Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Aivojen luova voima



Kirjoittanut: Toni Ryöppy - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Aivojen luova voima

Esseen tekijät: Toni Ryöppy & Jimi Hautamäki

Katsoimme dokumentin aivojen luovasta voimasta. Dokumentissa selitettiin hyvin, miten yksilön on mahdollista edistää luovuuttaan nyky-yhteiskunnassa. Aluksi kerrattiin hieman luovuuden kehityskulkua historian kautta.

Luovuus on kuin tarve, joka ohjaa mieltä tuottamaan mielihalua. Se on aivojen tapa prosessoida, luoda ja yhdistää uutta ja vanhaa tietoa. Esimerkiksi eläimet ovat tehneet aina pesät ja metsästäneet samalla tavalla. Metsä on pysynyt ulkomuodoltaan samanlaisena miljoonia vuosia. Ihminen taas on muokannut ja kehittänyt ympäristöään jatkuvasti luovuuden avulla. Rakennusten arkkitehtuurin kehitys on hyvä esimerkki vuosien kehitystyöstä, joka on jatkunut aktiivisena jo satoja vuosia.

Dokumentissa käsiteltiin hyvin aivojen toimintaa, keskittyen pääsääntöisesti luovuuteen ja siihen miten ihminen tulee luovaksi omasta halusta tai pakon edessä. Luovuus on saanut meidät ihmiset, Homo sapiens rodun tähän pisteeseen, jossa olemme juuri nyt. Olemme kulkeneet pitkän matkan kivikausien luolista avaruuteen asti. Luovuus on tuonut meille erityisen etulyöntiaseman ravintoketjun huipulle ja sen ansiosta olemme selviytyneet. Esimerkkinä voimme mainita sen, miten eläinten aivotoiminta eroaa meidän aivotoiminnasta. Eläinten aivoissa on pelkistetysti sanottuna vain ”input” ja ”output” kuten ihmisilläkin, mutta kun eläin esimerkiksi näkee ruokaa se prosessoi silmien tuottaman kuvan aivoissa ja hokee itselleen ”ruokaa, ruokaa, syödä, syödä” ja täten syö sen. Kun taas ihminen näkee ruokaa, se matka, jonka viesti kulkee aivoissa ”inputista” ”outputtiin” on pidempi kuin eläimillä ja täten ihminen prosessoi tätä viestiä kauemmin. Tällä välillä ihminen miettii ehkä päässään, voisinko valmistaa tästä jotain parempaa, voinko käyttää tätä syöttinä napatakseni jotain suurempaa ja niin pois päin. Luovuus antaa meille kyvyn nousta vaistojemme yläpuolelle.

Luovuus on muutakin kuin taidetta. Luovuus on toiminut työkaluna ja suurena edistäjänä ihmiskunnan historiassa. Aina on keksitty uusia asioita ja ideoita, jotka ovat toimineet innoittajina tiedemiehille ja keksijöille. Moderni maailma on monen sukupolven ideoiden jalostuksen lopputulos, joka jatkaa kehittymistään edelleen. Tutun ympäristön äkillinen muutos tai ongelmat saattavat ajaa yksilön keksimään ratkaisuja uudella tavalla ja ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Luovuuden tärkein aspekti on jalostaa jo keksittyjä asioita ja viedä ne mahdollisimman pitkälle. Proakatemian oppimismalli kannustaa siihen, että ideoita heitetään ilmoille mahdollisimman paljon, jonka jälkeen niitä haastetaan ja jalostetaan mahdollisimman pitkälle.

Epäonnistuminen on keino oppia uutta. Dokumentissa kerrottiin tutkijasta, jonka uusi laboratorio oli rakenteilla ja töiden olisi pitänyt alkaa jo. Hän ei kuitenkaan voinut aloittaa töitä koska hänellä ei ollut tarvittavia työkaluja operoidakseen, joten hänen piti improvisoida ja olla luova. Laboratorio ei ollut valmistumassa lähiaikoina, joten hän rupesi pohtimaan vaihtoehtoisia vaihtoehtoja, jossa hänen piti kehittää tiettyä tuotetta, hän muisti lapsuudessa leikkineensä muovitarroilla, jotka laitettiin uuniin ja ne kutistuivat alkuperäistä kokoaan paljon pienimmiksi muuttamattaan ulkonäköään. Joten kun hänellä ei ollut tarvittavia työkaluja haluamansa tuotteen kehittämiseen niin hän rupesi käyttämään samanlaista muovia ja metodia, jota hän käytti lapsuuden muovitarroissa ja loi samalla uuden tuotteen ongelmaansa ja täten tietynlainen hädäntarve auttoi aivoja olemaan luova pakon edessä.

Ihmismieli on siitä erityinen, että sillä on mahdollisuus ajatella nykyhetkeä pidemmälle ja täten suunnitella tekeminen monen kaavan kautta. Dokumentin esimerkissä hamsteri näkee ruokaa ja sen vaisto käskee syödä ruoan. Tässä ihmismieli on erilainen, sillä me pystymme miettimään mitä muuta ruoalla voisi tehdä, kuten kypsentää tai maustaa se ennen syömistä.

Ihmisellä on kyky kuvitella asioita, joita ei vielä ole olemassa. Tätä illuusiota kutsutaan mielikuvitukseksi. Dokumentissa tätä aihealuetta käsitellään arkkitehti Bjarke Ingelsin kautta. Hän on kuuluisa ruotsalainen arkkitehti, joka rikkoo rajoja arkkitehtuurin saralla ja ylittää piirustuksissaan hulluimmatkin ideat. Hän on suunnitellut esimerkiksi Kööpenhaminan sähkövoimalan siten, että se toimii talvisin laskettelukeskuksena. Yleensä uudet luovat keksinnöt ovat yhdistelmä useampaa aspektia, jotka näennäisesti sulkevat toisensa pois kuten edellä mainittu yhdistelmä.

Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, joka imee tietoa ja ärsykkeitä itseensä jatkuvasti. Äänet, visuaaliset efektit, muistot, tunteet ja kokemus peilaavat aina uusia luovia keksintöjä. Jokainen uusi ärsyke yhdistettynä vanhoihin kokemuksiin, luovat aina uuden mahdollisen keksinnön. Ärsykkeet ovat siis mielikuvituksen raaka-ainetta. Luovuus vaatii siis monimuotoisia ärsykkeitä kuten tekemällä irtokarkeista pirtelöä tai laittamalla akvaarioon postikortteja. Kun ärsykkeet törmäävät toisiin ärsykkeisiin ne voivat laukaista kuningasidean, vaikka alkuperäinen ärsyke olisi kuinka hullu tai tyhmä. Dokumentissa esitetään, kuinka keräämällä esimerkiksi huoneen täyteen leluja, action figuureja, rannalta löydettyjä esineitä, käytännössä mitä vain tavaroita, jotka aiheuttavat joko visuaalisen- tai tunnereaktion.

Luovuus ei ole aina uuden keksimistä tyhjästä, vaan vanhan keksinnön valjastamista uuteen käyttötarkoitukseen. Ei pidä pelätä inspiraation hakua muista vastaavista asioista plagioinnin pelossa. Useat taiteilijatkin ovat sanoneen avoimesti, että ovat ottaneet inspiraatiota taiteeseensa kollegoilta. Oma elämänkokemus ja ajatukset vievät lopputulosta kuitenkin ihan toisenlaiseen suuntaan, jolloin mahdollinen plagiointi haihtuu taustalle. Dokumentissa mainittiin hyvä esimerkki sitä, että eräs kirjailija käyttää hyväksi aikansa parhaimpia teoksia, ei plagioidakseen vaan luodakseen jotain innovatiivista heidän tuotoksien kautta = PARASTAA

Luovuus voi olla myös tunteiden käsittelyä. Luovuuden parantavuutta voidaan käyttää mm. vankiloissa. Vangeille pidetään luovan kirjoittamisen kursseja, joissa he pääsevät purkamaan avoimesti tunteitaan ja ajatusmaailmaansa paperille. Paperille laitettaessa vangit pystyvät laittamaan asiansa ja elämänsä kronologiseen järjestykseen. Mitkä asiat ovat johtaneen vääriin valintoihin tai miksi ajattelee jostain tietyllä tavalla. Luova kirjoittaminen on siis helppo tapa observoida itseään ns. ulkopuolelta. Dokumentissa nostetaan pinnalle näkökulma, jossa rinnastetaan luovuus ja kokemus. Tässä tapauksessa vangin kokemus on pitkä aika vankilassa, jota vain harva meistä voi oikeasti ymmärtää. Kun se valjastetaan luovuuteen, saavutetaan huikea potentiaali keksiä jotain, mitä ei vielä ole keksitty.

Kuinka sitten voimme kehittää luovuuttamme. Luovuus tarkoittaa taistelua yhtä aivojen perusominaisuutta vastaan. Aivot pyrkivät suoriutumaan tehtävästä mahdollisimman pienellä energialla. Ne valitsevat ilmiselvimmän vastauksen ja helpoimman reitin. Päädymme yleensä tekemään päätökset vanhojen kokemusten perusteella. Luovuuden ensimmäinen pääsääntö onkin poistua helpoimmalta reitiltä ja lähteä etsimään vaihtoehtoista vastausta, vaikka se olisi vaikeammin saavutettavissa. Luovuuden uskotaan parantavan elämää, aivot kuluttavat 20% energiasta ja siksi aivot etsivät aina helpoimman ja energiatehokkaimman ratkaisun. Aivot ovat tottuneet käyttämään jo valmiita hermojärjestelmiä mihin on tottunut ja saavuttaakseen luovia ideoita on poikettava perinteisistä tyyleistä. Kokeile rajoja, löydä ratkaisuja ja punnitse mikä menee liian ”yli” ja mikä on liian ”tylsä”, mikä on kultainen keskitie. Ei liian tuttua, eikä liian uutta.

Toinen luovuuden kehittämisen nyrkkisääntö on rajojen kokeileminen. Aivot etsivät aina jotain uutta ja jännittävää, sillä vanhat jo opitut asiat eivät enää stimuloi aivojamme tarpeeksi. On hyvä kartoittaa mahdollisuuksia ja selvittää mikä on tarpeeksi mielenkiintoista, jotta muutkin kiinnostuvat, ja mikä taas on liian hullua, ettei kukaan halua kiinnostua.

Dokumentissa artisti on luonut itselleen alter egon, jonka turvin uskaltaa tehdä outoja asioita. Hän on luonut hahmon, joka uskaltaa kokeilla ja tehdä mitä vaan, eikä häntä tuomita omana itsenään. Luominen voi olla ahdistavaa, koska se sisältää riskin epäonnistua.

Tästä pääsemme aivojen kolmanteen tapaan kehittää luovuutta. Epäonnistuminen tuntuu kamalalta, joten välttelemme sitä. Silti pitäisi uskaltaa toimia päinvastoin. Kolmas nyrkkisääntö onkin älä pelkää epäonnistua. Vain kokeilemalla voi kehittyä ja päästä eteenpäin. Tätä painotetaan Proakatemialla projektien alusta asti. Testaa, testaa ja testaa. Vain kokeilemalla ja epäonnistumalla voit oppia kuinka lähteä rakentamaan entistä parempaa projektia.

Dokumentissa oli koulu, joka uhattiin lopettaa oppilaiden äärimmäisen huonon menestyksen takia. Lopulta koulu teki täysikäännöksen perinteisiin opetusmetodeihin nähden ja alkoi opettaa perinteisiä oppiaineita luovuuden kautta. He opettivat esimerkiksi matematiikkaa geometrian kautta ja antoivat lapsille mahdollisuuden kommunikoida keskenään ja visualisoida asioita mahdollisimman paljon ja mahdollisuuden päätellä itse ja tehdä eri ratkaisuja. Täten aivot oppivat paremmin tulevaisuuden haasteisiin ja opettavat lapsia olemaan luovia ja mukautumaan paremmin eri tilanteisiin ja tehtäviin. Koulun rehtori mainitsi hyvin lopussa lauseen, joka jäi mieleen, hän kysyi, että muistavatko lapset paremmin aikuisina numeron, jonka he saivat matematiikan tentissä vai sen luovan prosessin, joka auttoi heitä ratkaisemaan tietyn laskutoimituksen? Voin itsekin samaistua rehtorin lauseeseen ja todeta, että muistan itsekin kouluajoilta parhaiten tehtävät ja kysymyksen, jossa annettiin olla luova ja annettiin oppilaan ratkaista ongelma itse eikä vain tietyn kaavion mukaan.

Lähteet: Netflix suoratoistopalvelu, Dokumenttielokuva, Aivojen luova voima, 2018.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close