Tampere
26 Nov, Thursday
5° C

Proakatemian esseepankki

5G – mitä tuleman pitää?



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
The Future Home in the 5G Era
George Nazi, Boris Maurer, Amol Phadke, Jefferson Wang
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

5G – mitä tuleman pitää?

Valtamedioissa, sosiaalisessa mediassa sekä kahvilakeskusteluissa yhä enemmän esiin nouseva 5G on ollut tapetilla muun muassa koronan aiheuttajana. Mikä tai mitä 5G oikeasti on? Nykypäivänä suurin osa ihmisistä on ainakin kuullut kyseisen numero – kirjain yhdistelmän, mutta kuinka moni todellisuudessa tietää, mitä 5G on tai mihin sen avulla tulevaisuudessa voidaan pystyä? Olen aina ollut uudesta teknologiasta kiinnostunut, joten päätin lukea kirjan The Future Home in the 5G Era, sillä itsellänikään ei ollut sen kummempaa käsitystä mitä 5G on, miten se eroaa 3- tai 4G:stä ja mitä tulevaisuuden suhteen on kaavailtu tämän entisestä huomattavasti päivitetyn yhteyden varalle.

Ennen kuin siirryt eteenpäin, tässä pieni havainnointia auttava info, joista mainitaan tulevassa tekstissä. Näiden avulla pystynet hahmottamaan hieman paremmin eroja teknologioiden välillä:

kbps = kilobittiä per sekunti = 1000
Mbps = megabittiä per sekunti = 1000 000
Gbps = gigabittiä per sekunti = 1000 000 000

2G

Mistä tulee nimitys 2G, 3G, 4G ja 5G? Vastaus on mielestäni jopa naurettavan yksinkertainen; generation, sukupolvi. Suuremmalla numerolla indikoidaan ainoastaan, että kyseessä on päivitetympi versio aiemmasta ja G puolestaan sitä, että kyseessä on uudemman sukupolven teknologia. Ensimmäisen kerran G-nimitystä alettiin käyttää, kun analogisia taajuuksia käyttäneiden matkapuhelinten yhteys päivittyi ensimmäistä kertaa digitaaliseen yhteyteen, 2G:hen vuonna 1993. Näiden maailmaa mullistaneiden yhteyksien huippunopeus oli 64kbps, joka käytännössä mahdollisti tekstiviestien sekä multimediaviestien lähettämisen ja vastaanottamisen. Multimediaviestit, huh mitä nostalgiaa.

3G

Kakkosesta kehittyneempi versio on ehkä se tunnetumpi nykypäivän nuorisolle, 2001 esitelty 3G. Kyseisen sukupolven teknologiset muutokset mahdollistivat tietyissä tilanteissa jopa 14Mbps yhteydet, yhdistettyinä kehittyneisiin, näitä yhteyksiä tukeviin laitteisiin. Yleinen yhteysnopeus oli kuitenkin 2Mbps. Tällainen yhteysnopeus mahdollisti verkkoselainten maltillisen käytön, kuvien lähettämisen, videopuhelut, GPS-palvelut sekä erilaisten applikaatioiden maailmanvalloituksen. 3G loi pohjan turvallisempaan älypuhelinten käyttöön sekä tien kansainvälisille internetin roaming-palveluille. Jokainen ulkomailla vieraillut muistaa, kuinka maltaita roaming-palveluiden käyttö maksoi.

4G

Applikaatioiden valloittaessa maailmaa yhä kiihtyvämmällä tahdilla, vuonna 2009 esiteltiin jälleen uuden sukupolven yhteys, 4G. Siinä missä 2G:n ja 3G:n välinen hyppy oli suhteellisen massiivinen käyttötarkoitusten ja kommunikaation suhteen, alkavat erot kaventua mitä enemmän teknologia kehittyy. 4G:n ollessa nykyisin yleisimpiä yhteysmuotoja maailmalla, ei sen erot 3G teknologiaan ole suhteessa yhtä merkittäviä mitä aiempien sukupolvien verrattaessa toisiinsa. Yhteysnopeus kasvaa, datan käsittelymäärä jatkaa kasvuaan ja yhdessä kehittyneiden koneiden ja laitteiden kanssa myös käyttötarkoitukset jatkavat evoluutiotaan. Nelkku antaa yli 20Mbps yhteyden sen käyttäjälle, joka mahdollistaa striimaus- ja suoratoistopalvelut ja kaiken edellä mainitun, nopeammin, turvallisemmin sekä käyttäjäystävällisemmin kuin koskaan aiemmin.

5G

Miksi 5G nyt sitten on aiheuttanut koronaviruksen? Rehellisesti, en todella tiedä. Ihmisten pelot liiallisestä säteilystä, sen aiheuttamista terveysvaikutuksista ja erilaisista huhuista saivat huomiota, kun 5G tuotiin maailman tietoon vuonna 2018. Huhut ottivat ilmeisemmin tuulta alleen uudemman kerran, kun pandemia alkoi ravistella maailmaa. En ole tiedemies, tutkija tai minkään sortin asiantuntija, mutta sen uskallan sanoa, että koronavirus ei ole viidennen sukupolven yhteysteknologiasta lähtöisin. Uusimman sukupolven yhteys tulee mahdollistamaan moniakin asioita, mutta virukset eivät ole yksi niistä.
5G:tä tukevat laitteet kehittyvät tiuhaa tahtia, siinä missä valtiotasolla pyritään vastaamaan muutoksista yhteyksiin yhteistyössä teleoperaattoreiden kanssa. 5G tuo jälleen suuren harppauksen, lähestulkoon samalla mittakaavalla kuin analogisen ja 2G:n välillä aikanaan oli. Kotona nykyisen 4G wifi-yhteyden kantomatka on tyypillisesti maksimissaan 50 metriä ja katveiden aiheuttamia yhteyshäiriöitä on toistuvasti esimerkiksi tietyissä huoneissa tai paikoissa asuntoa. 5G mahdollistaa tällaiseen yhteyteen jopa 16 kilometrin kantomatkan. Niin että voisin olla Lempäälässä Kuljun Kartanon K-marketissa ja käyttää koti-wifiäni. Kun pohdit hetken, kuinka netti pätkii kun siirryt huoneesta toiseen kodissasi ja vertaat sitä juuri äsken mainitsemaani… morjes. Paitsi että 5G tarjoaa jäätävän kantomatkan, se mahdollistaa 10 kertaa tiheämmän (= miljoona yhteyttä) yhteysalueen neliökilometrin kokoiselle alueelle kuin 4G (=100 000). Näiden lisäksi 5G on luonnollisesti myös huomattavasti nopeampi kuin edeltäjänsä, jopa 10Gbps.

 

Tulevaisuus ja 5G

5G tarvitsee tietenkin rinnalleen myös täysin uudenlaista teknologiaa toimiakseen täydellä kapasiteetilla. Yhä suurempi määrä kodin laitteista ja koneista tulee olemaan yhteydessä internetiin ja 5G on tässä tuleva suunnan näyttäjä. Se, että 5G mahdollistaa miljoona yhteyspistettä neliökilometrin alueella, on ratkaiseva tekijä siihen, kuinka kodin laitteet yhdistyvät paitsi nettiin, myös tulevaisuudessa toisiinsa. Toisiinsa yhdistettyinä laitteet pystyvät jakamaan keskenään dataa, tekemään havaintoja näiden pohjalta ja ”palvelemaan” käyttötarkoitustaan entistä tehokkaammin. Jääkaappi voisi esimerkiksi laatia valmiin kauppalistan, lähettää puhelimeesi tekstiviestin, että kohta loppuu bisse ja makkara, joten tilasin kaupasta näitä lisää poikien iltaasi varten. Datan perusteella jääkaappi tilaisi juuri oikean määrän olutta ja makkaraa, jonka se on havainnut oikeaksi aiemman toimintasi perusteella. Televisio voisi kertoa olohuoneen lampuille, että nyt ilmeisesti alkaa elokuvahetki, jolloin olkkarin lamput laittaisivat päälle oikeanlaisen tunnelmavalaistuksen. Tällaisten kehitysaskeleiden toteutuessa, myös ihmisten vaateet tulevat kasvamaan. Henkilökohtainen pelkokuva, joka ensimmäisenä tulee mieleeni, on että ihmiskunta laiskistuu tietyllä tapaa ”entisestään”. Mitä jos vaatekaappi silittäisi ja viikkaisi vaatteet joka aamu valmiiksi, keittiö kokkaisi valmiin aamupalan, suihku pesisi hiuksesi automaattisesti ja itsesään ajava auto veisi töihin? Aikaahan tämä säästäisi kaikelta ”turhalta”, mutta häviäisikö käytännöllisyys tipo tiehensä? Spekulointiahan tämä vain, mutta scifi-elokuvistakin aihetta katsoneena on samankaltaista pelkokuvaa herätelty jo vuosia sitten. Internet of Things on joka tapauksessa tuleva asia ihmisten kodeissa yhä enenevissä määrin, kun yhteydet ja laitteet kehittyvät. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tuotteita, joilla helpottaa ihmisten jo nyt kiireistä arkea poistamalla ylimääräisiä kotitöitä. Robotti-imurit ovat melko pieni, mutta hyvä esimerkki tästä. Puhelimen kautta käsky ”imuroi” ja pikku botti lähtee haravoimaan pölyjä sillä välin, kun olet töissä. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta kolikolla tuppaa olemaan aina kääntöpuolensa.

Uudet kuluttajatrendit muokkaavat tulevaisuuden kodin -teknologiaa

Diginatiiveina Z-sukupolvi ja Milleniaalit luottavat jo suuressa määrin yksilöllisiin digitaalisiin palveluihin ja laitteisiin jokapäiväisessä elämässään. He eivät liitä “kotia” kiinteään fyysiseen sijaintiin, vaan laitteiden, palvelujen ja niiden tuottamiin tunteisiin. Milleniaalit ja Z-sukupolvi ovat tulevaisuudessa todennäköisimmin “tee-se-puolestani” kuin ”tee-se-itse” -asenteella. He haluavat tekniikkaa, joka automatisoi kaikki arkiset tehtävät, jotka vaikuttavat heidän tuottavuuteensa ja vapaa-aikaansa ilman, että heidän on ensin nähtävä vaivaa sen eteen. Tämä tarkoittaa, että tuotteiden ja palveluiden on oltava mahdollisimman helppoja paitsi käyttää, myös alunalkujaan asentaa.

Konsulttifirma Accenturen tutkimuksen mukaan uuden ajan teknologian kuluttajat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan.
Ensinnäkin ihmiset eroavat toisistaan käsityksessään omasta kodistaan. “Showstopper, Huomion hakuiset” -tyypit pitävät kotiaan heijastuksena henkilökohtaiseen brändiinsä ja haluavat tehdä vaikutuksen vieraille tyylikkäillä huonekaluilla ja kalliilla laitteilla. Tämän spektrin toisessa päässä ovat “Nesters, Pesijät”, jotka haluavat kotinsa vain olevan mukava ja turvallinen.

Toinen osa jakaa ihmiset tekniikan ja niihin liittyvien taitojen mukaan. ”Explorers, Kokeilijat” ovat uuden tekniikan varhaisia käyttöönottajia, kun taas ”Navigators, Tutkijat” suosivat jo kokeiltuja ja testattuja teknologioita. Viimeiseksi kuluttajat voidaan jakaa sen mukaan, onko heillä lapsia vai ei. Laittaisin itseni Kokeilevaksi Tutkijaksi. Mihin kategoriaan sinä kuulut?

Haasteet

Kaikki edellä mainittu on hukkaan heitettyä jargonia, jos yritykset, jotka tuottavat näitä laitteita ja yhteyksiä tulevaisuudessa eivät ole valmiita tekemään yhteistyötä toistensa kanssa. Yhteistyöllä tarkoitetaan käytännössä datan jakamista toisille yrityksille, jopa suorille kilpailijoille. Monet yritykset ovat edelleen haluttomia jakamaan tietoja laitteistaan, ohjelmistoistaan ja asiakkaistaan kolmansien osapuolten kanssa, vaikka mitään merkittävää syytä ei olisikaan. Kun erilaiset älykkäät teknologiat eivät voi jakaa tietoja keskenään, ne eivät voi luonnollisesti ymmärtää, oppia tai sopeutua tulevaisuuden kodin saumattoman käyttökokemuksen tarjoamiseen tarvittavilla tavoilla. Informaation integroimiseksi tehokkaasti näiden yritysten on aloitettava käyttäjätietojen ja datan jakaminen avoimesti.

Tämä johtaakin meidät sitten toiseen melko massiiviseen esteeseen: tietosuojaan. Kun kaikki autostasi vessanpönttöön on kytketty kotisi komentokeskusverkkoon – ja kyseisellä komentokeskuksella on pääsy pankkitietoihin, sosiaaliturvatunnukseen ja jopa terveystietoihin – vankat protokollat näiden tietojen suojaamiseksi ovat absoluuttisen välttämättömiä.

Yritykset eivät voi enää haudata tietoja tietosuojasta pienellä printillä jonnekin tekstimassojen väliin. Tulevaisuuden koti-ala tarvitsee selkeät, helposti saatavilla olevat standardit tietojen tallennukselle ja hallinnalle, joka antaa käyttäjille mahdollisuuden hallita henkilökohtaisia tietojaan. Lisäksi yritysten on parannettava turvallisuusstandardejaan suojellakseen käyttäjiä hakkereilta ja muilta kyberhyökkäyksiltä. Äskettäisessä kyberturvallisuutta koskevassa Accenturen tutkimuksessa 24 prosenttia testatuista yrityksistä ei pystynyt havaitsemaan puolta verkkojensa murtoyrityksistä. Maailmassa, jossa jääkaappisi tietää sinusta asioita, joita edes tyttöystäväsi ei tiedä, ei tällaista voida hyväksyä.

Viimeinen muttei totisesti vähäisin haaste ovat kustannukset. Tällä hetkellä kytketyt kodin laitteet, kuten älykkäät termostaatit, ovat 150–2000 prosenttia kalliimpia kuin analogiset kollegansa. Kuvittele, että sinun on maksettava tämä lisämaksu sadoista tulevaan kotiisi tulevista laitteista. Jotta tulevaisuuden kodista tulisi uusi normaali, sen on oltava edullinen. ”Explorers, Tutkijat” ovat tyypillisesti henkilöitä, jotka ovat joko lähtökohtaisesti varakkaampia tai vaihtoehtoisesti käyttävät kaikki varansa uuteen teknologiaan, jolloin tällaisen teknologian kasvu on hidastempoista. Ainoa tapa mahdollistaa edullisuus massoille on se, että yritykset tekevät yhteistyötä ja lisäävät hitaasti kysyntää, jotta massatuotanto voi laskea laitteiden hintoja. Jääkaappi tuntuu nykyäänkin olevan läheisempi kuin jotkut ihmiset, joten mitähän sitä tulevaisuus tuokaan tullessaan…

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close