Tiimidiili on Proakatemian valmentajien järjestämä jokavuotinen koko yhteisön innovointi tapahtuma. Koskaan ei tiedetä mitä tuo kyseinen päivä pitää sisällään. Tänä vuonna innovointitapahtuman toimeksiantajana toimi Ekokumppanit ja tehtävänä oli pohtia, kuinka saisimme luotua Proakatemiasta zero waste yhteisön sekä kuinka saisimme luotua tiimeistä zero waste tiimit. Näihin kiperiin kysymyksiin haluttiin ratkaisut jokaiselta tiimiltä ja ratkaisut tuli esittää 3 minuutin presentaatioina.  Täytyy kyllä myöntää, että aihe on itselleni melko vieras, mutta onneksi meidän tiimistämme löytyi henkilöitä, joilla aihe on lähellä sydäntä. Opin tämän vuoden tiimidiilissä paljon uutta kyseisestä aiheesta ja päivä oli kaikin puolin mukava.

Ylikulutus

Ongelma on siinä, että elämme yli luonnonvarojemme. Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, niin tarvitsisimme kolme maapalloa. Ylikulutus tarkoittaa sitä, että kulutamme enemmän kuin mikä on maapallon rajoissa kestävää. Meidän on kuitenkin mahdollista muuttaa kulutustamme niin, että ylikulutuksesta johtuva luontokato ei uhkaa jälkipolvien mahdollisuutta hyvään elämään. (WWF.fi 2022) Maailman ylikulutuspäivä tarkoittaa sitä päivää jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. (WWF.fi 2022) Suomalaiset käyttivät 31.3.2022 oman osansa maapallon uusiutuvista luonnonvaroista tältä vuodelta ja on listan kärkipäässä kuudentenatoista. Jopa Kiina ja Japani ovat sijoittuneet listalla Suomea paremmin.

Kuva1

Planeetan rajat

Stockholm Recilience Institutissa kehitetty planeetan rajoja tarkasteleva malli kuvaa, kuinka maailmanlaajuinen kulutus ja tuotanto vaarantavat sekä luonnon että ihmisen hyvinvoinnin. Malli kuvaa hyvin maapallon vakautta sääteleviä ympäristötekijöitä. Se määrittelee kunkin prosessin osalta turvalliset rajat parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Turvallisen toiminnan alueilla ihmisten elämä on kestävän kehityksen mukaista. Jos rajat ylittyvät, seuraa todennäköisesti peruuttamattomia muutoksia ekosysteemille ja ekosysteemipalveluille, joista ihmiset ovat riippuvaisia. (Suomen yk-liitto, planeetan rajat, artikkeli, luettu 24.4.2022)

Kuva2

Credit: Designed by Azote for Stockholm Resilience Centre, based on analysis in Persson et al 2022 and Steffen et al 2015.

Mitä tarkoittaa zero waste?

Zero waste eli suomeksi nollahukka on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä ei synny. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea, mitä ei voi kierrättää ja joka päätyy lopulta poltettavaksi -siis sekajätettä ja energiajätettä. Zero waste kannustaa pohtimaan omaa vaikutusta ympäristöön laajemmin ja tavoittelemaan kokonaisvaltaisesti kestävää elämäntapaa. (zwf.fi, Mikä on zero waste, 12.8.2018)

Zero waste -ideologiassa on tärkeysjärjestyksessä viiden kohdan sääntö:

1. kieltäydy
2. karsi
3. käytä uudelleen
4. kierrätä
5. kompostoi

Päivän kulku

Ensimmäisenä kävimme läpi Saawan kanssa mikä on meidän tavoitearvosanamme ja mitä se vaatii. Seuraavaksi kirjoitimme tehtävänannon ylös, mikä on pääkysymys, johon etsitään ratkaisua. Pääkysymys on hyvä olla koko ajan esillä, jotta fokus pysyy oikeassa asiassa emmekä lähde sivuraiteille. Tämän jälkeen päätimme tehtävän vastuuhenkilön, keneksi valikoitui Sanni. Sanni on yksi Proakatemian vastuullisuustiimin perustajista ja häneltä löytyy tietotaitoa aiheesta enemmän kuin muilta Saawalaisilta. Seuraavaksi keräsimme listaa siitä mitä jätettä akatemialla syntyy ja kuinka paljon. Tämän jälkeen aloitimme innovoimaan kysymyksiin ratkaisua. Viritimme aivot sopivalle taajuudelle ’’30 ympyrää’’ -harjoitteen avulla. Tämän jälkeen heittelimme ideoita niin paljon kuin tuli mieleen, kaikki ideat olivat sallittuja, myös hullunkuriset. Saimme melko pitkän listan kasaan ja valitsimme sieltä muutaman oikeasti hyvän idean, jota lähdimme jatkojalostamaan syvemmin. Päätimme kuitenkin keskittyä lopuksi vain yhteen ratkaisuideaan, sillä presentaatio aika oli vain 3 minuuttia, emmekä olisi saaneet puristettua kaikkea haluamaamme kyseiseen aikamääreeseen. Puolessavälissä päivää kävimme happihyppelyllä Motive 7.0 kanssa ulkona, ja pidimme tsemppi hetken yhdessä. Tämän jälkeen työstimme ratkaisuideaamme ja päätimme, kuka tekee mitäkin. Etsimme tietoa netistä sekä haastattelimme henkilöitä puhelimitse. Onnistuimme hankkimaan myös yhteistyökumppanin. Saimme presentaation valmiiksi ajallaan ja esittelimme tuotoksen tuomaristolle sekä muulle Proakatemialle. Saimme jokaiselta tuomarilta presentaatiostamme arvosanan viisi, jota tavoittelimmekin.

Ratkaisu

Tulimme siihen tulokseen, että kahvista kertyy varmasti eniten jätettä Proakatemialla vuoden aikana. Talkkaritiimin mukaan akatemialla menee noin paketti kahvia päivässä ja välillä enemmänkin. Tämä tekee noin 100 kiloa kahvinporojätettä vuodessa. Tämän lisäksi syntyy kahvihävikkiä sekä kahvipaketista aiheutuvat roskat. Ratkaisunamme on Proakatemian kahvikulttuurin ja jätteenmuodostuksen muutos. Valmistamme kertaalleen käytetyistä kahvinporoista kahvisiirappia, jonka jälkeen kahvinporot käytetään yhteistyössä Finlaysonin puutarhurin Santeri Urhosen kanssa kasvien lannoitteena. Berner Oy, Kesko ja L&T ovat yhteistyössä kehitelleet kiertotalouden pilotin, jossa he keräävät käytetyt kahvinporot Neste-K asemilta ja kuljettaa ne Tikalanin tuotantolaitokselle Keski-Suomeen. Siellä kahvinporot käytetään puutarhatuotteiden, kuten luomulannoiteen, kukkamullan ja kasvatusalustojen valmistukseen. Kahvinporoilla korvataan osa kasvuturpeesta. Olimme yhteydessä Berneriin, mutta koska projekti on vasta pilotti tasolla siihen ei oteta mukaan muita yrityksiä. Siispä päätimme olla yhteydessä Santeri Urhoseen ja nyt käytetyt kahvinporot käytetään paikallisesti Finlaysonin Tehdaspuutarha -projektin kanssa yhteistyössä. Kahvipaketit koitetaan hyödyntää erilaisissa projekteissa ja niistä voi valmistaa vaikkapa haalarimerkkejä. Kahvihävikin vähentämiseksi klo14 jälkeen kahvia ei keitetä enää kokonaista termarillista vaan käytetään mokkamasteria. Kahvinkeittimiä ja termareita huolletaan jatkossa useammin, jotta laitteiden käyttöaika pidentyisi. Lisäksi kahvia tilataan jatkossa isommissa paketeissa, jotta voimme vähentää paketeista kertyvän roskan määrää.

Kyseinen ratkaisu ei tee Proakatemiasta vielä zero waste yhteisöä, mutta ajan puutteen vuoksi jätimme muut ideat esittelemättä. Toivoisin kuitenkin, että esittämättä jääneet ratkaisut näkisivät vielä päivän valon, sillä ne koskettaisivat isompaa kokonaisuutta ja lisäisivät tietoisuutta kiertotaloudesta Proakatemialla.

Lähteet:

zwf.fi, Mikä on zero waste, 12.8.2018

https://zwf.fi/mita-on-zero-waste/

WWF.fi 2022

https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

Kuva1

https://www.overshootday.org/newsroom/country-overshoot-days/

Kuva2

Designed by Azote for Stockholm Resilience Centre, based on analysis in Persson et al 2022 and Steffen et al 2015.

Suomen yk-liitto, planeetan rajat, artikkeli, luettu 24.4.2022

https://www.ykliitto.fi/kestavan-kehityksen-tavoitteet/planeetan-rajat