Tampere
19 Jan, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Itseluottamuksen voima menestyksessä



Kirjoittanut: Matilda Tistelgren - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Itseluottamus
Makke Leppänen, Niko Leppänen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Sattumalta aloin kirjoittamaan esseetä liittyen itseluottamukseen juuri kun Djokovickin ja Nadalin tennisottelu oli parhaimmillaan ja pauhasi televisiosta tuoden mukavaa taustameluna kirjoittamiseen.

 

Itseluottamus keskiössä

”Itseluottamus on yksi merkittävimmistä onnistumisen ja menestyksen selittäjistä.” (Iteluottamus, Leppänen, Leppänen, 28)

Tennisottelun selostaja toi jatkuvasti selostuksessaan esille Djokovickin itseluottamusta ja varmuutta kentällä, vaikka vastassa olikin tennishistorian merkittävimpiä vastuksia.  Itseluottamuksella onkin mieletön merkitys siihen, miten pystymme taitoja sekä vahvuuksiamme käyttämään.

”Itseluottamus kompensoi puutteita taidoissa ja tiedoissa, ja siksi se on huippusuorituksen kannalta yhtä tärkeää kuin taidot ja tiedot” (Itseluottamus, Leppänen, Leppänen, 28)

En toki viittaa lainauksella kyseiseen tennispeliin, mutta kun taitomme ovat putteellisemmat verrattuna vastustajaamme, mutta puolestaan itsevarmutemme on korkealla ja tiedämme antavamme kaiken ja tekevämme parhaamme ovat voittomahdollisuutemme vähintääkin fifty-fifty.

Tätä voimme verrata esimerkiksi arkielämän tilanteeseen, jossa meidän tulee myydä ideamme esimerksiksi sijoittajille. Henkilö A treenaa pitchinsä ulkoa, opettelee jokaisen lauseen sanasta sanaan, siinä pelossa, että ei pärjää ilman viimeisen päälle hiottua pitchiä. Hän ei usko itseensä tai taitoihinsa paikata myyntipuhetta jonkun asian unohtuessa. Hän astuu tilanteeseen epävarmana suorittamaan annetun tehtävän uskomatta kykyihinsä tai itseensä.

Henkilö B puolestaan opettelee pitchin pääpointit, hän tietää, että pärjää kyllä jos unohtaa jotain tai joutuu vastaamaan kiperiin kysymyksiin. Hän luottaa taitoihinsa ja on varma, että tuote on hitti ja hän on paras mahdollinen myyjä sille. Hän menee tilanteeseen itsevarmana ja uskoen omiin kykyihinsä.

Henkilö B menestyy tilanteessa huomattavasti paremmin. Hän on sinut itsensä kanssa, eikä nää epäonnistumista mörkönä. Hän osaa suhtautua tianteeseen armollisesti, koska tietää antavansa sille parhaansa.

 

Ulkoistettu itseluottamus

Meillä ihmisillä on olemassa kahdenlaista itseluottamusta: luontaista ja ulkoistettua.

”Ulkoistettu itseluottamus syntyy vääristyneestä uskomuksesta, jonka mukaan itseluottamus on seurausta ulkoisista olosuhteista ja tekijöistä.”  (Itseluottamus, Leppänen, Leppänen, 42)

Epävarma ajatus luo epävarmuuden tunteen, mikä saa yleensä meidät epäilemään kykyjämme ja horjuttamaan uskoa tekemiseemme. Kun elää ulkoistetun itseluottamuksen maailmassa, pelkää tarttua elämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tällöin sisimmässämme pelkäämme siis sitä, että itseluottamuksemme ja itsetuntomme kokevat kolauksen mahdollisesta epäonnistumisestamme.

”Kun ulkoistamme itseluottamuksemme, teemme itsestämme aina ulkoisten olosuhteiden uhreja” (Itseluottamus, Leppänen, Leppänen, 42)

Ulkoisia olosuhteita ovat esimerkiksi kasvatus, onnistumiset, taidot, myönteinen palaute ja kokemus. Ulkoistetun itseluottamuksen mallissa ajattelemme, että kasvattaaksemme itseluottamusta meidän tulee kasvattaa esimerkiksi edellä mainittuja ominaisuuksia. Kuitenkin, kun ulkoistamme itseluottamuksemme meidän on edelleen helppoa löytää mistä tahansa tilanteesta tekijä, jonka perusteella emme voisi tuntea itseluottamusta. Tekijä voi parhaimmillaan olla vaikka sää, tuttu yleisössä, vääränlainen aamupala tai vaikka pieneen mennyt meditointihetki. Ihmismieli on ihmeellinen.

 

Luontainen itseluottamus

”Mitä paremmin näemme, että ihmisenä meillä on kyky vastata mihin tahansa elämän heittämään haasteeseen, sitä vahvempi on luontainen itseluottamuksemme.” (Itseluottamus, Leppänen, Leppänen, 55)

Luontainen itseluottamus ei siis tule tietämisestä, vaan enneminkin siitä, että tulee sinuiksi ei-tietämisen ja tuntemattoman kanssa.  Se on rohkeutta ja varmuutta edetä kohti omia unelmia ja tavoitteita ilman varmuutta ja takuuta siitä, että tulee varmasti onnistumaan. Se on luottamista prosessiin ja itseensä sen osana.

Ihminen joka elää luontaisen itseluottamuksen maailmassa on valmis kohtaamaan epäonnistumisia ja virheitä elämässään. Hän ei ota niitä itseensä, saatika lamaannu niistä. Hän tiedostaa virheiden kuuluvan elämään ja olevan se meitä kasvattava ja kehittävä väistämätön osa mikäli haluamme saavuttaa jotain. Ne jotka kykenevät luontaiseen itseluottamukseen palaavat epäonnistumisista nopeasti jaloilleen, eivätkä jää märehtimään turhia tai etsimään syyllisiä ympäriltään.

 

Mindet

Mindset on se, joka kuvastaa ajattelumme syvimmäistä virettä, eli sitä alustaa mistä ajatelumme ja käyttäytymisemme kumpuaa. Se on siis tapamme käsitellä maailmaa ja ottaa sen tuomia onnistumisia ja haasteita vastaan.

 

Ego-orientoitunut

 ”On olemassa kaksi eri tapaa lähestyä toimintaa ja tekemistä: ego-orientoitunut ja oppimisorientoitunut. Ego-orientoituneesta mindsetistä käsin vertaamme itseämme muihin ja mietimme jatkuvasti miltä näytämme ulospäin ja mitä muut ajattelevat minusta.” (Itseluottamus, Leppänen, Leppänen, 181)

Kun mindsettimme on ego-orientoitunut haluamme jatkuvasti näyttää ulospäin hyvältä. Sillon meitä motivoi enemmänkin omien taitojen ja kykyjen osoittaminen muille kuin itsellemme. Tällaisilla ihmisillä on taipumusta perfektionismiin ja uupumisiin. Armottomuus on kantava teema tällaisen ihmisen ajatusmaailmassa. Palaute otetaan helposti hyvinkin henkilökohtaisesti, eikä sitä osata ajatella ensisijaisesti opin ja kehittymisen kannalta, ehkä enemminkin osoituksena epäonnistumisesta. Tallaisilla ihmisillä on suuri pelko menettää oma kunnia tai tuntea häpeää. Ego-orientoituneet ihmiset saattavat vältellä tietynlaisia tilanteita, joissa heidän taitosa tai tietonsa voivat osoittaa säröjä esimerkiksi kollegoille.

”Kuten Cheekin esimerkki osoittaa, menestyminen on mahdollista myös ego-orientoituneesta ajatteumallista käsin. Silloin maksamme vain korkeampaa hintaa henkisesti, koska altistamme itsemme jatkuvasti stressille ja paineelle.” (Itseluottamus, Leppänen, Leppänen,  176)

 

Oppimisorientoitunut 

Ego-orientoituneen ajattelun vastakohta on oppimisorientoitunut ajattelu ja mindset.  Oppimisorientituneet ihmiset uskovat, että voivat kehittää itseään sekä kykyjään harjoittelemalla ahkerasti. He eivät ajattele älykkyyden tai luontaisen lahjakkuuden olevan kynnyskysymyksiä.

”Oppimisorientaation kautta syntyvää minsetiä kutsumme kestomenestyjän minsetiksi.” (Itseluottamus, Leppänen, Leppänen, 177)

Tällaiset ihmiset ajattelevat haasteet joko huikeina paikkoina onnistua tai oppia, heitä ei leimaa häpeän tai maineen menetyksen pelko. He näkevät epäonnistumiset positiivisen kautta ja tietävät kasvavansa niistä. Sellaiset ihmiset, jotka pysyvät alansa kärjessä palamatta totaalisesti loppuun ovat hyviä esimerkkejä oppimisorientaatiosta. Tällaisten ihmisten motivaatio syntyy halusta oppia ja kehittää uutta, se kertoo palosta johonkin asiaan ilman pienintäkään ajatusta siitä millaista kunniaa siitä saa muilta tai mitä sillä voisi ympäröivälle maailmalle todistaa.

”Oppimisorientoituneesta mindsetistä toimiessamme näemme kaiken yrittämisen ja tekemisen mahdollisuuksina joko onnistua tai oppia jotain uutta ja kehittyä paremmiksi.” (Itseluottamus, Leppänen, Leppänen, 181)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close