Tampere
04 Aug, Wednesday
13° C

Proakatemian esseepankki

Yksitoista tapaa tuhota dialogi



Kirjoittanut: Ollimatti Aikio - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Taneli Heikan julkaisussa Dialogin vuoro tuodaan yksitoista tapaa tuhota dialogi. Jokaisella tiimillä varmasti esiintyy jonkinlaisia haasteita dialogissa tiimin kanssa. Jotta näitä haasteita voidaan taklata, pitää ne ensin voida tunnistaa ja sen jälkeen ymmärtää miten yksilön, ryhmä tai tiimin toimintatapoja tulee muuttaa. Jos tunnistat jonkun toisen yksilön dialogissa sortuvan näihin virheisiin, ei sinun tehtäväsi ole syyllistää tätä kyseistä henkilöä, vaan kertoa mikä toiminnassa vahingoittaa dialogia ja miten asian voisi tehdä jatkossa.

 

  1. Käännytä

Käännytä muut puolellesi, pakota heidät ymmärtämään edes nimellisesti.

Älä edes harkitse, että vastapuoli voisi mahdollisesti olla oikeassa. Kun emme ole valmiita joustamaan omista mielipiteistämme ja emme avoimesti huomioi toisten mielipiteitä, pyrimme käyttämään valikoidusti faktoja ja näkökulmia nostaaksemme omia intressejämme korkeammalle muiden silmissä.

 

  1. Keskeytä

Tiedät kuitenkin etukäteen, mitä toinen aikoo sanoa. Tällä tavalla estetään vähäisetkin uudet idea, oivallukset ja dialogin sujuva kulku.

Keskeyttämällä toisten puheenvuorot, hidastetaa ja jopa pysäytetään dialogi. Aktiivisesti keskeyttämällä muita, luodaan ilmapiiri jossa yksilö ei arvosta muiden ihmisten sanomisia ja yksilön oma sana painaa enemmän kuin muiden. Negatiivisella tyylillä voidaan viedä esimerkiksi hiljaisemman yksilön itsevarmuus tai halukkuus kertoa omista ehdotuksista tai mahdollisuuksista, joita hän näkee tai saada muut yksilöt turhautumaan ja lopettamaan puheenvuorot kokonaan kokemansa turhuuden takia. Estämällä ja tukahduttamalla toisten puheenvuoroja, saatat osoittaa, ettet kunnioita heidän mielipidettänsä, näkökulmaa tai vuoroa puhua.

 

  1.  Voita

Ole nokkela, voita väittely: ”Ihan tosissasiko meinaat…”. Tarkoituksena ”voittaa” dialogi, eikä ymmärtää muiden kokemuksia tai näkökulmia.

Jos et ole avoin muiden näkökulmille, luot vastakkainasettelua ja aggressiivisesti vähättelet toisten sanomisia, voit olla varma, että dialogi ei edisty ja ilmapiiri kiristyy. Luomalla kireän ja kilpailevan ilmapiirin dialogiin voidaan poissulkea vastakkaisen näkökulman ratkaisut ja mahdollisuudet. Tällä suppealla ajattelumallilla ei edistetä ymmärrystä vaan luodaan pyrkimys rajaamaan tiedonkäsittely oman näkökulman tai ideologian alaiseksi.

 

  1. Vetäydy

Pysyttely omassa boxissasi, älä kerro ajatuksistasi, jaa omia tuntemuksia tai kokemuksia.

Jos et kerro ideoista, oivalluksista tai ajatuksistasi muille, voi jäädä monikin hyvä idea toteuttamatta. Passiivinen osallistuminen avaa myös mahdollisuuden muiden luomille oletuksille. Muut voivat olettaa, ettet ole kiinnostunut heidän näkökulmistaan tai et ole kiinnostunut osallistumaan dialogiin ollenkaan.

 

  1. Pitäydy

Jos jokin asia ei sovi viitekehykseesi, unohda se, aivan turhaa sitä ajattelee mitään muuta kuin miten asia minun mielestäni on.

Tällä suppealla ajattelumallilla voidaan sulkea oppimisen ja ymmärtämisen mahdollisuus. Kun koet, että muut ovat väärässä ja asiaa ei voi ymmärtää kuin asiantuntijat, olet mahdollisesti omahyväinen. Omahyväinen ihminen luulee, että vain tunnustetut auktoriteetit osaavat vain ymmärtää tiettyjä asioita. Työelämässä joskus on hyvinkin mahdollista, että joutuu astumaan pois omalta mukavuusalueelta tai keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka jakavat eri mielipiteet.

 

  1. Kiirehdi

Pyri mahdollisimman nopeasti päätöksiin ja toimintaan: ”Eiköhän tämä ollut tässä.”. Tehdään päätös mahdollisimman nopeasti, jotta se saadaan alta pois.

Tekemällä hätiköityjä johtopäätöksiä ja kiirehtimällä päätökseen, voidaan usein tehdä virheitä, jotka eivät tue niin dialogia kuin päätöksentekoa. Varsinkin jos aiheesta ei ole laajaa ymmärrystä, voidaan sivuuttaa hyvinkin tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi päätöksentekoon. Varsinkin taloudellisissa kysymyksissä voidaan tehdä taloudellista vahinkoa, jos kiirehtimällä tehdään päätöksiä, joiden seurauksia ei ole täysin ymmärretty.

 

  1. Korota itsesi.

Muista kertoa ylivertaisesta koulutuksestasi, monipuolisesta kokemuksestasi ja kaiken kattavista tiedoista. Pidä soolosi pitkinä.

Olemalla ylimielinen, et kuuntele muita ja et vastaanota uutta tietoa. Liian pitkistä puheenvuoroista voi olla vaikea poimia tärkeitä kohtia, kuuntelija voi väsyä ja dialogissa on vaikea saada aktiivista keskustelua aikaan puheenvuoron pituuden ja laajuuden suhteen. Pitkästä ja monimuotoisesta puheenvuorosta voi olla vaikea saada kiinni, jos siinä käsitellään montaa asiaa samanaikaisesti.

 

  1. Auktoriteettiargumentit

Jos asia-argumentit eivät riitä, yritä auktoriteeteillä. Tiputtele riittävästi nimiä jokaiseen puheenvuoroosi: ”Kun olin kahvilla Helsingissä Niinistön ja Wahlroosin kanssa…”.

Vetoamalla tunnettuihin henkilöihin ja heidän arvovaltaansa, pyrkien saamaan lisää painoa-arvoa sanomalleen. Oikeuttamalla oman näkökulmansa, esimerkiksi jo menestyneen ihmisen perusteella luodaan argumenttiin auktoriteettipohjaa, koska menestyvä yksilö on jo ainakin kerran onnistunut ja tapa ei siten voi olla huono tai väärä. Esimerkiksi jos joku tunnettu henkilö herää joka aamu viideltä ja tekee siitä kirjan, ei meinaa sitä, että se on edellytys onnistumiselle. Tämä tapa tukee kyseisen yksilön toimintamalleja, mutta se ei tarkoita, että se soveltuisi kaikille tai tekisi kaikista onnistuvia yksilöitä.

 

  1. Ole poissa.

Räplää älylaitteitasi, älä keskity tai osallistu dialogiin.

Kun ollaan läsnä, tämä voi tarkoittaa puhelimen käyttämistä, piirtämistä, katsekontaktin puuttumista (katse on pitkäjaksoisesti pois dialogiin osallistuvista), pitkistä hiljaisuuksista ja näiden yhdistelmistä. Yksilöä ei voida tuomita poissaolevaksi pelkästään puhelimen räpläämisen, hetkellisen katsekontaktin puutteen, piirtämisen tai hiljaisuuden perusteella pelkästään. Tässä kohtaa myös luottamus on tärkeää, koska jollakin voi olla tärkeä viesti tai puhelu tulossa, toinen ei pidä silmiin katsomisesta, joku töhertää kuvia, jotta voi keskittyä paremmin tai miettii pitempään omaa näkökulmaa. Mutta tärkeintä on mitä tapahtuu näiden jälkeen, eli osallistuuko yksilö dialogiin vai jatkaako hän passiivista toimintaa, kunnes siitä mainitaan ja siihen puututaan.

 

  1. Vastusta aina

Vastusta periaatteessa, ihan vain siksi koska jollakin pitää vastustaa.

Jos olet eri mieltä asiasta ja pystyt perustelemaan näkemyksesi, se on ihan oikein. Mutta kun olet eri mieltä vain siksi, että asia ei sinun mielestäsi näytä, kuulosta tai vaikuta hyvältä ja vastustat sitä asiaa vain mielipiteen takia, hidastat dialogia. Kun ihmiset keskittyvät vain ristiriitoihin ja ongelmiin, saattaa paras mahdollinen ratkaisu jäädä tuottamatta yksilöiden keskittyessä selvittämään ja purkamaan yksilön vastustavaa mielipidettä.

 

  1. Patenttiratkaisut

Muistuta patenttiratkaisustasi, joka toimisi tässäkin: ”Turha keksiä mitään uutta …”. Tähän kun on valmis ratkaisu niin miksi ei heti käytetä sitä, ei tässä edes kannata pohtia muita vaihtoehtoja.

Jos ensimmäisenä valitaan jo olemassa oleva vaihtoehto, ei koskaan keksitä mitään uutta tai mullistavaa. Ehdottomasti voidaan hyödyntää jo olemassa olevia ideoita ja kehittää niitä, joka kertaa ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Mutta usein asioita ja haasteita kannatta lähteä lähestymään avoimella mielellä, ensin laajasti kartoittaen mahdollisuuksia ja supistaa niistä toimivat ja parhaimmat ideat.

 

Paheiden resepti

Itselläni vaikuttavat kohdat 2,3,4/9,5,10 ja 11. Kohta kaksi (2) eli Keskeytä saattaa minulla tulla vahingossa, jos olen olettanut, että ihminen ei enää jatka puheenvuoroaan. Tämän virheen välttely taas nopeissa keskusteluissa aiheuttaa sen, että en saata päästä mukaan kiihkeään tai nopeatempoiseen keskusteluun. Kohta kolme (3) eli Voittaminen esiintyy minulla välillä käsityksenä pyrkiä ymmärtämään, mikä ratkaisu tai vaihtoehto olisi paras mahdollinen tai oikea. Pyrin aina ymmärtämään näkökulmia ja vaihtoehtoja, vaikka en olisikaan samaa mieltä. Neljäs tapa eli Vetäydy voidaan minun kohdallani ehkä yhdistää kohta yhdeksän Poissaolevan kanssa. Jos koen, että minun mielipiteelläni tai näkökulmalla ei ole merkitystä, saatan vetäytyä pois, koska koen etten saa luottamusta tietotaidollani tai näkökulmallani. Nautin myös erittäin paljon ihmisten kuuntelusta ja pyrin ymmärtämään heidän näkökulmiansa ja jos useampi eriävä mielipide esitetään, joskus niiden prosessointi voi kestää aikaa. Myös itse asian käsittelyssä kestää hetki joskus, koska jos minulla ei ole tietoa tai kokemusta tarpeeksi, on näkökulmaa hankala nostaa pelkän mielipiteen varassa. Viides tapa eli Pitäytyminen esiintyy minulla ehkä parhaiten piilotettuna. Joskus tämä näkyy ehkä enemmänkin kymmenen tavan eli Vastustamisena tai haastamisena. Haastan mielelläni ideaa, jos tiedän aihealueesta ja pyrin selvittämään näkökulmasta perusteluita sille, mitä hyviä tai huonoja puolia siinä on. Viimeinen tapa eli Patenttiratkaisut näkyvät ehkä parhaiten sillä, että tuon ilmi jo jonkin olemassa olevan vaihtoehdon ja pohdin, voisiko sitä kehittää. Olen kyllä avoin täysin uusille ideoillekin, mutta se ei tarkoita, että aina pitäisi keksiä täysin uusi näkökulma. Mutta pohtimiseen käytetty aika ei ole todellakaan turhaa.

 

 

Lähteet:

Koskimies, M. & Pyhäjoki, J. & Arnkil, T. E. 2012. Hyvien käytäntöjen dialogit – opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Opas 24. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Heikka, T.2018. Dialogin vuoro. Sitra Oy

Hellström,E. 2018. Dialogi tietoa tulkitsevassa päätöksenteossa -artikkelisarja. Sitra.fi

  1. Kohti dialogista Suomea: Dialogin hyötyjä päätöksenteolle (kirjoittajat: Ruurik Holm, Petro Poutanen ja Pirjo Ståhle)
  2. Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset (Ruurik Holm, Petro Poutanen ja Pirjo Ståhle)
  3. Dialogi tiedon ja ymmärryksen välineenä kompleksisessa maailmassa (Eeva Hellström)
  4. Dialogin muodot ja paikat yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena (Eeva Hellström)
  5. Tiedon ja ymmärryksen kehä päätöksenteon valmistelussa (Ruurik Holm, Petro Poutanen ja Pirjo Ståhle)
  6. Dialogin vahvistaminen yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena (Eeva Hellström ja Tapio Anttila)
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close