Tampere
05 Dec, Monday
-7° C

Proakatemian esseepankki



Kirjoittanut: Aleksi Röyhkiö - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Asenne
John C. Maxwell
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Voittajilla on myös lahjakkuuksien ohella asenne kunnossa. Normaalillakin asenteella varmasti voi menestyä hyvin, mutta huonolla asenteella pilaa kaiken. Nyt ei puhuta yleisesti asenteista tai asenneongelmista vaan siitä, että se asenne sitä asiaa kohtaan mitä olet tekemässä pitää olla hyvä. Eli monesti asenneongelmaiset mulkut menestyvät. Heidän asenne on yleisesti huono, mutta sitä omaa työtä kohtaan asenne on periksiantamaton ja siksi menestystä tulee. Joukkueessa/tiimissä asenneongelmien kytkeminen on tärkeää, koska asenne tarttuu helpommin kuin oikeastaan mikään muu. Negatiivinen asenne on myös paljon tarttuvampaa kuin hyvä asenne. Hyvän asenteen luomiseen saa jo nähdä vaivaa. Sitä ei ilmaiseksi saa. Sen vuoksi esimerkiksi on hyvä uusien pinkkujen tullessa taloon hieman piilotella huonoja asenteita ja enemmän panostaa hyviin, koska ei ole hyvä antaa negatiivista siementä, joka voi pahimmassa tapauksessa jatkaa kasvua ja periytyä seuraaville polville entistä voimakkaampana.

 

Jokaiselle ihmiselle on alunperin ollut elämässä vaikeaa myöntää tehneensä virheen. Jotkut ovat oppineet ajan kanssa päihittämään tämän ongelman, mutta on olemassa ihmisiä joiden asenne ei tällaista salli. Joukkueessa tällainen aiheuttaa aina yhteydenottoja, koska muiden laittaessa niskansa likoon ja virheitä tehdessä yksi on “koskematon/virheetön”. Lisäksi tälläinen “täydellinen” henkilö nostaa usein myös kärkkäästi muiden virheitä pöydälle, joka ei tietenkään herätä muissa kunnioitusta. Se enemmänkin aloittaa puolustusreaktion muissa ja näin ollen “täydellisen” henkilön hyväkin palaute menee automaattisesti hukkaan vittuilun joukossa ja vain sen takia, että hänen virheitä ei pystytä käsittelemään. Arvosteluhenkisyys asenteen piirtenä on myös vakava ryhmässä, koska monesti ihmisellä ei ole riittävää taustaa tai vakuuttavuutta arvostella muita. Pitää olla itse aikamoinen guru tai mestari jos aikoo aloittaa muiden kritisoinnin polun, muuten asioilta putoaa pohja ja muut kyllä keksivät tämän ennemmin tai myöhemmin.

 

Luja anteeksiantamattomuus on myös vakava asenneongelma tiimissä. On vaikea käsitellä uusia asioita jos vanhoista ei pysty päästämään irti. Pätee yleisestikin elämään, että kaunan kantaja aiheuttaa varmasti muille harmia, mutta yön pimeinä hetkinä kauna kalvaa eniten sen kantajaa. On tärkeää oppia antamaan anteeksi itselle ja muille, vaikka se ei aina olisikaan maailman silmin katsottuna oikeudenmukaisin teko.

 

“Pikkumainen oikeuksista kiinni pitäminen. Todella pahoin ihmistä itseään vastaan kääntyvä asenne on tasa-arvon vaatimus, joka ruokkii pikkumaista oikeuksista kiinnipitämistä”. Itsekin olen ennen ollut vahva tasa-arvon vaatija asiassa kuin asiassa. Kuitenkin tässä maailmassa tasa-arvon vaatiminen kaikessa johtaa vain surun ja loputtoman harmin tielle. Tulee jatkuvasti pettymään mitä enemmän vaatii pikkutarkasti tasa-arvoa. Varsinkin tämä pätee tiimissä/isossa porukassa. Maailma on vain yksinkertaisesti niin monimuotoinen ja yksilöllinen jokaisen kohdalla, että tasa-arvoa ei voi olettaa kaikessa. On olemassa monia asioita mitä pitää oppia vain sulattamaan. Mitä enemmän oppii sulattamaan sitä helpommaksi elämä muuttuu ja hiljalleen oppii erottamaan rajan mitä pitää sulattaa ja missä vaatia tasa-arvoa.

 

Harvemmin kohtaa ihmisiä, jotka haluavat kahmaista kaikesta kunnian, mutta on sanomattakin selvää kuinka vaarallista tällainen asenne on tiimissä. Omasta mielestäni yksi vaarallisimmista asenteista mitä voi olla. Oman tärkeyden “minä-sairauden” omaavalla asenteella toimii aina tiimiä vastaan. Ihminen on nimittäin tällöin täysin kykenemätön ajattelemaan parvekeperspektiviissä, eikä hänen tavoitteet koskaan tule kohtaamaan tiimin tavoitteiden kanssa. Jos koet olevasi tärkeämpi kuin muut on asialle tehtävä jotain. Ei tietenkään ole epänormaalia tuntea tietyissä asioissa paremmuutta, mutta tämän tunnevyöryn mukaan lähteminen on vaarallista. Pitäisi aina vain koittaa palauttaa itsensä maan pinnalle, vaikka olisikin onnistunut juuri jossain. Nimittäin jossain päin maailmaa on juuri samalla hetkellä onnistunut joku toinenkin. Pelkästään sen pitäisi riittää todisteeksi, että olemme kaikki saman arvoisia puntarin alla, vaikka olemmekin kaikki erilaisia.

 

“Paatunut asenne on pelätty sairaus. Se aiheuttaa mielen sulkeutumisen ja tulevaisuuden synkistymisen. Kun asenteemme on myönteinen ja kasvua tukeva, mieli avautuu ja edistyminen pääsee alkuun”. Paatuneet henkilöt aina naurattavat nuoria ja varsinkin lapsia. Akatemiallakin ihmetellään miten firmoissa asiakaspalvelijat ovat niin töykeitä ja elämäänsä kyllästyneitä. “Eihän sitä tarvitsisi lukea muuta kuin asiakas ykköseksi ja sen jälkeen tietäisi miten parantaa omaa asiakaspalvelua”. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Ihminen paatuu vuosien varrella ja lopulta tuskin edes tajuaa olevansa paatunut. Monesti varmaan myös ihminen muuttuukin täysin kun ymmärtää ensimmäistä kertaa paatuneisuutensa jonkin seminaarin, koulutuksen tai uskoon tulon myötä, toisin sanoen havahtuu. Koska paatuminen tapahtuu hitaasti siihen voi ainoastaan vaikuttaa omalla asenteella ja varsinkin pyrkimällä parantamaan omaa asennetta. Jos lopettaa taistelun voi samantien ottaa askeleen kohti paatumista. Pystyn todistamaan asenteen merkityksen paatumiseen päätymisessä. Jokainen varmasti tuntee jonkun myyjän, siivoojan tai postimiehen joka on vuosikymmeniä tehnyt samoja töitä, mutta aina tästä henkilöstä paistaa positiivisuus. Samalla jokainen tuntee myös 10 vastaavaa henkilöä joista paistaa robottimaisuus ja vittumaisuus. Erona on asenne. Sama työ, mutta eri lopputulos. Itsekin olen tämän saman oivaltanut tosielämän esimerkin myötä. Varsinkin yksi nimeämätön normitöitä tekevä ihminen on herättänyt itsessäni aina ihmettelyä “miten joku voikin olla niin hyvinvoiva kaikesta huolimatta?” Asenteesta se on kiinni.

 

Vaikka itse en olekaan verkostojen suosikkipoika on olemassa hyvät perustelut verkostojen luomiseen. “Stanfordin tutkimusinstituutin mukaan missä tahansa toiminnassa hankittu raha riippuu 12,5% tiedoista ja 87,5% kyvystämme toimia ihmisten kanssa”. Maailmassahan toimitaan muiden kanssa joka päivä, joten tämän pitäisi olla aika itsestäänselvää, muttei kuitenkaan ole. Oma kohtalo riippuu muista ja muut luovat sinulle positiivisemman kohtalon mitä paremmin olet muihin yhteydessä. Hyvän asenteen ainoa tarkoitus on vaikuttaa muiden kanssa toimimiseen, ryhmässä toimimiseen. Jos asut esimerkiksi erakkona metsässä, etkä koskaan näe muita ihmisiä niin on ihan sama millainen asenne sinulla on. Harva kuitenkaan meistä metsässä asuu, joten asenteeseen kannattaa panostaa.

 

Hyvä asenne luo vastustuskykyä myös ongelmien käsittelyyn. “Pysäyttämätöntä” luonnetta on vaikea murtaa. Hyvällä asenteella selviytyy nopeammin huonoista jaksoista ja nauttii enemmän hyvistä jaksoista (joita myös tulee olemaan elämässä enemmän). Jos hyvä asenne pitäisi purkaa vielä yksinkertaisemmaksi asiaksi ja ajatella sitä universumin tasolla, niin monet asiat ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaisia.

 

Ajatellessani akatemian aikaani onkin tämä kirja juuri sopiva tähän hetkeen. Vaikka se ei näkyisikään aina ulospäin, niin olen saanut akatemialla oppia asenteeseeni. En sano, että asenteeni olisi ennen ollut huono, mutta akatemialla olen sitä saanut aktiivisesti sekä huomaamattomasti kehitettyä valtavasti. Asenteen kasvun myötä olen oppinut myös taistelemaan paremmin stressiä ja vastoinkäymisiä vastaan ja tätä polkua jatkan eteenpäin kovaa vauhtia.

Lähde: John C. Maxwell, Asenne

20-vuotias mies kotoisin Ylöjärveltä. Ylioppilas

Kommentit
  • Emilia Mäkelä

    Kiinnitin huomiota ensin siihen, että joissain esseissäsi ei ole otsikkoa ja uteliaana tyyppinä aloin heti pohtia mitä niiden takaa löytyy. Onko otsikoinnin puuttumiseen jokin erityinen syy?

    Sitten itse esseestä: Upea huomata millainen ajattelija olet ja olen hieman harmistunut siitä miten loistavan esseen aineksista syntyy keskinkertainen sille annetun ajan riittämättömyyden vuoksi. Ei sillä, ettenkö itsekin olisi valitettavasti vastaavaan tilanteeseen päätynyt. Toivoisin sinun antavan enemmän aikaa esseillesi ja tähtäävän kunnianhimoisemmin esimerkiksi kuukauden esseeseen. Tässä esseessä pidin erityisesti häpeilemättömästä tyylistä ja oman kehityksen pohdiskelusta.

    Kipinässä onkin ollut paljon keskustelua jo alusta asti asenteen merkityksestä voittamisessa ja olemme onnistuneet mielestäni juuri sen ansiosta. Positiivinen asenne todellakin ratkaisee elämässä kaikilla osa-alueilla. Esseesi taitaa peilata joitain joululomaa edeltäviä tunnelmia, ja minusta kirjoitit merkityksellisesti anteeksiannosta sekä kaunan kannon kuluttavasta vaikutuksesta. Olen kanssasi samaa mieltä kuulumattoman kunnian havittelijoista, ja minun on jollain tasolla vaikea ymmärtää sellaista käytöstä.

    5.5.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close