Tampere
27 Jan, Monday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Työkaluna looginen viitekehys ja menestyksen ympyrä



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

”Moni ei tule ajatelleeksi, että F1-tähdillä ja toimistotyöläisillä on yksi yhdistävä tekijä, istuminen. F1-kuljettaja istuu autossaan noin seitsemän tuntia joka kisaviikonloppu sekä puoli vuorokautta erilaisissa palavereissa.”

 

LFA (Logical framework approach) on projektihallinnan työkalu, joka tulee kirjassa esille jo alkumetreillä. LFA:n ideana on purkaa ylitsepääsemätön projekti pienempiin osatavoitteisiin ja laatia niistä jokaiselle konkreettinen toimintasuunnitelma. Ensimmäiseksi on tärkeää kirjata ylös kokonaistavoite eli se mihin ollaan pyrkimässä ja siihen johtavat pienemmät osatavoitteet. Kirja antaa esimerkkinä Fidan 1990-luvun lopun tavoitteen joka oli lopettaa tyttöjen ympärileikkaus Etiopiassa. Tämä oli pitkän perinteen omaava tapa Afrikassa, joka aiheutti paljon kärsimystä. Fida lähti lähestymään tätä ongelmaa loogisen viitekehyksen mallin mukaisesti ja asetti pienempiä osatavoitteina matkan varrelle. Lasten ja äitien kuolleisuuden vähentäminen synnytyksissä, kyläyhteisön kehittäminen ja vastuunottaminen nousivat keskusteluissa esille ja nämä osatavoitteet kirjattiin ylös LFA-matriisiin. Osatavoitteiden kirjaaminen ylös mahdollisti sen, että kesken projektin pystytään konkreettisesti palaamaan siihen mitä oltiin alussa sovittu. Projektipainotteisessa oppimisympäristössä erilaisten työkalujen käyttö on sallittua, ellei jopa suotavaa. Erilaisia työkaluja on innovoinnista tekemiseen ja kaikkea siltä väliltä. Miksi emme siis kokeilisi seuraavan projektin tullessa eteenpäin Hintsan hyväksihavaitsemaan työkalua?

 

Aki Hintsa (1958-2016) oli arvostettu lääkäri, joka oli erikoistunut ehkäisevään terveydenhuoltoon. Hintsa toimi 11 vuotta varikkolääkärinä sekä valmentajana formula ykkösissä. Hintsa tunnettiin opastajana menestykseen mutta ennen kaikkea kohti henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Jotta voi menestyä, tulee elämän olla muutoin tasapainossa eri osa-alueiden kanssa. Loogisen viitekehyksen teko itselle mahdollistaa tämän. Hintsa itse käyttikin kyseistä työkalua kokonaisvaltaisen suunnan löytämiseen ja selkeyttämiseen, jonka tavoitteena oli oman elämän optimointi. Mittarina toimi elämän merkityksellisyyden kokemus ja oman energian määrä. Projekti sai nimekseen Aki. Voisimme varmasti jokainen tehdä LFA työkalua hyväksi käyttäen omalle elämälle suunnitelman osatavoitteiden kera. Näin tavoitteet konkretisoituisivat ja kävisivät ikään kuin toteen sen jälkeen, kun ne on sanottu ääneen. Tämän jälkeen matka menestymiseen olisi avoin.

 

Menestys on yksi Proakatemian viidestä arvosta. Menestymiseen johtaa luottamus, rohkeus, teot ja oppiminen. Hyvinvointia ei kuitenkaan olla mainittu missään vaiheessa. Johtuuko tämä siitä, että hyvinvointia pidetään itsestäänselvyytenä? Jos asia olisi näin, ei Hintsalla olisi ollut töitä eikä hän olisi pystynyt luomaan itselleen yhtä vaikuttavaa ja tunnettua uraa. Olisiko siis Proakatemian arvojen aika uusiutua rohkeasti eikä vain aina samaa kaavaa mukaillen? Ei ole rohkeaa piilotella huonoa oloa ja/tai varsinkaan purkaa sitä muihin. Rohkeaa on sanoa, että kaikki ei ole hyvin ja antaa toisten auttaa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole yksiselitteinen asia mutta peruspilareiden ollessa pystyssä, niitä voi horjuttaa mutta perustuksia ei voi hajottaa.

 

Aki Hintsa työskenteli paitsi F1-maailman tähtien kanssa niin myös olympiavoittajien, ketkä tekivät silloin pohjatyötä, jotta pystyisivät antamaan kaikkensa kisojen koittaessa. Lääkärinä toimiessaan Afrikassa Aki ei voinut käsittää kuinka köyhistä olosuhteista pystyi tulemaan huomattavasti kovempia kestävyysjuoksijoita mitä esimerkiksi Suomesta. Suomessa kuitenkin on huippuolosuhteet treenaamiseen verraten. Syynä ei välttämättä ollutkaan huippuvarusteet ja valmentaja vaan koko elämän tasapaino. Afrikassa Hintsa löysikin voittamisen anatomian. Tähän kuuluu terveys, henkinen energia, aktiivisuus, ruokavalio, palautuminen ja biomekaniikka. Näistä muodostuu menestyksen ympyrä jonka ulkolaidalla ovat kuusi elämän peruselementtiä. Sisäympyrässä kiertää sitoutuneisuus ja keskeltä löytyy hyvinvointi/energia = ydin.

 


Kuva: http://www.tarinankertoja.fi/hintsa-performance-muutoksen-aarella/

 

Malli avautuu käytännön esimerkein ja välillä havahdun kesken lauseen kuinka voin yhtäkkiä ollakin niin kovin kiinnostunut unen tärkeydestä, sen laadusta ja määrästä sekä esimerkiksi valon ja kahvin vaikutuksesta uneen. Urheilijalle ympyrän fyysinen puoli tuntuu helpolta ja ytimen miettiminen taas hankalalta. Itselleni asia on aikalailla päinvastoin. Käytännön tasolla kyllä tiedän miten homman pitäisi toimia esimerkiksi unen suhteen mutta rytmi valoon nähden on lähes mahdotonta ja yöunet kieltämättä jäävät suhteellisen lyhyiksi. Hintsa ei kehota tekemään suuria muutoksia vauhdilla vaan etenemään pienillä askelilla eteenpäin kohti pysyviä muutoksia. Hyvinvointi on arvo, joka tulee tärkeäksi vasta kun sen menettää. ”Älä yritä tulla täydelliseksi – vain hiukan paremmaksi”.

 

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että formuloissa ei ole mitään järkeä. Jokainen pystyy samaistumaan jääkiekkoilijaan tai jalkapalloilijaan mutta harva pääsee ikinä elämänsä aikana ajamaan oikeaa formulaa. Oskari Saaren kirjoittaman kirjan jälkeen ymmärrän, että elämä voi tuntua samalta Martelan työtuolissa kuin Monacon kaarevissa kurveissa. Voittamisen anatomian ymmärtäminen on mahdollista Kimi Räikkösen lisäksi myös minulle. Suurten haaveiden sijaan pienet osatavoitteet ja niiden kirjaaminen ovat merkityksellisiä. Niinpä aionkin tulostaa menestyksen ympyrän pöytälaatikkoon ja palata siihen aika ajoin. Elämä on elämisen arvoista merkitykellisten kokemuksien ansiosta.

 

”Life is not the amount of breaths you take. It’s the moments that take your breath away.”

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close