Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Seuraa peliä – ajatuksia Promisian budjetoinnista



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Budjetointi pähkinänkuoressa
Hyyppä, J.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Artikkeli on julkaistu LinkedIn-profiilissani 14.2.2020: https://www.linkedin.com/pulse/seuraa-peli%25C3%25A4-ajatuksia-promisian-budjetoinnista-salla-nieminen

 

Budjetointi – tulojen ja menojen listaamista. Sitähän se on. Paljon puhutaan siitä, että budjetti kannattaa tehdä ja usein myös siitä, että sitä kannattaa seurata aktiivisesti. Proakatemian tiimiyrityksissä jonkinlainen budjetti yleensä tehdäänkin joko vuodeksi tai puoleksi vuodeksi kerrallaan, mutta tiedämmekö kuitenkaan, mitä budjetin tekeminen oikeasti tarkoittaa? 

Ainakin meillä Promisiassa budjetointi tarkoittaa usein sitä, että tulevien kulujen määrä arvioidaan ja sen perusteella sitten lasketaan, kuinka paljon pitäisi saada aikaan myyntiä. Näinkin voi toki budjetointia tehdä, mutta siitä voi saada enemmänkin irti!  

Budjetteja on nimittäin paljon erilaisia. Yrityksen pääbudjetti koostuu tulosbudjetista ja tasebudjetista, jotka voidaan laatia käyttämällä apuna tilikarttaa tai yrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta (Hyyppä 2017). Tuolloin budjetti on linjassa kirjanpidon kanssa.  

Tämän lisäksi yrityksen budjetti voi pitää sisällään erilaisia osabudjetteja (Hyyppä 2017). Myyntibudjetissa voidaan asettaa myyntitavoite koko kaudelle sekä pienempiä osatavoitteita. Voidaan lähteä liikkeelle vaikkapa myytävien tuotteiden ja palvelujen hinnoista ja asettaa niiden myynnille kuukausittaiset tavoitteet (Hyyppä 2015). Meillä Promisiassa myyntibudjetteja tehdään usein kyllä yksittäisille projekteille, mutta miten on Promisian yhteisen kassan laita? 

Kuten myynneille, myös ostoille voidaan tehdä tarkempia budjetteja. Voidaan tehdä vaikkapa kiinteiden kulujen budjetti ja muuttuvien kulujen budjetti. Promisiassa meillä on ollut tapana lajitella kuluja tämän jaottelun mukaan, mutta käytämmekö tätä lajittelua budjetoinnissa niin tehokkaasti kuin todella voisimme? Usein teemme budjetin puoleksi vuodeksi kerrallaan, mutta jo se, että osuuskunnallamme on useita kiinteitä kuukausittaisia kuluja, puhuu sen puolesta, että budjetti voisi olla järkevää pilkkoa vielä pienempiin osiin. 

Edellä mainittujen osabudjettien lisäksi yritys voi laatia myös erilaisia projektikohtaisia budjetteja, mikä onkin meillä Promisiassa aika tyypillistä. Myös henkilöstöbudjetin laatiminen on hyödyllistä etenkin sellaisille yrityksille, joiden palveluksessa on vakituista työvoimaa. Jäin nyt kuitenkin miettimään, olisiko tällaisesta hyötyä myös Promisialle. Tuntuu että viime aikoina esimerkiksi TyEL-maksujen summat ovat tulleet meille jonkinlaisena yllätyksenä, mutta näin ei pitäisi olla. Voisikohan jonkinlaisen henkilöstöbudjetin laatiminen toimia apuna tässä? 

Kaikkein eniten meidän osuuskuntamme hyötyisi mielestäni jonkinlaisen kassabudjetin käyttämisestä. Kassabudjetissa yritys ennakoi kuukauden tulot ja menot varmistaen samalla, että kassassa on oikea määrä rahaa oikeaan aikaan (Bisnes.fi). Jos laskujen eräpäivä lähestyy, on ihan se ja sama, kuinka paljon yrityksellä on pääomaa sidottuna vaikkapa rakennuksiin, jos kassa ammottaa tyhjyyttään.  

Kassabudjettiin merkataan aluksi alkukassa, jonka jälkeen voidaan arvioida kuukauden myynnit (Bisnes.fi). Seuraavaksi tutkitaan, milloin tulevat laskut erääntyvät ja merkitään ne budjettiin. Kassabudjetti kannattaa laatia sen mukaan, miten raha todellisuudessa liikkuu, sillä näin pysytään kärryillä siitä, paljonko pankkitilillä ja käteiskassassa on rahaa (Bisnes.fi). Netistä löytyy jopa valmiita pohjia kassabudjetin tekemiselle ja pienellä yrityksellä sellainen on helppo koota vaikka Exceliin. 

Toki pelkkä budjettien laatiminen on vasta pintaraapaisu. Jos budjetti tehdään kauden alkaessa, ja se unohdetaan sen jälkeen, siitä ei ole juurikaan hyötyä. Tuntuu hauskalta, että niin markkinoinnissa, myynnissä, johtamisessa kuin taloushallinnossakin aktiivinen seuranta on kaiken a ja o. Markkinointia pitää seurata ja kehittää, jotta se voi olla laadukasta! Myyntiä pitää jatkuvasti tutkia, jotta tiedetään, missä on vielä parannettavaa! Hyväksi johtajaksikaan ei voi kasvaa ilman, että reflektoi aktiivisesti omaa toimintaansa.  

Ja näin on myös budjetoinnissa. Ajat muuttuvat. Tulee odottamattomia tilanteita, joihin ei voi varautua, ja sitten tulee niitä hetkiä, jotka on voitu ennustaa jo vuosi sitten. Yrittäjälle tämä on arkipäivää. On kuitenkin mahdotonta olettaa, että näistä tilanteista selviää, jos ei yhtään seuraa peliä ja katsele ympärilleen.  

Mieleen muistuvat yhtäkkiä lapsuuden kesäillat kesämökillä. Ilta jos toinenkin kului mökin pöydän ääressä istuessa ja isän ja veljen kanssa korttia pelatessa. Jos jäi hetkeksi tuijottamaan kesäillan vesisadetta ikkunasta, saattoi tippua kärryiltä ja joutua kysymään “kenen vuoro?”  

“SEURAA PELIÄ!!!” kajahti aina suvun miesten suusta. Vaikea myöntää, mutta jospa äijät olivat kuitenkin asian ytimessä. 

 

LÄHTEET 

Bisnes.fi 2018. Kassabudjetin laatiminen. Luettu 14.2.2020. https://bisnes.fi/kassabudjetin-laatiminen/  

Hyyppä, J. 2015. Myyntibudjetti hyötykäyttöön. Luettu 14.2.2020. https://www.finazilla.fi/myyntibudjetti-hyotykayttoon/  

Hyyppä, J. 2017. Budjetointi pähkinänkuoressa. Finanzilla. Luettu 14.2.2020. https://www.finazilla.fi/budjetointi-pahkinankuoressa/  

 

Raportointi:

8.3.2020 eli noin kolme viikkoa artikkelin julkaisun jälkeen artikkelia on katsottu LinkedIn:ssä 16 kertaa, ja siihen oli reagoitu 6 kertaa. Lisäksi artikkelia on kommentoitu kerran. Kaikki reagoinnit ja kommentit ovat tulleet TAMKin nykyisiltä tai entisiltä opiskelijoilta ja oman LinkedIn-kontaktiverkostoni sisältä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close