Tampere
22 Jan, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Brändit Revenassa



Kirjoittanut: Jarkko Suojanen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Brändikäs
Lisa Sounio
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Brändit Revenassa

 

Brändi käsitteenä

Omin sanoin selitettynä brändi on markkinoinnin avulla luotu onnistunut julkikuva tuotteesta tai palvelusta. Eli käytännössä brändejä on Revenan sisällä esimerkiksi Pihuri tai Herkkä. Brändi kuvastaa yritystä tai sen sanomaa, sisältäen yrityksen arvot tai palvelujen arvot yms. Paneudunkin esseessäni Pihurin ja Herkän brändistrategiaan ja tavoitteisiin. Palveluihin tai tuotteisiin, joita he tarjoavat ja markkinoinnin merkitykseen näiden brändien luomisessa. Lopussa pohdin brändien merkitystä Revenalle ja jotain satunnaisia kirjassa (Sounio L, Brändikäs, 2010) mainittuja tapoja kehittää liiketoimintaa ja vahvistaa brändiä.

Herkän ja Pihurin markkinointistrategiat

Aloitetaan markkinointi strageioista ja vertaillaan Pihuria ja Herkkää. Pihurit ovat siis puutarha ja maanrakentamiseen erikoistunut yritys, joka tarjoaa niin pihasuunnittelua, pihan rakentamista kuin myös ihan perinteisiä pihatöitä. Herkkä taas on elintarvikealalla toimiva yritys, joka valmistaa tällä hetkellä Linsseistä rouskuvia herkkuja eli snackeja. Pihurit haluavat erottua muista piha-alan yrityksistä tarjoamalla nuorehkoa ja modernia palvelua. He hyödyntävät markkinoinnissaan erilaisia tempauksia ja pyrkivät hyvällä työn jäljellä mahdollistamaan esim. puskaradion toimivuuden ja asiakkaiden suostumuksella referenssi kuvia markkinoinnissaan. He päivittävät somea suhteellisen aktiivisesti kerryttäen tänne markkinointimateriaaleja onnistuneista ja hienoista lopputuloksista. Instagramia voidaankin valokuvaajien keskuudessa pitää portfoliona, joten uskon, että Pihuritkin pyrkivät tähän lopputulemaan myös.

Herkkäkin on lähtenyt liikkeelle vahvalla somen valloittamisella ja varmasti pyrkivät somella tuomaan esille mikä on heidän tuotteensa ja mistä se on lähtöisin yms. Herkkä tuokin todella vahvasti esille tuotantoprosessia ja tuotteiden valmistusta, omia ongelmiaan ja niiden selvittelyä. Koenkin itse, että tämä on yksi markkinointistrategia luoda asiakkaan ja yrityksen välille luottamus, että hekin epäonnistuvat joskus. Kirjassa (Brändikäs, Lisa Sounio, 2010) mainitaankin että markkinointi on brändäystyökalu ja olenkin siinä täysin samaa mieltä.  Markkinoinnin merkitystä yrityksen kasvattamisessa ei kannata unohtaa. Onnistuneella markkinoinnilla mahdollistetaan lisämyynti, ja lisämyynnillä uusia asiakkaita.

 

Brändien tavoitteet

Herkän tavoitteena on olla ekologinen ja ympäristöystävällinen yritys kaikkine hienouksineen. Tuote on täysin vegaaninen ja gluteeniton (pakattu samalla linjalla kuin gluteenia sisältävät tuotteet), joten asiakkailla sen syöminen ei jää tästä kiinni. On totta, että herkkä on vasta nuori ja uusi yritys ja heidän haasteinaan on varmasti erottua valtamassasta ja jo olemassa olevista tuotteista tai tuotemerkeistä kuten Taffel ja Estrella. Oikeanlainen markkinointi kuitenkin tavoittaa oikeanlaista asiakaskuntaa, joten kohdistettu markkinointi on herkän tapauksessa enemmän kuin tarpeellista. Herkkää myydäänkin jo yli 130 k-ryhmän kaupassa. Joten jotain he ovat onnistuneet tekemään oikein, jos kauppiaat haluavat ostaa massasta poikkeavaa tuotetta. Se onkin varmasti yksi vahvuus ja valttikortti, että ovat luontoystävällisiä ja ekologisia. Sehän on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti trendi.

Kun taas Pihurien valttikorttina toimii nuori ja moderni ote vanhaan alaan. He erottuvatkin työmailla, kun myös muualla nuorekkaalla otteella ja hyvällä työnjäljellä. He eivät ainoastaan halua palvella asiakasta työn lopputuloksella vaan kuunnella ja keskittyä asiakkaan tarpeisiin, jotta lopputulos olisi asiakkaan ja Pihurien yhteistyö eikä vain pelkästään heidän tekemä lopputulos. Näissäkin tapauksissa ”eroavaisuus vetoaa”, (Sounio, 2010, 75)

Brändit revenassa

Onkin Revenan onni, että osuuskunnassamme toimii tässä tapauksessa kaksi toisistaan täysin eroavaa liiketoimintaa. Toinen opettelee elintarvikealaa ja toinen piha- ja maanrakennusalaa. On osuuskunnan jäsenille todella tärkeää, että oppia tulee jokaiselta alalta, niin lakipykälien, elintarviketurvallisuusviraston Eviran määräyksistä kuin myös asiakkaiden palautteesta yms. Näin ollen kaksi herkän poikaa ja kaksi pihurien poikaa mahdollistavat muille 14- ihmiselle opin näistä aloista. Olemmekin jo perehtyneet osuuskuntatasolla herkän toimintaan, mutta pihurit ovat jääneet hieman heidän varjoonsa.

Tulevan kevään business leaderina koenkin yhdeksi tavoitteeksi saattaa pihurit Revenan toimintaan mukaan ja saada heiltä mahdollisimman paljon tietoa ja oppia. Toivoisin myös, että herkkä ja pihurit hyödyntäisivät mahdollisimman paljon muiden kuin heidän liiketoimintojensa sisällä toimivien henkilöiden apua ja kokemusta asioista. Kuten Sounio mainitseekin, että tuotekehittelyyn ja kehitykseen kannattaa panostaa, hyödyntää ulkopuolisten mielipiteitä ja niin edelleen. Näenkin, että ehkäpä herkän kannattaa ulkoistaa koko tuotekehittely jollekin muulle, jotta he eivät juurru omiin mieltymyksiinsä makuelämyksistä yms. Pihurien taas kannattaisi ulkoistaa markkinointi ja jopa ehkä myynti.

Syteen tai saveen seuraavalla kerralla paremmin. Virheet ovat opin pohja. Ymmärrykseni markkinoinnista ja brändäyksestä eivät ole kauheasti lapsen kenkiä suuremmat, joten toivon, että tämä auttoi ainakin selvittämään Revenan projekteja hieman osuuskunnan ulkopuolelle.

Lähteet:

Sounio L, Brändikäs, 2010, Talentum

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close