Tampere
20 Apr, Saturday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Psykedeeli essee



Kirjoittanut: Mikko Laaksonen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Psykedeelit mitä, milloin, miksi ja mitä seuraavaksi? 

 

Alustus 

 

Tämän esseen ovat kirjoittaneet yhteistyössä Kaisa Ojaniemi, Juho Urhemaa ja Mikko Laaksonen

 

Psykedeelit pahimmista pahimmat biletrippailu mömmöt vaiko unholaan vaipunut kansan ”ihmelääke”. Mitä näistä vahvoja hallusinaatio tiloja aiheuttavista yrteistä pitäisi oikein ajatella? 

 

Alkuun haluamme painottaa, ettei meillä ole kokemusta kyseisistä psykoaktiivisista aineista, emmekä halua kannustaa ketään laittomuuksiin, saatikka saattamaan itseään tai muita vaarallisiin tilanteisiin. Haluamme esseellämme kannustaa ihmisiä avoimempaan tabuja rikkovaan keskusteluun ja asioiden tarkasteluun erilaisista perspektiiveistä.  

 

Ensin on hyvä määritellä Psyyke, joka tarkoittaa mieltä, sielua ja mielenlaatua. Psyyken osa-alueita ovat emootiot, kognitiot, älykkyys ja persoonallisuus, sen tutkiva tieteen muoto on psykologia.(Wikipedia, 2019).  

 

Psykedeelit ovat yhdisteitä, jotka aiheuttavat muuntuneita tajunnantiloja ns. ”trippejä”. Ne pitävät sisällään aistiharhoja, mystisiä kokemuksia, voimakkaita tunnetiloja ja alitajunnassa piileskelevien muistojen nousemista pintaan. Useimpien psykedeelien käyttö on laitonta suuressa osassa maailmaa, poikkeuksena luvanvarainen käyttö esimerkiksi uskonnollisissa rituaaleissa, terapiassa tai tieteellisessä tutkimuksessa. (Wikipedia, 2021). 

 

Historiaa part 1 

 

Historia osoittaa, että alkuperäiskansat ovat saattaneet käyttää psykedeelejä jo vuosituhansien ajan. Kansainvälinen tutkijaryhmä teki arkeologisen löydön muinaiselta Cueva del Chilenon hautapaikalta Boliviasta. Arkeologisissa tutkimuksissa löytyi nahkalaukku, joka on radiohiiliajoituksen mukaan tuhat vuotta vanha. Laukun sisällä oli muun muassa puinen yrttimurskain, piippu, sekä kolmesta ketun kuonosta tehty pussi erilaisten yrttien säilyttämistä varten. 

 

Toimittaja Veikka Niemi kirjoittaa Tekniikanmaailman artikkelissa ”Kuonopussista löytyi kokaiinin, sen aineenvaihduntatuote bentsoyyliekgoniinin, harmiinin (toinen hyvin voimakkaasti psykoaktiivisen ayahuasca-kasvisuutejuoman pääaineksista), bufoteniinin (sammakkoeläimistä saatava psykedeeli), dimetyylitryptamiinin eli DMT:n (ayahuasca-kasvisuutejuoman ainesosa ja voimakas hallusinogeeni) ja mahdollisesti psilosiinin (”taikasienistä” eli psilosybiinisienistä saatava psykedeeli) jäämiä.” (2019) 

 

Tutkijaryhmän jäsenet uskovat pussin kuuluneen alueella eläneelle shamaanille, jotka tiedettävästi ovat erilaisten rituaalien asiantuntijoita. He painottivat tiedotteessaan myös, että yksikään pussista löytyneistä huumausaineen jäämistä ei ole kasvista mikä kasvaisi läheisellä Andien vuoriston alueella vaan kasvit ovat peräisin eripuolilta Etelä-Amerikkaa. Pussin omistajan on siis täytynyt nähdä paljon vaivaa ja vaeltaa pitkiäkin matkoja saadakseen haltuunsa kyseiset psykoaktiiviset kasvit. (Niemi, 2019) 

 

 

Historiaa part 2 

 

Länsimaisessa terapiassa alettiin tutkimaan psykedeelien terapeuttisia vaikutuksia pian niiden ”keksimisen” jälkeen. Sveitsiläinen kemisti Albert Hoffmann syntetisoi LSD:n vuonna 1938, mutta havaitsi sen psykedeeliset ominaisuudet vasta vuonna 1943 yrittäessään kehittää migreenilääkettä. Hoffman itse kutsui LSD:tä ”lääkkeeksi sielulle”. Psykiatrit Humphry Osmond ja Abram hoffer osoittivat, että psykedeeleillä voisi olla merkittäviä terapeuttisia vaikutuksia. He tekivät kokeita alkoholismin hoitamisesta LSD:llä. He olivat hoitaneet 1960-luvun loppuun mennessä noin 2000 potilasta. Jopa Suomessa suunniteltiin 1960-luvulla Hesperian sairaalassa LSD-hoitoja psykoterapiaa lyhentävänä menetelmänä. Vaikkakin psykedeeleistä saatiin lupaavia tuloksia, jouduttiin sen tutkimustyö melkein kokonaan lopettamaan. Osana syytä uskotaan olleen psykedeelien omaksuminen päihtymistarkoituksessa 1960-luvun nuorison keskuudessa. Vuonna 1968 Yhdysvaltojen hallitus kriminalisoi LSD:n ja muutamia vuosia myöhemmin suurempi joukko psykedeelejä kiellettiin maailmanlaajuisesti YK:n Psykotrooppisten aineiden yleissopimuksella. Ennen tätä psykedeelien terapeuttisten vaikutusten tutkiminen oli valtion rahoituksen alla.  

 

 

Psykedeeliterapian paluu 

 

Psykedeelien lääketieteellisistä mahdollisuuksista kiinnostuttiin siis jo 70 vuotta sitten, mutta niiden liittäminen negatiivisesti vastakulttuuriin sekä aineiden vaikutusten huono tuntemus sekä huoli niiden väärinkäytöstä sai yhteiskunnan sivuuttamaan niiden mahdolliset lääkinnälliset hyödyt. Psykedeelien tutkimus pysähtyi siis miltei kokonaan vuosikymmeniä sitten, nyt se on taas vauhdissa. Viime vuosina on selvitetty ainakin, olisiko psykedeeleistä apua muun muassa 

  • Vakavasta masennuksesta toipumiseen  
  • Traumaperäisen stressihäiriön parantamiseen  
  • Syöpää sairastavien ahdistuksen ja masennuksen hoitamiseen  
  • Anoreksian oireiden hoitoon  
  • Linkki 1 
  • Linkki 2 

 

 

 

Nykyään psykedeelejä tutkitaan pääasiassa terapian muodossa, tämä tarkoittaa yleensä terapeuttien läsnäoloa aineen antamisen ja sen vaikuttamisen aikana sekä tapaamista ennen ja jälkeen psykedeelihoitoa. Erittäin mielenkiintoisen psykedeeleillä tehostetusta terapiasta tekee sen, että hoidollisen vaikutuksen on havaittu jatkuvan pitkään hoitojakson jälkeen. Esimerkiksi LSD-istuntojen tutkimus potilaita arvioitiin yhden viikon, kahden kuukauden ja vuoden päästä istunnoista ja ahdistuksen väheneminen oli selkeästi havaittavissa heti terapian jälkeen, että myös viimeisellä seurantakäynnillä. Psykedeelit voivat tulevaisuudessa toimia myös muissakin käyttötarkoituksissa, kuin vain psykiatristen häiriöiden hoidossa. Psykedeelien on havaittu hillitsevän tulehdusta. Tämä saattaa selittää sen, että psilosybiini pidentää hortonin syndroomasta eli vaikeasta sarjoittaisesta päänsärystä kärsivien ihmisten oireettomia jaksoja. (Elina Hynninen, Rafael Moliner, Jesper Ekelund, Esa R. Korpi ja Lauri Elsilä, 2020, 13).  

 

Psykedeelit aiheuttavat käyttäjässään itseyden hajoamiseksi kutsutun tilan, jossa raja itsensä ja ulkomaailman välillä alkaa hälvetä. Esimerkiksi LSD:n on havaittu sekoittavan aivokuorialueiden välisiä yhteyksiä ja ikään kuin aivojen eri osa-alueet voisivat silloin ”keskustella” keskenään paremmin.  

 

 

Haittoja 

 

Psykedeelien aikaansaamat vaikutukset riippuvat vahvasti käyttäjän silloisesta mielentilasta, sekä käyttöympäristöstä. Tästä johtuen niiden yksilölliset vaikutukset usein vaihtelevat laaja-alaisesti. Psykedeelejä pidetään yleisesti fysiologisesti ”turvallisina muihin huumausaineisiin verrattuna. Suoraan psykedeelien yliannostuksiin liittyviä kuolemia tunnetaan vain kaksi. Vakavimmat yliannostustapaukset mitkä on dokumentoitu ovat aiheuttaneet mm. oksentelua, kuumetta veren hyytymishäiriöitä, sympaattista yliaktiivisuutta ja lyhyitä koomajaksoja. Psykedeelit eivät aiheuta fyysisiä vieroitusoireita. Tutkimuksissa on löydetty kuitenkin näyttöä siitä, että psykedeelit voivat laukaista riskiryhmään kuuluville psykoottisia jaksoja. Psykoosialttiuden arvioimisen vaikeuden vuoksi tämä voi olla haitoista kaikista ongelmallisin, mikäli psykedeelejä tulisi käyttää hoitotoimenpiteissä. (Elina Hynninen, Rafael Moliner, Jesper Ekelund, Esa R. Korpi ja Lauri Elsilä, 2020, 13). 

 

Mikrodoussaus 

 

Mikrodosettaja ei pyri tripille, vaan halajaa arkeensa buustia. Mikrdosingista on puhuttu jo erilaisissa medioissa ylivuosikymmenen ajan. Mikrodosingia toteuttava henkilö ei halua paeta todellisuuttaan, vaan hän haluaa arkiseen todellisuuteensa lisävoimia nämä halutut lopputulemat voivat olla muun muassa kohonnut energisyys tai parantunut keskittymiskyky. Mikrodosingissa päihdettä käytetään vain pieni osa siitä, mitä aistitravellaukseen vaadittava määrä olisi. Yleisesti ottaen termi tulee siis siitä, että ainetta käytetään pieniä määriä ja sen vaikutukset ilmenevät välittömien fiilisten sijaan pidemmällä aikavälillä. Mikrodosingin sanotaan syntyneen piilaaksossa teknologiaedelläkävijöiden keskuudessa, mutta tästä ei ole mitään varmaa näyttöä.  

 

Mikroannoksia ottaneet henkilöt olivat kyselytutkimuksen perusteella verrokkiryhmää luovempia ja tunsivat olonsa positiivisemmaksi. Terveillä vapaaehtoisilla toteutettu, lumekontrolloitu tutkimus LSD:n mikroannostelun välittömistä vaikutuksista paljasti 13 μg:n annoksen olevan sellainen, että koehenkilöt kokivat saavansa lääkeainetta, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut mielialaan tai kognitioon. Kliiniseen lääketutkimukseen perustuvaa näyttöä psykedeelien mikroannostelun vaikutuksista ei vielä ole. Mikroannostelu on myös psykedeelien huumausaineluokituksen vuoksi laitonta. (Elina Hynninen, Rafael Moliner, Jesper Ekelund, Esa R. Korpi ja Lauri Elsilä, 2020, 13). 

 

 

 

Psykedeelit pörssiin 

 

Ensin kannabiksesta tuli vakavasti otettavaa bisnestä ja nyt psykedeelit ovat vuorostaan muokkautuneet salonkikelpoiseksi liiketoiminnaksi ja murtautuvat pörssiin. Yhdysvalloissa yritykset tekevät tutkimuksia, kuinka psykedeelit voisivat toimia mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa. Nämä yhtiöt ovat saaneet luvan toiminalleen elintarvike- ja lääkevirasto FDA:lta. FDA on hyväksynyt jo muun muassa ketamiinin terapiakäytön, tämä puolestaan on eläimille ja ihmisille käytettävä nukutusaine, joka saa aikaan dissosiatiivisen anestesian, millä tarkoitetaan tietoisen mielen irtautumista aistihavainnoista. Myös Suomessa on masennuspotilaita, jotka saavat ketamiinihoitoa. Psykedeelien salonkikelpoisuuden puolesta on myös havaittavissa heikkoja signaaleja, monet yhdysvaltalaiset kaupungit kuten Denver, Oakland ja Santa Cruz ovat dekriminalisoineet psilosybiinisienet. Psykedeeliyhtiöitä on listautunut jo kanadalaisiin pörsseihin ja keskustelupalstoilla puhutaankin niin sanotusta ”shroom boomista”. Psykedeeliavusteisia hoitoja kaupallistavia pörssiyhtiöitä ovat muun muassa Champignon Brands sekä Mind Medicine. 

 

Vaikkakaan psykedeelien käyttö lääkkeenä ei ole uusi asia, tiedetään sen vaikutusmekanismeista vielä hyvin vähän. Tutkimusta tarvitaan vielä paljon, jotta voidaan taata turvallisuus eri potilasryhmille. Tämän takia jotkin lääketieteen asiantuntijat eivät ole järin innoissaan psykedeeliavusteisen terapian kaupallistamisesta tässä vaiheessa.  Psykedeelien tutkiminen on haasteellista siinäkin mielessä, että aistiharhoja ja mystisiä kokemuksia aiheuttavat aineet voivat laukaista psykoosin niillä ihmisillä, jotka ovat sille alttiimpia. 

 

 

Lopuksi 

 

Positiivisista ja mielenkiintoisista tuloksista huolimatta lääketieteellinen psykedeelitutkimus on vielä lastenkengissä. Tähänastiset tulokset antavat tietenkin viitteitä hoidollisista mahdollisuuksista, mutta tutkimuksia on vielä varsin vähän ja ovat olleet luonteeltaan melko kontrolloimattomia, minkä takia ne ovat riittämättömiä kuvastamaan aineiden vaikuttavuutta ja turvallisuutta. On pidettävä mielessä, että on mahdollista, kun potilasmäärät kasvavat tutkimuksissa havaittavat positiiviset efektit pienentyvät ja haittavaikutusten määrät lisääntyvät. Kaikesta huolimatta havaitut hoidolliset tulokset ovat mielenkiintoisia ja kannustavat tutkijoita vielä syvempään psykedeelien tutkimiseen. Psykedeelien tutkimus on tieteellisesti tärkeää, jotta voisimme ymmärtää niiden vaikutusmekanismeja paremmin ja antaa uutta ymmärrystä niiden lääketieteellisistä mahdollisuuksista. Kaikille toimivana ihmelääkkeenä ne eivät tule ikinä toimimaan, mutta psykedeelit voivat parhaassa tapauksessa toimia tienraivaajana parempien hoitokeinojen kehittämiseen.  

 

Kirjoitimme tämän esseen, kun pohdimme yleisesti kansallisella tasolla mielenterveysasioita ja kuinka mielenterveysongelmat kuten masennus on lisääntynyt vuosien saatossa ja 2020 vuodesta eteenpäin olemme nähneet niiden kasvukäyrissä erittäin negatiivisen piikin. Me esseen kirjoittajat Mikko, Juho ja Kaisa toivomme rikkovamme tietynlaisia tabuja aiheesta ja sen ympäriltä tällä esseellä. Olkoon tämä essee mikroannos psykedeeli infoa ihmisille, joille aihealue oli täysin tuntematon. Saattaa olla, että tämän pienen teon kautta lumipalloefektin lailla keskustelut mielenterveydestä ja erilaisista terapiamuodoista sekä vaihtoehdoista saavat tabuttomamman sävyn. Tämän esseen tekemisen tueksi luimme erilaisia artikkeleita. Luimme Michael Pollanin kirjan nimeltä tuntematon mieli, mitä uusi psykedeelien tutkimus opettaa, sekä katsoimme mielenkiintoisen dokumentin aiheesta. Dokumentin katsomisen jälkeen kävimme itse oman ryhmämme kesken tätä tabuja rikkovaa keskustelua aiheesta ja sen ympäriltä. Oli hienoa huomata kuinka erilasia mielipiteitä ja tunteita meillä aiheesta oli ennen sekä jälkeen dokumentin. Jotkut mielipiteemme vahvistuivat, jotkin rikkoutuivat mikä tärkeintä pystyimme käymään järkevää analyyttista, avointa ja ymmärtävää keskustelua asiasta. Esseen kirjoitus prosessi oli opettavainen ei pelkästään psykoaktiivisten aineiden historiasta ja niiden hyötykäytöstä terapiassa, vaan ryhmädynamiikan rakentamisessa ja uudenlaisten työtapojen kokeilussa. Kirjaessee-kollektiivissamme oli kolme erittäin erilaista ihmistä ja jokainen sai päättää yhden akateemisen esseen aiheen mitä rupeamme työstämään ja huomasimme kuinka paljon voikaan oppia, mikäli uskaltautuu hypätä oman mukavuus kuplansa ulkopuolelle ja antaa mahdollisuus toisen ihmisen mielenkiinnonkohteelle. Prosessin aikana palaverisiimme, teimme tutkimustyötä yhdessä ja erikseen, sekä pidimme solumuotoisen elokuvaillan, missä katsoimme aiheisiin sopivia elokuvia ja sarjoja. Suosittelen kaikille hyppäämään ehdoitta jonkin toisen ihmisen kelkkaan kirjoittamaan esseitä tai muuten vain soluilemaan tai harrastuksiin. Tämä oli nimittäin erittäin virkistävä kokemus ja olen kiitollinen kaikista näistä opeista mitä sain mukaani. 

 

Lähteet:  

 

Uusivirta. 2019. Nyt pitää triplata lähetysaika ja laittaa Nobel valmiiksi. Yle.fi. Viitattu 3.4.2022.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/20/nyt-pitaa-triplata-lahetysaika-ja-pistaa-nobel-valmiiksi-docventures-talk-show 

 

Wikipedia. 2019. Psyyke. Wikipedia. Viitattu 3.4.2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Psyyke   

 

Wikipedia. 2021. Psykedeelit. Wikipedia. Viitattu 3.4.2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykedeelit  

 

Niemi. 2019. Taikasieniä. Tekniikanmaailma.fi. Viitattu 3.4.2022. https://tekniikanmaailma.fi/taikasienia-kokaiinia-nahkapussin-loydokset-paljastivat-etela-amerikan-intiaanit-sekakayttivat-psykoaktiivisia-kasveja-1-000-vuotta-sitten/  

 

Hynninen, Moliner, Ekelund, Korpi, Elsilä. 2020. Psykedeelien kliiniset mahdollisuudet ja biologiset mekanismit. Duodecim.fi. Viitattu 3.4.2022. 

https://www.duodecimlehti.fi/duo15480  

Kommentoi