Jokainen voi tutustua ja kehittää itseään eri teorioiden avulla. Näitä on esimerkiksi Belbin, Enneagrammi, Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori ja Joharin ikkuna. Muun muassa Joharin ikkunassa kuvataan erilaisia itsetiedostuksen alueita. Joharin ikkuna on Joseph Luftin ja Harry Inghamin vuonna 1955 kehittämä vuorovaikutusmalli, jonka tarkoituksena on auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin itsetuntemusta, vuorovaikutusta ja ihmissuhteita.

Joharin ikkuna

Joharin ikkunassa on neljä ruutua, jotka muodostuvat kahden akselin, avoimuuden ja palautteen käsittelyn, ympärille. Avoimuus ja palautteen käsittely antavat mahdollisuuden kahteen strategiaan, joiden avulla voi muuttaa ja kehittää itsetuntemusta sekä vuorovaikutusta toisten kanssa. Ensimmäinen on avoimuus, jolla tarkoitetaan sitä, missä määrin kerrot itsestäsi muille. Kun on avoin itsestä sekä omista tarpeista ja toiveista, toiset ymmärtävät ja tuntevat paremmin ja samalla luottamus kasvaa. Toinen on palautekulttuuri, jonka käsittelyllä tarkoitetaan sitä, missä määrin haet, otat vastaan ja ymmärrät muilta saamaasi palautetta. Palautteen pyytäminen ja sen käsitteleminen kasvattaa omaa ymmärrystä itsestä ja näin pystyy kehittämään itseään.

Ikkunan kaksi vasenta ruutua, Avoin ja Kätketty, kuvaavat sinun käsitystäsi itsestäsi. Näissä ruuduissa on asioita, jotka tiedät itsestäsi. Nämä asiat voivat olla yksinkertaisia tosiasioita, mitä olet joskus tehnyt, mutta yhtä lailla tunteita, pelkoja, uskomuksia tai motivaation lähteitä. Yläosan kaksi ruutua, Avoin ja Sokea, kuvaavat muiden käsitystä sinusta. Näiden ruutujen asiat ovat tuttuja läheisillesi. Oikean alareunan Tuntematon-ruutu on alue, joka sisältää sellaisia asioita itsestäsi, joita sinä et vielä tiedä, eivätkä muutkaan niitä tiedä. Joharin ikkuna näyttää erilaiselta eri tilanteissa. Se johtuu siitä, että käyttäydyt todennäköisesti kotona ja kavereitten kanssa eri tavoin kuin tiimissä tai esimiehenä.

Joharin ikkuna on mielenkiintoinen, koska ihminen ei käyttäydy samalla tavalla kotona ja työpaikalla. Oli erityisen mielenkiintoista huomata suuri ero, miten paljon ympäristö voi vaikuttaa muiden mielikuvaan yksilöstä. Neljän henkilön arvioinnin jälkeen löytyi paljon yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. On myös mahdollista, että ihminen muuttuu hetkellisesti esimerkiksi stressin, mielenterveyden ongelmien tai elämän muutosten myötä.  Pitää myös muistaa, että yksilö ei tiedosta kaikkia piirteitä itsessään, jotka ulkopuoliset havannoivat. Joku esimerkiksi tiedostamattaan puhuu kovaan ääneen, on hermostunut ja heiluttaa jalkaa, pyörittää kynää tai kaivaa puhelimen taskusta. Joskus piiloitamme tiettyjä piirteitä muilta, antaaksemme parhaan mahdollisen kuvan itsestämme ja joskus meillä on piirteitä jotka eivät ole enää näkyvissä sinulle tai muille.

Enneagrammi

Yksikään systeemi tai malli, jolla kuvataan ihmisten persoonaa ei ole täydellinen. Enneagrammin vahvuus on kuitenkin siinä, että se tarjoaa monipuolisen, dynaamisen kasvualustan persoonan tutkimiselle, itsensä ja ihmisten väliselle hyväksymiselle. Enneagrammi on symbolina jo tuttu historiasta, mutta malli on kehittynyt vasta viimeisen seitsemänkymmenen vuoden aikana. Enneagrammi itsessään ei tarjoa valmiita vastauksia vaan työkaluja ja ohjeita oman persoonallisuuden ja itsetuntemuksen avuksi.

Persoonallisuusenneagrammi jakaa ihmiset yhdeksään päätyyppiin käyttäytymisen perusteella. Päätyypit ovat yksinään raakileita, karkeita malleja, jotka antavat pohjan tulkinnalle. Tyyppi on selvitettävä, jotta analyysia voidaan mielekkäästi jatkaa. Päätyyppi ei siis anna vielä täysvaltaista kuvaa koko persoonasta, mutta luo tulkinnalle toimivan pohjan. Päätyypin rinnalla henkilön käytökseen vaikuttavat myös siivet eli rinnakkaistyypit sekä kasvusuunnat, jotka määräytyvät päätyypin mukaan. Ennegrammityypeillä tarkoitetaan ihmisen persoonallisuuden perustyyppiä, joka tavallisesti ilmaistaan numerolla 1, 2, 3, 4.5 ,6 7, 8 tai 9. Jokainen tyyppi on erilainen ja tulkinnalle on jätetty varaa, ihmisellä voi olla kahta päätyyppiä samaan aikaan.

1. Tarkka Laadunvaloja
2. Avulias Huoltaja
3. Tehokas Suorittaja
4. Luova Invidualisti
5. Tutkiva Asiantuntija
6. Uskollinen Kyseenalaistaja
7. Innostuva Suunnittelija
8. Vahva Vaikuttaja
9. Sopeutuva Rauhanrakentaja

Persoonallisuustyypit voidaan teorian mukaan jakaa myös kolmeen voimavarakeskukseen. Toiset tyypit tekevät valintoja ensisijaisesti tunnepohjalta, toiset taas järjen tai intuition kautta. Yleensä yksi keskuksista on hallitsevin ja toiset alisteisia. Ensimmäinen on Toimintakeskus, johon kuuluu 1, 8 ja 9. Toimintakeskusta kutsutaan myös vaisto- ja intuitiokeskukseksi, sillä katsantotavan mukaan toisen impulsseista voidaan nähdä johtavan kyseisen keskuksen tyyppien toiminnallisuutta. Tunnekeskukseen kuuluvat 2,3 ja 4. Tunnekeskuksen tyylit keskittyvät syvimmiltään yhteyteen, ihmissuhteisiin ja materiaalisesta maailmasta riippumattomuuteen ja sielullisuuteen. Tunnekeskuksen tyypit suhtautuvat jokainen eri tavalla tunnekeskukseen. Ajattelijakeskukseen kuuluvat 5,6 ja 7. Aikaisemmin mainitsin siivistä eli rinnakaistyypeistä ja kasvusuunnista. Ajattelukeskuksen tyylit keskittyvät asioiden hahmottamiseen, tiedostamiseen ja todellisuuden perimmäisen tarkoituksen ymmärtämiseen. Ajattelukeskuksen ihmisten toimintaan vaikuttaa suhde pelkoon, johon kaikki keskuksen tyylit suhtautuvat omalla tavallaan. Tyyppejä motivoi tarve turvallisuuteen pelon tunteen lieventämiseksi

Siipiä eli rinnakkaistyyppejä on aina kaksi, mutta niistä toinen on yleensä painottuneempi. Ne sijaitsevat suoraan päätyypin vieressä esimerkiksi ykkösellä on yhdeksikkö ja kakkonen, vitosella nelonen ja kutonen, jne. Siivet vaikuttavat voimakkaasti käytökseen. Ne ovat siis käyttäytymismalleja, jotka henkilö saattaa tuntea yhtä omakseen kuin päätyylinkin. Silloin kun henkilö on kahden päätyypin välillä, on rinnakkaistyypeillä tärkeä merkitys päätyypin määrittämisessä. (namaste.fi)

Yhteenveto

Belbin, Enneagrammi, Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori ja Joharin ikkuna ovat kaikki hyviä työkaluja oikein sovellettuna ja pitää muistaa, että tulkinnat eivät anna suoria totuuksia tai faktoja. Tuloksia tulee tarkastella sovelletusti ja pohtia, miten testien tulokset heijastuvat omaan luonteeseesi tai miten muut näkevät sinut. Tulee myös ottaa huomioon testituloksissa, vastaatko kysymyksiin millainen olet vai millainen haluaisit olla. Joharin ikkunan avulla pystytään tarkastelemaan miten muut näkevät sinut, verrattuna siihen miten sinä itse näet itsesi. Enneagrammia olisi mahdollista hyödyntää tiimin kesken ja käyttää sitä työkaluna, jonka avulla pystymme ymmärtämään toisiamme paremmin. Enneagrammi mahdollistaa myös itsetutkiskelun kuin mahdollisuuden kurkistaa toisen ihmisen ajatusmaailmaa tai edes raapaista sitä. Enneagrammin avulla ei voi eikä saa tehdä suoria oletuksia toisesta, koska tyypit ja malli ovat suuntaa antavia.

Lähteet:

Using The enneagram for self-descovery

Don Richard Riso, Russ Hudson (1996)

https://www.joharinikkuna.fi/index.php?page=0_Mik%C3%A4+Johari%3F.html

https://www.namaste.fi/fi/enneagrammi