Tampere
05 Dec, Saturday
1° C

Proakatemian esseepankki

Valvontakapitalismin kavot



Kirjoittanut: Toni Ryöppy - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Valvontakapitalismin kasvot

Esseen tekijät: Toni Ryöppy

Johdanto

1.Some on puhdas kuin valkoinen kyyhky ja samalla niin likainen.

2.Väärä informaatio

3.Taloudellinen vakaus ja vauraus

4.Teknologian kehitys

5.Addiktio ja sen aiheuttaja

Lähteet

Lokakuu 2020

Proakatemia

Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus

Johdanto

Oletko koskaan ajatellut miltä tuntuisi, jos joku tai jokin seuraisi kaikkea mitä teet? Sitä mitä kirjoitat sosiaaliseen mediaan, sitä mitä kirjoitat työtovereillesi tai läheisillesi? Kun otat selfieitä puhelimellasi Snapchatiin. Sanot Google Home:lle soittaa suosikkikappaleesi. Entä se, kun et käytä puhelintasi, tee työasioita koneellasi tai kerro Google Home:lle komentoja? Voiko joku tai jokin tarkkailla sinua silloinkin?

Dokumentissa haastateltiin, Googlen, Twitterin, Instagramin, Facebookin, Pinterestin, Youtuben, Applen, Mozilla labsin, Firefoxin ja monien muidenkin tunnettujen sosiaalisessa mediassa toimivien suuryritysten entisiä työntekijöitä ja johtoasemassa toimineita henkilöitä. Oli pelottava huomata heidän kommenteistaan ja kokemuksistaan, miten kyseiset yritykset käyttävät asiakkaidensa ja kuluttajien yksityisyyttä hyväkseen.

Kuinka sosiaalinen media vääristää mielikuvaamme tärkeistä asioista?

Näiden suuryritysten valta on suuri. Dokumentissa haastateltavat mainitsivat jopa, että heidän piti asianajajien turvin varmistaa kuukausia, ennen kuin he pystyivät ryhtyä haastateltavaksi.

Melkein jokainen haastateltava oli lähtenyt hyväpalkkaisesta asemastaan yhtiöissä, eettisten syiden takia.

Some on puhdas kuin valkoinen kyyhky ja samalla niin likainen.

Kukaan yritysten perustajista ei varmasti uskonut näitä yrityksiä perustaessa, että niillä saataisiin kaiken hyvän lisäksi paljon pahaakin aikaan. Facebookin ja Googlen kaltaiset suuryritykset alkoivat muovautumaan yhteiskunnan mukana omaan suuntaan.
En usko myöskään, että kukaan perustajista ajatteli perustaessaan yrityksiä, että ne loisivat paljon ongelmia ja epäkohtia yksityisyyttä vastaan.

Perimmäinen tarkoitus niillä ihmisillä, jotka ovat luoneet sosiaalisen media oli aivan toinen, kuin se on nyt. Sosiaalinen media on muokkaantunut mainostajien alustaksi, jolla tahkotaan valtavia summia rahaa. Enkä todellakaan syytä heitä siitä, että niin on käynyt, ihmisten addiktoituvasta mielestä johtuen sosiaalisen median suuret nimet kuten Facebook, Twitter, Snapchat tai Instagram huomasivat, että tällä voi ja pitääkin tehdä aivan jumalattomasti rahaa, kun se kerran on mahdollista.

Ihmisen luonne on ahneuteen perustuva ja näin se valitettavasti on ollut jo evoluution alusta asti ja todennäköisesti tulee olemaan vielä pitkään, mikäli sitä nyky yhteiskuntaan ja maailman menoon vertaa. Uskoisin, että olemme jopa ahneempia kuin ennen.

Itse kulttuuri, hyvinvointivaltioissa on painottunut henkilökohtaisen edun saavuttamiseen, kun verrataan taas kehitysmaihin, jossa ihmiset itse näkevät kurjuuden ja joutuvat sitä kokemaan. Heidän on helpompi antaa myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan koska tuntevat kurjuuden. Harvemmin kurjuutta esiintyy päivittäin länsimaissa ja hyvinvointivaltioissa.

Olemme kehittyneet välittämään siitä mitä toinen ihminen tai läheisemme ajattelevat meistä. Nyky-yhteiskunta on kuitenkin muokannut meitä itse ajattelemaan mitä niiden rajojen ulkopuolella olevat ihmiset ajattelevat meistä, mitä sadat, tuhannet tai kymmenet tuhannet ihmiset ajattelevat meistä. Evoluutio ei ole kehittänyt meitä tarpeeksi vielä, että pystyisimme käsittelemään kaiken sen paineen mitä ulkoiset ärsykkeet kohdistavat meitä kohtaan päivittäin.

Ja kaikkein radikaaleinta on se muutos mitä nämä kaikki ärsykkeet saavat nuoremmissa aikaan ja juuri silloin kun he kehittyvät vielä henkisesti. Itse voin sanoa, että tätä ongelmaa ei vielä ollut 10 vuotta sitten kun itse olin teini-iässä.

Vaikutus on vielä pahempi mitä nuorempaan sukupolveen liikumme, koska he eivät käsitä näitä seikkoja tai miten asiat ovat olleet ennen teknologian saavuttua jokapäiväiseen elämäämme. Teknologia on saanut aikaan sen, että yhä useampi ja useampi nuorista on sosiaalisesti erittäin rajoittuneita tai epärealistiset ihanteet elämäntavoista tai ihmiskehosta väärentävät heidän käsitystään todellisuudesta. Meitä ei ole luotu kokemaan jatkuvaa arvostelua kohdistuen omaan ulkonäköön tai toimintatapoihin oli ne ärsykkeet sitten suoraan johtuvia muista tekijöistä tai muiden tekijöiden vaikutuksesta oman päämme sisällä.

Ennen vanhempamme pystyivät vaikuttamaan siihen mitä katsomme, nykypäivänä se ei enää olekaan niin helppoa sosiaalisen median ja teknologian kehityksen myötä.

Facebookiin tykkäykset esimerkiksi luotiin vain sen ilosta, että haluttiin levittää positiivisuutta ympäri maailmaa. Nykypäivänä se taas tuottaa joillekin henkilöille suurta tuskaa, mikäli henkilö ei saa tarpeeksi tykkäyksiä postaukseensa.

“Itsetuhoisuus nuorilla tytöillä on noussut suunnattomasti viime vuosina. Itsetuhoisuus, joka ei päättynyt kuolemantapaukseen, 15-19 vuotiailla tytöillä itsetuhoisuus on noussut 2009 – 2015 välissä 62 %. Ja puolestaan 10-14 vuotiailla tytöillä itsetuhoisuus on noussut vuosina 2009 – 2015 189 %.” -Centers for Disease control and preventation

“Itsemurhat nuorilla tytöillä ovat puolestaan nousseet 15-19 vuotiailla vuosina 2009-2015 70 %. Ja puolestaan 10-14 vuotiailla tytöillä vuosina 2009-2015 151 %.” -Centers for Disease control and preventation

Kaava on vain ollut nousujohteista sosiaalisen median ilmestyttyä. Itsetunto ongelmat sen kun vaan lisääntyvät ja sitäkin suuremmat ja pahemmat ongelmat. Nuoret ihmiset eivät halua enää ottaa riskejä minkään asian suhteen koska heidän itsetuntonsa on niin hajalla. Kokonainen sukupolvi on entistä hauraampi, ahdistuneempi ja masentuneempi.

Plastiikkakirurgit jopa nimesivät uuden oireryhmän, Snapchat Dysmorhia, jossa nuoret haluavat näyttää samalta kuin Snapchat filttereissään.

Aivan kuin systemaattisesti yritettäisiin luoda sukupolvea, joka on niin haavoittuvainen henkisesti, ettei hän pysty tai halua vaikuttaa päätöksiin tai uskalla itse ottaa riskejä elämässään edetäkseen. Susien on helppo ohjata lammaslaumaa.

Olemme luoneet sukupolven, joiden, perus, sosiaalinen kanssakäyminen perustuu älylaitteisiin ja teknologiaan.

Taloudellinen vakaus ja vauraus

Facebookilla ja Googlella on suhteellisen vähän työntekijöitä verraten siihen paljonko ne tekevät rahaa. Heillä on vain suuri rahaa tekevä tietokone.

Me olemme itse tuote Facebookin kaltaiselle suuryritykselle. “If you are not paying for the product, you are the product.” Eri alustat kilpailevat huomiostamme ja siitä missä käyttäisimme eniten aikaa, jotta he voivat myydä meidän huomiotaan heidän alustallaan, tuotteiden valmistajille, mainoksien välityksellä. Sosiaalisen median yritysten nykyinen liiketoimintamalli on pitää ihmiset kiinni näytössään mahdollisimman kauan.

Eri median alustat myyvät yrityksille varmaa ja vaikuttavaa markkinointia. Tästä yritykset ovat aina haaveilleet, tarkasta ja vaikuttavasta markkinoinnista. Tekoälyn ansiosta ihmisiä on helppo profiloida ja täten kohdentaa mainontaa oikealle kohderyhmälle.

Tämänlaista kauppapaikkaa ei ole ennen nähty ja kauppaa käydään ihmisfutuureilla ja ihmisfutuurit ovat tehneet internetjäteistä koko historian varakkaimpia yrityksiä.

Monien harhakäsitys on, että meistä kerättyjä tietoja myydään suoranaisesti kolmansille osapuolille. Se ei kuitenkaan ole Facebookin edun mukaista luopua tiedosta. Mitä tällä meistä kerätyllä tiedolla siis oikeastaan tehdään? Meistä luodaan käyttäytymistämme edustavia malleja. Ja se kenellä on paras malli, voittaa.

Sen perusteella meille on helppo kohdentaa eri mainontaa tai ennustaa Youtubessa minkälaista videota meille kannattaa suositella seuraavaksi. Minkälaista musiikkia Spotifyssa on suosituksissa viikoittain. Algoritmit säätelevät meille näytettävää materiaalia koko ajan. Algoritmit säätelevät myös meille kohdennettua mainontaa koko ajan optimoiden alustan voittoja.

“Ensimmäiset 50 vuotta Piilaaksossa tehtiin laitteita ja ohjelmistoja, jotka myytiin asiakkaille. Yksinkertaista. Viimeiset 10 vuotta Piilaakson suurimmat yritykset ovat myyneet käyttäjiään.”-Roger McNamee, Facebook early investor, Venture Capitalist

Alamme ihmisinä toimimaan eri tavalla, kun käytämme älypuhelimia ja tietokoneita. Alamme toimimaan riippuvaisesti kyseisiä laitteita ja niissä toimivia ohjelmia kohtaan. Muokaten sitä mitä teemme ja ajattelemme ja pohjimmiltaan keitä todellisuudessa edes olemme.

“Asteittainen, pieni ja huomaamaton muutos käytöksessämme on tuote”-Jaron Lanier

Ihmisiä tarkkaillaan ja pystytään jopa kertomaan, kun he ovat masentuneita tai eivät. Tietoja mitä meistä kerätään, syötetään jatkuvasti järjestelmiin ja jotka tekevät jatkuvasti parempia ennusteita meidän, käyttäytymisen perusteella. Tiedetään kirjaimellisesti, henkisellä tasolla keitä me olemme ja mitä haluamme.

“Kaikkea mitä netissä tehdään, tarkkaillaan, seurataan ja mitataan. Jokainen toimesi monitoroidaan ja tallennetaan tarkasti, eli mitä kuvaa katsotaan ja kuinka kauan.”-Jebb Seibert, Twitter Former Executive

Teknologian kehitys

Mikään ei ole kehittynyt niin radikaalisti kuin tietokoneiden prosessointivoima. Siinä ajassa mitä tietokoneet ovat kehittyneet, ihmisen aivot eivät ole kehittyneet lainkaan tai mikään muu kehityksen kohde ei ole lähellekään verrattavissa tietokoneiden kehityksen kasvuun.

Addiktio ja sen aiheuttaja

Kun ärsyynnymme tai emme jaksa keskittyä, otamme ensimmäisenä älypuhelimen esille. Me emme enää pysty käsittelemään niitä tunteita normaalisti jota turhuuden tunne luo, koska meillä on heti saatavilla siihen ongelmaan ratkaisu taskussamme. Dokumentissa puhuttiin, että puhelin on kuin digitaalinen tutti meille. Kumman veikkaisitta voittavan taistelun, ihmismieli vai kehittynyt tietokone, joka on luotu addiktoimaan ihmisaivoja? Ja kun taustalla on vielä algoritmi, joka ennustaa jokaista seuraavaa liikettäsi ja käyttäytymistäsi, ei taida olla ihan reilu taistelu eihän?

En voi itsekään nimetä kovin montaa tilannetta, jossa olisin omatahtoisesti ollut käyttämättä älylaitetta, sitä on niin suunnattoman hauska ja helppo käyttää. Toki niitäkin tilanteita löytyy, kun olen ollut käyttämättä älylaitetta turhautumisen takia, mutta se ei tunnu tietenkään oikealta, koska kuvitteellisesti mitä haittaa älypuhelimen näpräämisestä muka olisi? Ongelma piilee juuri sen vähäpätöisyydessä, käytämme sokeasti laitteittamme aina tilanteen tullen ja se suorastaan on riippuvuutta, jota ei pitäisi kokea.

Joku kyllä rakentaa algoritmit, mutta itse algoritmi ja kone oppii itse, koneoppimisen kautta tulla paremmaksi sille määrätyssä tehtävässä. Eikä sitä juurikaan ymmärretä täysin, kun kone tekee hyviä tai huonoja päätöksiä sen suhteen, että tulisi paremmaksi siinä mihin se on suunniteltu, mutta lopputulos on kuitenkin välttämätön, että se tulee paremmaksi siinä mihin se on ohjelmoitu.

Algoritmit ja niiden tekemä profilointi huipentuu siihen, että jokaisen ihmisen syöte Facebookissa tai Googlen hakukentän ehdotukset ovat erilaiset, riippumatta siitä, vaikka kirjoittaisit saman asian Googlen hakukenttään kuin toinen. Algoritmit muokkaavat kaiken juuri sinulle räätälöidyksi.

Lähteet:

Valvontakapitalismi, Netflix

https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2019/aug/21/cellphone-screen-time-average-habits

https://www.oberlo.com/blog/facebook-statistics

https://www.statista.com/statistics/264810/number-of-monthly-active-facebook-users-worldwide/

https://www.cdc.gov/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close