Tampere
16 Jan, Saturday
-9° C

Proakatemian esseepankki

Huijarisyndrooma



Kirjoittanut: Esa Ekholm - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Huijarisyndrooma
Tiina Ekman
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Oletko kuullut huijarisyndroomasta (impostor syndrome)?
Uskon, että olet.

Huijarisyndroomalla tarkoitetaan sisäistä tunnetta siitä, että ei onnistumisista huolimatta koe osaavansa oikeasti. Tästä kärsivä saattaa kokea olevansa feikki, huijari, joka odottaa paljastumista. Omat onnistumiset nähdään tuurinkantamoisina, eivät osoituksena osaamisesta. ”Huijari” ikään kuin odottaa ja pelkää, että joku päivä joku näkee huijauksen läpi. Tämä voi aiheuttaa syndroomasta kärsivälle suurtakin ahdistusta ja pelkoa. Termin huijarisyndrooma kehitti tutkija Pauline Rose Clance 1970-luvun lopulla ja siihen liitetään ajatuksia perfektionismista ja itsekriittisyydestä; huijari haluaa olla paras siinä mitä tekee, ja kaiken täytyisi sujua supersankarimaisen virheettömästi (Ekman, 2017). Virheet osoittavat kelvottomuutta ja osaamattomuutta. Yrittäjä voi tuntea pyytävänsä liikaa rahaa suorittamastaan palvelusta, vaikka summa olisi täysin kohtuullinen. Laskuttamaansa summaa voi tehdä mieli pyydellä anteeksi.

”Huijari” uskoo, että hän saa tuloksia vain ponnistelemalla jatkuvasti, tekemällä koko ajan töitä. Lahjakkuus, osaaminen tai kokemus eivät ole merkityksellisiä ”huijarille”. Onnistumista voi suorastaan pelätä, koska se tarkoittaa samanlaisen työmäärän suorittamista tavoitteen saavuttamiseksi.

Huijarisyndrooma ei kuitenkaan ole psyykkinen häiriö tai sairaus, vaan ajattelu- ja toimintatapojen kokoelma (Ekman, 2017), jonka avulla syndroomasta kärsivät yrittää pitää tunteensa aisoissa. Siihen voi kuitenkin liittyä myös psyykkisiä sairauksia, kuten ahdistusta ja masennusta.

Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2014 Samista, josta oli tullut menestynyt yritysjohtaja. Samilla ei kuitenkaan ollut hyvä olla:

“En ollut töissä enää luonnollinen vaan jännittynyt perfektionisti. Yritin miellyttää kaikkia, ettei minua hylätä tai tuomita.” (Helsingin Sanomat, 2014.)

Sami on tyypillinen huijarisyndroomasta kärsivä henkilö. Oma menestys ei tunnu ansaitulta, vaan keplottelulta. Monet yrittäjät ja menestyneessä asemassa olevat omaavat huijarisyndroomaan liitettäviä piirteitä. Hyvä esimerkki on myös henkilö, joka on esimerkiksi elänyt pitkän osan elämästään köyhyydessä, mutta alkaakin vaurastua. Mieli ei pysy menestyksen kasvaessa mukana, vaan tulee olo pyydellä jopa anteeksi. Pahimmillaan huijarisyndrooma voi johtaa siihenkin, että esimerkiksi yrittäjä epäonnistumisen pelossa luovuttaa ja jää paikoilleen.

Usein huijarisyndrooman juuret ovat muodostuneet jo lapsuudessa: esimerkiksi vähättelevä kasvatus tai nousu työväenluokasta ylempiin luokkiin voivat vaikuttaa syndrooman muodostumiseen. Amerikkalaistutkimuksissa taas on viitteitä siitä, että perhe jossa yksi lapsi on jatkuvasti ikään kuin ”kakkonen”, altistaa syndroomalle. Toisaalta myös jos lapsi on jatkuvasti ollut lapsuudessa huomion keskipisteenä ja saanut kehuja kaikesta mahdollisesta, on sekin voinut olla siemen syndroomalle, kun koulussa joutuukin kohtaamaan todellisuuden jossa ei olekaan kaiken keskipiste.

Monet yrittäjät kärsivät huijarisyndroomasta. Siitä kärsiminen on henkilökohtainen kokemus, mutta myös yhteiskunnan paine hartioilla vaikuttaa asiaan. Ajatus suoritusyhteiskunnasta kolkuttaa monien takaraivossa ja voi lisätä huijarisyndrooman kokemuksia. Tarve tehdä jatkuvasti enemmän, lisää ja kovempaa olematta silti tyytyväinen työhönsä on ehdottomasti nykyajan ongelma. Vaikka itse kehittyy ja tulee työssään paremmaksi, voi nurinkurisesti huijarisyndrooma pahentua, sillä alkaa verrata itseään yhä taitavimpiin ihmisiin. Noidankehä on valmis ja riski palaa loppuun kasvaa. Haastattelin paria yrittäjätuttavaani asiasta ja molemmat kertoivat kokeneensa jonkinlaisia huijarisyndroomaan liitettäviä tunteita. Vaikka he tulivat paremmaksi työssään ja saivat jopa tunnustusta siitä, eivät kehut tuntuneet ansaituilta ja pelotti, että joku vielä vie paljastaa heidän todellisen huonoutensa.

Lähes kaikki kärsivät huijarisyndroomasta jossain kohtaa elämää. Se on normaalia. Lohduttavaa on myös tietää, että oireista voi päästä myös eroon – tai ainakin ne voivat vähentyä paljon. Yksi tärkeimmistä avaimista oireista eroon pääsemiseen on asian myöntäminen ja kohtaaminen. Tärkeää on ymmärtää, mistä tunteet johtuvat. Se on jo iso avain asian käsittelyssä.

Kun on tunnistanut itsessään huijarisyndrooman, on olemassa konkreettisia asioita joita voi tehdä, kun tunnistaa vahingoittavan ajattelun.

  1. Kiinnitä huomiota sisäiseen puheeseesi.
    Jos huomaa lipsuvansa sisäisessä dialogissaan moittimiseen, mitätöimiseen ja arvosteluun, on tärkeää saada noista ajatuksista kiinni ja muistaa, että kyse on vain omasta virheellisestä tulkinnasta. Muut eivät ajattele sinusta ja sinun saavutuksistasi samalla lailla. Pyri sen sijaan olemaan hyväksyvä ja kannustava itseäsi kohtaan. Se on haastavaa ja vaatii aikaa ja harjoittelua, mutta ajan myötä auttaa.
  2. Kirjoita muistiin saavutuksesi.
    Voi tuntua hieman hölmöltä ja egoistiselta kirjoittaa ylös omia saavutuksiaan, mutta tämä keino on yllättävän toimiva. Kirjoita siis pienet ja suuret saavutuksesi ylös. Ihan kaikki. Kun saavutukset näkee ”konkreettisena” paperilla, voi ”huijarin” itsessään hiljentää. Saavutukset tarkoittavat, että tiedät kyllä, mitä teet, ja saat olla ylpeä niistä.
  3. Luo erityinen paikka positiivisille asioille.
    Esimerkiksi kansio tai pieni muistio. Jos esimerkiksi saat mukavaa palautetta tekemästäsi työstä tai hyvän arvostelun, luo sähköpostiisi erillinen positiivisuuskansio, jonka luokse voit mennä jos huijarisyndrooma alkaa painaa. Nähdessäsi sinusta kirjoitettuja positiivisia asioita ja hyvää palautetta voivat ajatuksesi huonolla hetkellä ohjautua parempaan suuntaan. Ovathan hyvät palautteet varsin hyviä todistuksia omasta hyvästä työstäsi.
  4. Puhu asiasta jollekulle.
    Monet huijarisyndroomasta kärsivät tuntevat olevansa ajatustensa kanssa usein yksin eivätkä uskalla puhua muiden kanssa kokemistaan tunteista – osittain johtuen siitä, että pelkäävät ”paljastuvansa”. On kuitenkin tärkeää muistaa puhua kokemuksistaan! Esimerkiksi ystävien kannustavat sanat voivat saada muistamaan sen, ettei olekaan huijari. Toisekseen myös vertaiskokemukset voivat auttaa muistamaan, ettei ole ajatustensa kanssa yksin. Ilmiselvää, mutta niin totta. Ei myöskään pidä unohtaa ammattiapua tai pelätä hakea sitä. Joskus pelkästään ystävälle juttelu ei riitä.
  5. Kevennä vaatimuksia.
    On tietysti vaikea käskeä rentoutumaan, jos mieli määrää tekemään muuta. On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että enemmän ei ole aina paremmin, päinvastoin. Anna itsellesi lupa rentoutua. Kannattaa myös pohtia, kuka näiden vaatimusten takana on. Onko se oikeasti asiakas tai työnantaja – vai sinä itse? Myötätunto ja hyväksyminen ovat asioita, joita kannattaa lähteä aktiivisesti harjoittelemaan.

 

Huijarisyndrooma on hyvin monisyinen asia, eikä useimmille yhdessä päivässä päihitettävä ongelma. Ihminen ei kuitenkaan ole huijarisyndroomansa kanssa yksin. Yrityksesi ja sinä olette sen arvoisia, että pääsette asian yli.

Kommentit
  • Arttu Asunta

    No huh huh! Tuntuu, että olisin vihdoin löytänyt sanat sille, millainen olen ja miltä minusta tuntuu! Oikein kuin diagnoosi lääkäriltä. Mahtava ja opettavainen essee, kiitos!
    Tunnistan äärimmäisen hyvin itsessäni tällaisen huijarin. Itsevarmuuteni on heikko, vaikka menneisyys osoittaa, että olen kykeneväinen ja osaava tyyppi. Olen saavuttanut asioita, unelmiani. Olen osaava. Tiedän asioita. Silti jostain kummallisesta syystä huijari sisälläni astuu kuvioihin tasaiseen tahtiin. On todella raskasta ruoskia itseään lähes huomaamatta omissa ajatuksissaan, vaikka “virhe” tai moka ei olisi suuri tai vaikuttaisi asiaan millään tavalla. Perfektionismi on myös vahvasti läsnä tekemisissäni, joka myös osiltaan aiheuttaa sitä, etten ole tarpeeksi oma-aloitteinen. Pelkään virheiden tekemistä ja niistä aiheutuvia seuraamuksia, vaikka kukaan ei ole seppä syntyessään. Kyselen paljon, jotta voisin suoriutua tehtävästäni mahdollisimman täydellisesti.

    Tulipas avauduttua! Mahtava essee, onneksi löysin tämän! Kiitos Espe! 🙂

    14.12.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close