Tampere
25 Oct, Monday
8° C

Proakatemian esseepankki

Mitä on onnellisuus?



Kirjoittanut: Ollimatti Aikio - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Elämän tarkoitus
Frank Martela
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ensimmäinen Frank Martelan kirja, jonka pääsin lukemaan, oli elämän tarkoitus. Kirjan ajoitus oli sinänsä jo mielenkiintoinen, koska ennen kuin kerkesin lukemaan kirjan loppuun, kohtasin tilanteen, jota en ollut aikuisiällä vielä kokenut. Kahdet peräkkäiset hautajaiset, jotka molemmat tulivat suhteellisen yllätyksenä. Vaikka kuolema itsessään on luonnollista osa elämän polkua, saa se ihmisen pysähtymään ja varsinkin vielä silloin kun se osuu tuntemasi ihmisten kohdalle. Ainakin minulla kohdalla tieto kuolemasta sai ajatukset siirtymään siihen, miten väliaikaista lopulta elämä on, miten vähän ja paljon meillä on aikaa viettää maan päällä.

Mikä on elämässä tärkeää, mikä on minulle tärkeää ja merkityksellistä, ketkä ovat elämässäni tärkeitä minulle. Pohdin kysymyksiä, joihin yritin löytää järjellä ja logiikalla selitettävissä olevia vastauksia, vastauksia joita voi perustella.  Olen aina välittänyt perheestäni ja minulle läheisistä ihmisistä, ihmisistä joita kutsun ystäviksi. Liikkuminen, terveys ja harrastukset ovat myös erittäin tärkeitä, joilla pidän itseni kunnossa. Koulu, oppiminen ja unelmointi ovat tärkeitä työkaluja, joilla voin kehittää itseäni ja mahdollistaa nautinnollisen elämän.

Raha ja turvallisuus eivät ole koskaan huolestuttaneet liikaa minua, mutta ehdottomasti saavat pohtimaan miten asiat ovat ja mitä niille voi tehdä. Rahaa voi hankkia, säästää ja tuhlata, mutta itse rahan hankkiminen minulle ei ole tavoite vaan se mitä sillä voidaan mahdollistaa. Pohjois-Amerikassa on tutkittu, että raha lisää onnellisuutta tiettyyn pisteeseen asti. Tyytyväisyys elämään alkoi heikentyä, kun vuositulot ylittävät 95 000 dollaria ja myönteiset tunteet vähenenevät jo vuositulojen ylitettyä 60 000 dollaria. Länsi-Euroopassa taitekohta on 100 000/50 000 ja Itä-Euroopassa 45 000/35 000 (Martela, s.36).

Turvallisuuden puolesta koen, että mitä vaan voi tapahtua elämässä, mutta tapahtumiin ja niiden mahdollisuuksiin toteutua voi vaikuttaa. Varautumalla uhkiin voi helpottaa turvallisuuden tunnetta, itseään voi treenata fyysisiä uhkia vastaan, vaikka paras mahdollinen puolustus on nopeammat jalat toiseen suuntaan. Tai vaihtoehtoisesti suojaamalla itsensä esimerkiksi pyöräillessä kypärällä. Myös valppaus liikenteessä ja puhelimen jättäminen taskuun ajon ajaksi voi pelastaa onnettomuudelta tai aiheuttamasta sitä.

 

Mutta palataan itse asiaan, oletko löytänyt paikkasi maailmasta, merkityksellisyyden nykyhetkestä ja tarkoituksen kohtalon tieltä? Jos et ole koskaan tuntenut tarkoituksettomuuden tunnetta eläessäsi, tämä essee ei ehkä tuo sinulle enempää filosofista näkykulmaa elämään, mutta suattaapi tämä ollakin mielenkiintoista luettavaa. Riippuupi sinusta. Ainakin historian suurimmilla filosofeilla on ollut aikaa, ehkä sinullakin olisi hetki aikaa keskustella Jee…pin kytkimen vaijerin kiinnityksen merkitystä lapin hyttystäyteisen metsän keskellä tai mieluummin lukea tämä essee, olethan jo melkein puolessa välissä miettimässä mikä tässä nyt on oikein se tarkoitus, punainen lanka, kultainen keskitie tai esseen merkityksellinen juoni. Tässä kohtaa käsikirjoitusta pitäisi tulla se jokin kääntö juonelle.

Ongelmahan on oikiasti länsimaisessa kulttuurissa, the end.

 

 

Lähteet: 

Tuulen viemää – 2093  Filosoffari FF Martttin Kege Lopez 3th

 

 

 

 

 

 

 

 

Hetkonen, eikö tässä ollutkaan vielä kaikki. Länsimainen kulttuuri on yhä kykenemättömämpi tarjoamaan väistämättömään miksi -kysymykseen todellista tai tyydyttävää vastausta. Kautta aikojen useimmat sivilisaatiot ovat vastanneet merkityksen kaipuuseen tarjoamalla vakaan maailmankuvallisen kehyksen, joka on sisältänyt vastaukset elämän suurimpiin kysymyksiin. Esivanhempamme etsivät vastauksia elämäntyylistään kulttuuristaan, yhteisön vakiintuneista, syvään juurtuneista tavoista, uskomuksista ja instituutioista. Olihan se helpompi syyttää Ahtia huonosta kalaonnesta, vaikka naapurin Aukusti on veistänyt paremman ongen ja käyttää jopa niitä likaisia matoja terävässä piikissä kiinni, voi mato parkoja. Vaikka elämämme aineelliset edellytykset ovat parantuneet valtavasti, modernit arvot perustuvat vanhempien maailmanselitysten riekaleille, kertoo moraalihistorian asiantuntija, filosofi Alasdair MacIntyre. (Martela, s.8).

 

Mitä meillä tulisi elämässä tavoitella? Ikuista onnea niin kuin Disneyn piirretyt meille ovat mainostaneet lapsesta lähtien. Luvussa kolme jo otsikossa esitellään ”onnellisuus on kehno tavoite”. Onnellisuudesta on kyllä tehty suuri bisnes, esimerkiksi vuonna 2000 julkaistiin aiheesta vain noin viisikymmentä kirjaa, kahdeksan vuotta myöhemmin luku oli noussut neljääntuhanteen. Hieman ironista, että tietyllä tapaa kirjan kirjoittaja itse osallistuu tähän samaan. Mutta onko onni aina ollut yksilöstä itsestä kiinni? Esimerkiksi englannin ja saksan kielissä sanat onnellisuus sisältävät viitteitä onnekkuuteen ja sattumaan. Onnellisuus ymmärrettiin ulkoiseksi sattumaksi siinä mielessä, että se ei ollut hallittavissa, se oli jumalten tai kohtalon tai – kuten munkki sanoo Chaucerin Canteburryn tarinoissa – Fortunan käsissä. Vasta 1600–1700 luvulla onni alkoi muuttua ulkoisesta menestyksestä sisäiseksi tunteeksi tai olotilaksi. Kun keksimme, että ihmisten pitää olla onnellisia ja että myönteinen sisäinen tunnetila oli jotain tavoittelemisen arvoista. (Martela, 29)

 

Mutta onnellisuus on pelkkä tunne ja monissa osissa maailmaa onnellisuutta ei ihannoida. Esimerkiksi Kiinassa vanhempien sukupolvien aika yksilön onnettomuutta pidettiin kunniana, se kertoi uhrauksista, joita hän oli tehnyt perheensä tai kansakunnan hyväksi ja näitä uhrauksia pidettiin paljon arvokkaampina kuin haihtuvaa onnen tunnetta. Martelan mukaan onni on jonkin arvokkaan asian saavuttamisesta syntyvä sivutuote, jolla itsellään ei ole todellista arvoa. (Martela, s.33)

Elämälle ei tarvitse löytää tarkoitusta, jos elämällä on merkitystä ja jokaisen meidän elämällämme on merkitystä, halusimme sitä tai emme. Jokainen valintamme, puheemme ja tekomme vaikuttavat jollakin tapaa muihin ihmisiin. Mitkä asiat yksilö kokee merkitykselliseksi ja millä tavalla haluat järjestää elämäsi sen ympärille – on syvästi henkilökohtainen ja hyvin subjektiivinen asia. Se on riippuvainen siitä, miten koet tämän maailman ainutlaatuisen yksilönä ja millainen on oma psykologinen, geneettinen ja sosiaalinen taustasi. Ihmiset kokevat merkitystä lukemattomilla eri tavoilla ja se siitä mistä sinä koet arvokkaana, saattaa olla toiselle ihmiselle täysin arvotonta. Esimerkiksi vegaani ei arvosta mehevää pihviä ja metsuri ei juuri anna arvoa ympäristöaktivistien toimia hakkuiden estämiseksi talousmetsässä, ja niin edelleen. Meillä jokaisella kannattaa löytää itsellemme arvokkaita asioita, joista koemme merkityksen tunnetta. (Martela, s.91)

 

Eli nykypäivänä Suomessa meitä ei suoranaisesti uhkaa nälkäkuolema, raha riittää elämisen ylläpitämiseen sekä et joudu juoksemaan päivittäin karhuja ja susia karkuun. Nyt kun meillä on aikaa ajatella elämän tarkoitusta tai merkitystä, mutta kukaan ei tule tuomaan sitä sinulle tarjottimella. Merkitys on asia joka sinulla pitää itse löytää ja sinä itse tiedät, mitkä asiat saavat sinut innostumaan ja tehostamaan jokapäiväistä toimintaasi. Jokainen meistä nauttii erilaisista asioista ja jokaisella meistä on erilaiset motiivit jokapäiväiseen elämiseen. Oletko sinä onnellinen, mitä ja ketä sinä arvostat tänään ja mitä sinun tulee tehdä, jotta koet elämän oikeasti merkitykselliseksi?

 

Lähteet (oikeasti):

Martela.F.2020. Elämän tarkoitus. Gummerus Kustannus Oy. Luettu 25.5.2021

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close