Mitä yhteistä on Mikki Hiirellä ja Jorma Ollilalla? Jos kuvittelit tähän tulevan jonkun muka hauskan vitsin, haha olit väärässä (tai oikeassa, riippuen siitä nauroitko). Molemmilla on luultavasti paljonkin yhteistä koska he ovat samaa persoonallisuustyyppiä (ETNJ). Tosin Ollilan arvio saattaa olla mahdollisesti hieman epätarkka, koska kirjailija Tom Lundbergin arvio perustuu yksinomaan julkisuuskuvaan, haastatteluihin, aikaansaannoksiinsa, ammattiin, koulutukseen työhön ja toimialaan.

Teoria mielen käyttöjärjestelmästä

Meillä ihmisillä on yksi yhteinen ominaisuus: olemme kaikki erilaisia. Tuntematon sotilas ja johtamisen taito kirjan pohjana on persoonallisuusteoria, sveitsiläisen lääkärin, Carl Jungin tutkimuksiin perustuvan mallinuksen ihmisen mielen käyttöjärjestelmästä. Jungin persoonallisuusteoriasta on myös kehitetty Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori (MBTI).”Kirjan analyysin ja tulkintojen instrumenttina käytettiin suomalaita preferenssianalyysiä nimeltä PPA360®, jota on menestyksellisesti käytetty yrityksissä ja yhteisöissä pätevänä työkaluna johtamis- ja tiimityössä jo vuosien ajan”. Huomioikaa lukijat, tämä oli viisitoista vuotta sitten ja kyseinen analyysi on luultavasti muuttunut tai ainakin vaihtanut nimeä vuosien saatossa.

Jungin teoria on yksinkertainen ja pelkistetty malli ihmisen synnynnäisistä ja luontaisista ominaisuuksista. Idean omaksuminen on helppoa ja hauskaa, sekä sen relevanssi on kiistaton sekä ajan armottomassa kiirastulessa moneen kertaan testattu. Jungin teoriasta on kirjoitettu tuhansia kirjoja alkaen lastenkasvatuksesta ja parisuhteesta itsensä kehittämiseen ja johtamistyöhön. Ihmisen persoonallisuuden mallintamiseksi on vuosikymmenten varrella kehitetty kiinnostavia ja hyvinkin monenlaisia teorioita.

Ihmisen persoonallisuuden ymmärtämiseksi tarvitset tietoa. Jotta voisit hyväksyä erilaisuuden ja erilaiset ajattelu sekä toimintatavat, joudut usein tarkistamaan omat asenteesi ja tunteesi. Sen jälkeen, kun olet ymmärtänyt ja hyväksynyt sen, että kaikki ihmiset eivät toimi samalla tavalla ja olet nähnyt erojen syyt, voit esimiehenä hyödyntää ihmisten myötäsyntyistä erilaisuutta. Työpaikan ongelmat usein johtuvat siitä, että vuorovaikutustilanteissa emme ymmärrä toisiamme. Pomo puhuu eri kieltä kuin alainen, asiakas eri kieltä kuin myyjä, kollega eri kieltä kuin pomo ja niin edelleen. Tämän lisäksi vielä kaikki ajattelevat ja toimivat eri tavalla.

Miten mielen käyttöjärjestelmä toimii?

Lundberg kutsuu jungilaista teoriaa ihmisen mielen käyttöjärjestelmäksi. Jungin teorian mukaan ihmisellä on synnynnäiset taipumukset ajatella ja toimia ensisijaisen, sisäisen psykologisen prosessijärjestelmän mukaisesti. Ihmisen mieli ei siis toimi sattumanvaraisesti, vaan systemaattisesti ja omaa sisäistä logiikkaansa käyttäen. ”Kaikilla ihmisillä on molemmat mahdollisuudet – mahdollisuus sekä ekstroversioon että introversioon, ja kysymys on vain toisen tai toisen suhteellisesta valitsemisesta”, Jung kirjoitti.

Huomioitavaa on erityisesti se, että teoria synnynnäisistä ominaisuuksista erittelee ihmisen mielen ikään kuin käyttöjärjestelmänä. Toisin sanoen mallinnuksesta puuttuvat kaikki ohjelmistot, joita ovat esimerkiksi ajattelun laatu, sisältö, kokemukset, asenteet, tunteet, ammattitaito, osaaminen, lahjakkuus ja niin edelleen. Kirjan tarkoituksena tehdä havainnolliseksi ja kokemusperäiseksi ne mielen alueet, jotka pysyvät verraten muuttumattomina kokemustemme ja ulkoisten olosuhteiden erilaisuudesta ja vaihtuvuudesta huolimatta.

Mikään tyyppi tai toimintapreferenssi ei ole toisistaan huonompi tai parempi, ne ovat erilaisia. Tutkimukset ja jotkut tilastot tosin osoittavat tietyn tyyppisten persoonallisuuksien hakeutuvan tietynlaisille aloille. Paremmuuden mittaaminen johtaisi joka tapauksessa tilanteeseen, jossa arvostaisimme pelkkää käyttöjärjestelmää ilman ohjelmistoja. Esimerkiksi rekrytointitilanteissa olisi ajattelematonta ohittaa ihmisen sopivuuteen ja pätevyyteen kuuluvat muut elementit.

Psykologinen äidinkieli

Jungin teoriasta voidaan jakaa ihmisten käyttämä psykologinen äidinkieli, joita on neljä.

• Faktakieli (S)
• Ideakieli (N)
• Looginen kieli (T)
• Tunnekieli (F)

Faktakieltä käyttävä ihminen verbalisoi ajatuksensa lineaariseen muotoon, aistihavaintojaan ilmentäen, konkreettisesti ja realistisesti. Ideakielinen ihminen tuo puheessaan esiin abstrakteja ja teoreettisia käsitteitä, ohittaa usein yksityiskohdat ja puhuu siitä, kuinka asioiden tulisi olla. Loogista kieltä käyttävä ihminen on tiukan asiakeskeinen, käyttää kriittisiä ilmaisuja ja pohtii asioita objektiivisemmin. Tunnekielinen ihminen ilmaisee itseänsä usein esimerkeiksi verbein, joissa hän sanoo miltä asiat ”tuntuvat”, hän on ”iloinen” tai ”pettynyt”, ”riemastunut” tai ”surullinen”.

Dimensiot ja toimintapreferenssit

Kirjassa on kahdeksan eri dimensiota ja mielen toimintapreferenssiä, jotka on jaettu neljälle eri akselille: Energian suunta, Tiedon kerääminen, Päätöksenteko ja Suhde ulkomaailmaan. Ensimmäinen akseli on Energian suunta (sisäinen orientaatiodimensio), joka sisältää ekstrovertin ja introvertin.

Ekstrovertti (E-tyyppi)

• Seurallinen, tarvitsee vuorovaikutusta muiden kanssa
• Puhuu usein mieluummin kuin kuuntelee
• Ajattelee ääneen
• Tutustuu helposti ihmisiin
• Omaa laajat ihmissuhdeverkostot
• Kaipaa toimintaa
• Avoin

Introvertti (I-tyyppi)

• Tarvitsee yksinoloa ja omaa aikaa
• Pohdiskelija
• Ilmaisee ajatuksensa vasta kun ne ovat ”valmiit”
• Hiljainen, joskus jopa sulkeutunut
• Harkitseva
• Kuuntelee mieluummin kuin puhuu
• Kyky syventyä asioihin
• Omaa hyvän keskittymiskyvyn

Toinen akseli on Tiedon kerääminen (sisäinen dataprosessointi), joka sisältää tosiasiallisen ja intuitiivisen tyypin.

Tosiasiallinen (S-tyyppi)

• Keskittyy nykyhetkeen
• Uskoo sen minkä näkee
• Usein käytännöllinen
• Omaksuu tietoa etenemällä yksityiskohdista kokonaiskuvaan
• Luottaa enemmän faktoihin kuin teorioihin
• Tehokas myös rutiinitehtävissä
• Luottaa aisteihinsa
• Huolellinen

Intuitiivinen (N-tyyppi)

• Muodostaa nopeasti kokonaiskuvan asioista
• Faktat ja yksityiskohdat palvelevat kokonaisnäkemystä
• Arvostaa mielikuvitusta ja omaa vilkkaan sellaisen
• Luova
• Vilkas mielikuvitus
• Kyky ja halu ymmärtää
• Suuntaa ajatukset tulevaisuuteen
• Hakee vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia

Kolmas akseli on Päätöksenteko (Looginen vs. Emotionaalinen preferenssifunktio), jossa on ajatteleva ja tunteva tyypit.

Ajattelevat (T-tyyppi)

• Ottaa ”asiat asioina”
• Kriittinen
• Suorapuheinen
• Periaatteellinen
• Johdonmukainen ja looginen
• Oikeudenmukainen
• Tasapuolinen
• Analyyttinen

Tunteva (F-tyyppi)

• Empaattinen
• Henkilökohtaiset arvot ohjaavat päätöksentekoa
• Ihmiskeskeinen
• Pyrkii harmoniaan
• Vaistoaa helposti muiden tunteet ja ajatukset
• Ottaa muut huomioon
• Luontainen tiimipeluri
• Eettinen

Neljäs ja viimeinen akseli on Suhde ulkomaailmaan (Orientoivat lifestyle – komponentit), joka sisältää järjestelmällisen sekä spontaanin tyypin.

Järjestelmällinen (J-tyyppi)

• Nopea päättäjä
• Hyvin organisoitunut
• Systemaattinen
• Pyrkii nopeasti tuloksiin
• Suunnitelmallinen
• Kunnioittaa aikatauluja
• Velvollisuudentuntoinen
• Arvostaa järjestystä ja järjestelmällisyyttä

Spontaani (P-tyyppi)

• Joustava
• Kyky rentoutua kiireessä
• Avoin
• Sopeutuu helposti muutoksiin
• Pitää tarkkoja suunnitelmia rajoittavina
• Toimii tehokkaasti viime hetken stressissä
• Päättää asiat usein viime tingassa
• Luova

Pohdinta

Näistä kahdeksasta kirjaimen yhdistelmistä muodostuu kuusitoista erilaista johtajatyyppiä. Kirjassa on kysymyspatteristo, jolla voit saada selville mikä on oma persoonallisuustyyppisi. Mielestäni persoonallisuustyypit ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta eivät aina täysin tarkkoja, enemmänkin suuntaa antava. Kirjan persoonallisuustestissä kerrotaan, että suppeassa muodossa absoluuttinen osumatarkkuus ei ole täydellinen. Kaikki vastausvaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia ja kysymykset saattavat herättää paikoin kenties hieman ristiriitaisia tuntemuksia. Kirjassa neuvotaan, että vastaus on se, joka on lähempänä itseäsi ja tapaasi olla ja toimia. Tämä marginaali mahdollistaa mielestäni mielentilan ja kokemusten muutokset testiin.

Mielestäni testiä voi käyttää hyväksi työkaluna, koska siitä heijastuu ihmisen luonne ja arvot. Ihminen voi luontaisesti omata useita erilaisia luonteenpiirteitä ja dimensiot sekä toimintapreferenssit eivät poissulje toisiaan. Esimerkiksi voit olla introvertti joka omaa ekstrovertin piirteitä tai toisinpäin. Voit olla spontaani järjestelijä, mutta yleensä aina toinen on dominoiva eli vahvempi piirre ihmisessä. Olin itse ESTJ-tyyppiä eli ekstrovertti, tosiasiallinen, ajatteleva ja järjestelmällinen. Vahvuudet tyypillä ovat järjestelmällisyys, vastuuntuntoinen, looginen, hyvä organisointikyky ja luotettavuus. Syvemmälle vielä perehtyessä ESTJ ja muiden tyyppien ominaisuuksiin, mielestäni pikainenkin testi antaa osuvan kuvauksen, kun verrataan muihin tulovaihtoehtoihin.