. Suomessa on korkea autoverotuksen prosentti, jota ei samassa suhteessa ole Ruotsissa. Tämä selittää osaltaan suosion eroa. Leasing nostaa suosiota silti uutena helpottavana tapana käyttää autoa. Hannu Pärssinen Fordilta arvio yksityisleasingin tai kuukausimaksun olevan 25-40% henkilöautokaupassa vuonna 2022. Tämän pohjalta voidaan povata valtavaa muutosta suurella vauhdilla.

Leasing sopimukset vaihtelevat valtavasti eri yritysten välillä, sekä epätietoisuus kokonaisuudesta haittaa mahdollisesti kasvua. Autoleasingissä on kyse auton pitkäaikaisesta vuokraamisesta. Leasingissa ei siis omisteta itse autoa vaan käytännössä autoa vuokrataan ennaltamäärättyyn kuukausihintaan. Leasing sopimus tehdään usein 2-4 vuodeksi. (Omalaina.fi 2019). Leasign sopimuksen päättyessä auto palautetaan leasingsopimuksen tehneelle yritykselle. Joissain tapauksissa autolla voi olla lunastus mahdollisuus itselleen. Tällöin kokonaishinta ensin leasingista ja sen jälkeen auton lunastamisesta käy huomattavan kalliiksi verrattuna suoraan auton ostamiseen.

Leasingsopimukset vaihtelevat paljon sisällöltään. Sovittavissa on kuuluuko; huollot, korjaukset, renkaiden kulumiste yms sopimukseen? Kattavimmissa leasingsopimuksissa kuluttajan vastuulle jää vain polttoaineiden ostaminen autoon ja kaikki muu kuuluu kiinteään kuukausihintaan. Täten siis autosta ei kanneta henkilökohtaista riskiä, vaan se kuuluu yritykselle. Luonnollisesti tämä on kallein autoilun vaihtoehto, sillä yrityksen täytyy tuottaa voittoa tällä sopimuksella laskennallisesti. (Verrattu.fi n.d.). On olemassa myös leasingin kaltaisia sopimuksia, sekä erilaisia leasingsopimuksia kuten käyttöleasing, rahoitusleasing yms. Tässä esseessä ei perehdytä niiden eroavaisuuksiin tarkemmin. Leasing olisi merkittävä ratkaisu autokannan nuorentamiseen Suomessa, mikäli leasingin muoto yleistyy entisestään. Leasing on myös ratkaisu trendiin, jossa yhä vähemmän omistetaan asioita. Leasing ei sido myöskään suurta pääomaa kerrallaan, joka iskee monen tarpeeseen.

Millä tehdään katetta?

Autokaupassa maalaisjärjellä päätellen rahaa tehdään myyntihinnan ja ostohinnan välisellä erotuksella. Näin se myös onkin, mutta ansaintamalli ei jää pelkästään tähän. Katetta tehdään myös muillakin keinoilla, joiden tärkeys on noussut merkittäväksi tekijäksi.

Autokaupassa rahaa tehdään autojen myynnistä syntyvällä katteella, rahoituksien myymisillä, vakuutuksien myymisillä ja huoltosopimuksilla (Kamux n.d.). Autoja myydessä pyritään kokonaisuuteen myyntitilanteessa, joka tuottaa lisäarvoa. Auton yhteydessä on luonnollista myydä vakuutukset ja muut lisäpalvelut asiakkaalle, josta saadaan lisätienestejä liikkeelle ja sitä kautta myyjille. Tämä on yhtälailla asiakkaan etu, sillä asiakkaalle pystytätään räätälöimään tarpeen ja budjetin mukaan oikea kokonaisuus. Parhaimmillaan asiakkaan riskejä omistamisesta voidaan alentaa, kuluttamisesta tehdä ennustettavampaa ja ennen kaikkea lisäarvoa loppukäyttäjälle. Esimerkkinä: auton oston yhteydessä asiakkaalle päivitetään täyskasko autoon, huoltosopimukset seuraavalle 2 vuodelle sekä rahoitus ostettavalle kohteelle. Onnistuessaan myyjä osaa koota tämän paketin ja asiakas vain hyväksyy sen ja kaikki on voimassa. Suurempi lisäarvo tarkoittaa usein suurempaa katetta liikkeelle.

Auton osto liikkeestä vai yksityiseltä

Autoja ostaneet henkilöt ovat varmasti törmänneet pohdintaan ”ostanko auton liikkeestä vai yksityiseltä”. On sanomattakin selvää, että liikkeestä ostaminen saattaa olla kaalliimpaa. Tarvitseehan yrityksen tehdä myymillään tuotteilla voittoa. Tästä päästäänkin siihen, että myydessä omaa autoa liikkeelle ei siitä voida maksaa markkinahintaa. Liikkeen täytyy sisällyttää katetta auton ostohinnan ja myyntihinnan väliin. Autokauppa ei siis tältä istumalta ole kuluttajalle välttämättä edullisin ratkaisu euroja tuijottaessa. Silti meillä on autokauppoja paljon ja kilpailu alalla kovaa. Moni asia puoltaa auton oston järkevyyttä liikkeestä.

Autoa ostaessa liikkeestä liikkeellä on virhevastuu autoon. Tämä tarkoittaa liikkeen korvausvelvollisuutta vikoihin, jotka ovat olleet autossa myynti hetkellä. Virhevastuu yltää myös tilanteisiin, joissa auton viallisuus ilmenee vasta kaupan jälkeen. Kaikki autoon tulevat viat eivät kuitenkaan mene virhevastuuseen, sillä käytetty auto on kulutushyödyke ja vaatii ylläpitoa. Jarrujen tai lamppujen vaihto ei mene virhevastuun piiriin, sillä kyse on luonnollisesta kulumasta. Vaihdelaatikon hajoaminen pian kaupanteon jälkeen suurella todennäköisyydellä menee virhevastuuseen. Tällöin voidaan olettaa, että virhe vaihdelaatikossa on ollut jo autoa myytäessä, vaikka se ilmenikin kaupan jälkeen.

Autoliikkeellä on myös vastuu virheellisistä tiedoista autoa myydessä. Kauppa puretaan tai auto laitetaan vastaamaan myynti-ilmoitusta, jos virheellisiä tietoja on annettu. Kuluttajaa suojaa siis laajalti laki, joka antaa turvaa yksityiselle ostajalle ison hankinnan edessä. Auto saattaa olla monelle toiseksi kallein ostos elämässä asunnon jälkeen. Autoliikkeiden kanssa in yleisesti muutenkin turvallisempaa asioida, sillä alalla toimivia yrityksiä velvoittaa lait ja rikkomuksista joutuu vastuuseen. Kuluttajien välisessä kaupassa tämä ei ole niin yksinkertaista, vaikka vastuitta kauppaa sielläkään ei käydä. Asia ei ole niin yksinkertainen tässä, sekä asioiden selvittely voi olla haastavaa ja hidasta. Lähtökohtaisesti tällaisilta päänvaivoilta vältytään asioidessa liikkeen kanssa.

Miksi isot autokaupat pystyvät menstymään paremmin?

Autokauppojen tunnuslukuja tutkiessa finderista huomaa yleisellä tasolla autokauppojen kyntävän nollan tuntumassa tai tappiolla tilikauden tuloksessa. Ongelma johtuu monesta syystä. Ala on todella kilpailuta, joka polkee hintoja alas, kulurakenne on suuri ja riskit ovat suuret. Autot ovat kuluvia hyödykkeitä ja niiden korjaaminen kustantaa usein satasista tuhansiin euroihin. Sitten pitäisi maksaa vielä autojen ehostaminen myyntiin laittoon, henkilökunnalle palkat, halli vuokrat ja muut liiketoiminnan kulut.

Isommilla toimijoilla on skaala etu. Autokauppa on osaamisella ja numeroilla pelaamista. Suurimmilla toimijoilla on resurssit hioa jokainen prosessi tappiinsa, jolla saadaan tehostettua toimintaa ja pärjätään kilpailussa. Isomissa autoliikkeissä jokainen tarvittava prosessi pystytään pilkkomaan pieniin osiin, joissa jokainen hoitaa omaa spesifiä aluettaan. Tämä tehostaa toimintaa tasolle, joihin pienemmät autoliikkeet eivät yllä.

Lähteet:

Tilastokeskus. 26.2.2022. Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2020. Viitattu 19.1.2021. https://www.stat.fi/til/mkan/2020/mkan_2020_2021-02-26_tie_001_fi.html

Henkilöautojen keski-iän kehitys. 1.2.2022. Autoalan tiedostuskeskus. Viitattu 19.1.2021.
https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/autokannan_ikatilastoja/henkiloautokannan_ikakehitys

Henkilöautokannan keski-ikä eräissä Euroopan maissa. 1.2.2021. Autoalan tiedostuskeskus. Viitattu 19.1.2022. https://www.aut.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/henkiloautojen_keski-ika_eraissa_euroopan_maissa

Käytettyjen autojen kauppaa kuvaavat tilastot. 3.1.2022. Autoalan tiedotuskeskus. Viitattu 19.1.2022. https://www.aut.fi/tilastot/kaytettyjen_autojen_kauppa

Autoalan liikevaihtotilastot. 21.9.2020. Autoalan tiedotuskeskus. Viitattu 19.1.2022. https://www.aut.fi/tilastot/toimialatilastoja/autoalan_liikevaihtotilastot

Vero.fi. 2/2020. Ajoneuvokauppaa ja maahantuontia harjoittavat yritykset. Viitattu 20.1.2022. https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/2020_02-ajoneuvokauppaa-ja-maahantuontia-harjoittavat-yritykset.pdf#page32

Liikennekäytössä olevien ladattavien henkilöautojen määrä. 3.1.2022. Autoalan tiedotuskeskus. Viitattu 4.2.2022. https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/sahkoautojen_maaran_kehitys

Kaasuautoilijat.fi. 26.7.2019. Kaasuauton verotus. Viitattu 14.2.2022. https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/26/kaasuauton-kayttokustannukset-ja-verotus/

Korona leikkasi vuonna 2020 reippaasti uuden auton kauppaa. 4.1.2021. Autoalan tiedotuskeskus. Viitattu 14.2.2022. https://www.aut.fi/ajankohtaista/tiedotteet/korona_leikkasi_vuonna_2020_reippaasti_uuden_auton_kauppaa.3067.news

Talouselämä. 4.1.2022. Kysyntää on, mutta riittääkö autoja? Komponenttipula luo autokauppaan nyt sumeat näkymät. Viitattu 14.2.2022. https://www.talouselama.fi/uutiset/kysyntaa-on-mutta-riittaako-autoja-komponenttipula-luo-autokauppaan-nyt-sumeat-nakymat/b3a3839e-a896-43f7-8438-7f9f6ac14504

Omalaina.fi. 10.12.2019. Kannattaako leasing-auto? – Tämä sinun tulee tietää leasingsopimuksesta. Viitattu 16.2.2022. https://www.omalaina.fi/talous/2019-12-10-kannattaako-leasing-auto-tama-sinun-tulee-tietaa-leasingsopimuksesta/

Verrattu.fi. n.d. Yksityisleasing tutuksi – tiedäthän nämä asiat, jos harkitset autoa kuukausimaksulla? Viitattu 16.2.2022. https://verrattu.fi/yksityisleasing-auto-kuukausimaksulla/#hyodyt-ja-haitat

Moottori.fi. 17.3.2021. Kamux: lähes joka kolma suomalainen ostaisi auton näkemättä. Viitattu 16.2.2022. https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kamux-lahes-joka-kolmas-suomalainen-ostaisi-auton-nakematta/

Saka. 22.11.2021. Sakan tuontiautot uudistavat autokantaa ja vähentävät päästöjä. Viitattu 16.2.2022. https://saka.fi/fi/yritys/ajankohtaista/tuontiautot-uudistavat-autokantaa-ja-vahentavat-paastoja/

Kamux n.d. Vuosikertomus 2021. Viitattu 2.5.2022.
https://vuosikertomukset.net/resources/Kamux/fin/vuosikertomukset/Kamux_vuosikertomus_2021.pdf