Kommentointiessee syksy 2019

Väsyttää ja uuvuttaa, mikä neuvoksi

Aihe on itselleni ajankohtainen ja olen sitä paljon pohtinut viimeiset 1,5 kuukautta. Olen lukenut aiheeseen viime aikoina monenlaista kirjallisuutta, kuunnellut podcastejä ja jututtanut alan ammattilaisia. Koen itselläni olevan annettavaan tähän aiheeseen.

Moi Sussi,

Essee oli helppolukuista ja hienosti taas oli lähdeviittaukset ja lähteet kohdillaan. Kirjoitusvirheitäkään en havainnut. Voi sanoa, että essee on rakenteellisesti myös huippuluokkaa!

Uupumus on moninainen aihe ja voi, kuinka siihen liittyen on viime aikoina tullut luettua, kuunneltua ja jututeltu eri asiantuntijoita. Yksilön on varmasti tosi tärkeätä kiinnittää huomiota riittävään uneen, ravintoon, harrastuksiin ja mielekäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Yksi toinen asia, mitä pidän tosi tärkeänä on yksilön pitäminen kiinni omista rajoistaan. On okei sanoa välillä, että nyt en jaksa, eikä tarvitsekaan. Tämä voi olla tosin monelle tosi haasteellista tehtävää tiimissä, jos miettii, miten tiimi siihen suhtautuu tai miten on aikaisemmin vastaavanlaisessa tilanteessa suhtautunut. Uupuneena voi olla tosi vaikeata toistella useampaan kertaan sitä, kuinka uupunut on.

Työterveyslaitos (2019) kertoo, että työuupumuksen syntymisen taustalla on pitkittynyt kokemus työlle annettujen panostusten ja siitä saatujen vastineiden epätasapainosta, kuten arvostus ja toimeentulo. Tämä kuormittaa ja aiheuttaa uupumusluonteista väsymystä ja sen myötä muita työuupumisoireita.

Yhteisön tasolla kiinnostaa erityisesti, onko jäänyt liian pieneen rooliin toisista huolehtiminen. Kysytäänkö tarpeeksi esimerkiksi joko oman tiimin jäseneltä tai muulta yhteisön jäseneltä, miten se oikeesti jakselee? Sen sijaan puskeminen aina vain parempiin tuloksiin ja kannustetaan epämukavuusaluelle on näkyvää. Mikä on hyväkin asia. Oisko kyse enemmän näiden kahden asian balanssista? Tätä jäin miettimään Tirrin kanssa käydyn keskustelun jälkeen tällä viikolla. Tirrin kertoi, miten pitivät toisistaan huolta Kolmannessa persoonassa. Katsottiin toisten perään, tarvittaessa lähetettiin kotiin lepäämään, miten voisi auttaa tai katsottiin yhdessä sitä, miltä kalenteri näyttää. Voisiko Eventassa tai yhteisönkin tasolla näihin uupumistapauksiin olla ehkäisykeinona jatkossa tämä? Itsestäni se ainakin tuntuisi mukavalta ja kokeilemisen arvoiselta asialta. Riippuu varmasti persoonasta ja henkilökohtaisesta tilanteesta, vaatiiko tiimiltä tällä hetkellä kaasua vai jarrua.

Uupumukseen harvoin riittää pelkästään yksilön tekemät muutokset. Työpsykologin Liisa Uusitalo-Arolan (2019) mukaan toipumiseen uupumuksesta vaaditaan kolmella eri tasolla:

1. Omat ajattelutavat ja toimintamallit pitää muuttaa. Tähän ihmisellä itsellään on valta.
2. (Työ)ympäristössä pitää jotain muuttua, sillä jos palaa ihan samaan tilanteeseen, ajautuu helposti entisiin rooleihin.
3. Varsinkin toipumisen alkuvaiheessa pitää keksiä tapoja rauhoittaa kehon ja mielen ylireagointia. Hyvä arkinen konsti tasoittaa sykettä löytyy liikkumisesta luonnossa.

Yhteiskunnan tasolla uupumukset on siinä mielessä ongelmallisia, että uupumus ei ole syy tavalliselle työntekijälle (saati yrittäjälle) syy saada Kelalta sairauspäivärahaa. Sen sijaan lääkärit kirjottaa syyksi usein masennus. Se voi sikäli hankaloittaa työnantajan ja työntekijän välistä kommunikointia, jos tulee esille masennuksen olleen uupumus. Työpaikalla voidaan vedota muutoksen tarpeettomuuteen, koska diagnoosi oli masennus. Työterveyslaitoksella on meneillään tuore tutkimushanke, jossa testataan uutta menetelmää työuupumisen arvioimiseen. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumisesta. Sen lisäksi tarkoituksena on pyrkiä vastaamaan ajantasaisesti ja aiempaa luotettavammin siihen, kuinka moni suomalainen kärsii työuupumuksesta. (Terveyslaitos 2019.) Hanke vaikuttaa omasta mielestäni lupaavalta ja jään ehdottomasti mielenkiinnolla seuraamaan, minkälaista muutosta hanke saa yhteiskunnallisella tasolla aikaiseksi.

Lähteet:

Työterveyslaitos. 2019. Työuupumuksen tunnistaminen helpottuu. Työuupumukselle tulossa kansalliset raja-arvot. Julkaistu 8.10.2019. Luettu 20.12.2019. https://www.ttl.fi/tyouupumuksen-tunnistaminen-helpottuu-tyouupumukselle-tulossa-kansalliset-raja-arvot

Yle. 2019. Muutoksen matkaopas: Uupunut työntekijä saattaa sinnitellä vuosikausia pahoista oireista huolimatta. Tunnistatko sinä työuupumuksen varoitusmerkit ja toipumiskeinot. Julkaistu 29.10.2019. Luettu 20.12.2019. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10https://esseepankki.proakatemia.fi/kehuja-jasmiinalle//29/muutoksen-matkaopas-uupunut-tyontekija-saattaa-sinnitella-vuosikausia-pahoista

B2C–puhelinmyynti saaga part 2. Puhelun aloitus ja kartoittaminen

Vilin esseen liittyen puhelinmyyntiin halusin lukea ja kommentoida, koska en koe sen olevani omalla vahvuusalueella ja on paljon oppimista liittyen puhelinmyyntiin.

Heippa Vili,

Olipa mielenkiintoinen essee myyntipuhelun rakenteesta. Itselleni eivät myyntipuhelut ole omaa suurta osaamisalaa, vaikka niitä välillä on tullut tehtyäkin. Erityisesti iso plussa esseen käytännönläheisyydestä, tästä on helppo ammentaa käytäntöön vinkkejä. Kirjoitin itselleni tästä muutaman pääpointin ylös ja aion käyttää hyväkseni niitä seuraavan kerran, kun tulee eteen myyntipuhelun soittaminen.

Jäin esseessä kaipaamaan lähdettä ja tietoa siitä, mikä esseelaji on kyseessä. Jos kyseessä on blogiessee, niin sitten on mahdollisuus hankkia lähde ihan vaikka Ilta Sanomista. Itse löysin hyvän jutun Taloussanomista (2017) aiheeseen liittyen. Jutussa oli haastateltu Markku Karjalaista. Markku totesi haastattelussa, että linjan ollessa auki kyse on vaistoilla pelaamisesta ja suorastaan psykologiasta. Mitä ajattelet tästä? Kuinka paljon koet olleen apua Elisalla työskentelyssä siihen, että aistit puheesta toisen mielentilan ja miten kannattaa lähestyä juuri kyseistä ihmistä?

Lähteet:

Taloussanomat. 2017. Näin puhelinmyyjä Markku saa sinut ostamaan. Se tehdään ensimmäisen virkkeen aikana. Julkaistu 28.1.2017. Luettu 20.12.2019. https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005063604.html

Kehuja Jasmiinalle

Kommentoin Marian esseetä, koska hän oli antanut minulle palautetta. Halusin peilata viime kesäisiä oppeja TÖNÖn parissa ja pohtia, miten niitä voitaisiin hyödyntää omassa tiimissämme, Eventassa.

Moikka Maria,

Mukava palata tähän positiiviseen kiitosesseeseen ja samalla pohdiskella viime kesää. Viime kesä saa edelleen hymyn huulille. Pienistä haasteista huolimatta en kyllä vaihtaisi viime kesän oppeja mihinkään! Positiivisella palautteella on kyllä mieleletön voima ja sitä pitäisi täällä Suomessa omastakin mielestä harrastaa enemmän.

Oma kehitys oli viime kesänä niin nopeaa, että olen miettinyt paljon syitä siihen. Sain ja pyysin kesällä paljon palautetta sekä projektitiimiltä että työntekijöiltä. Tosi paljon olen miettinyt myös, että miten saataisiin Eventaan samanlainen kehityskaari. Mietin, olisiko palautteen useammin toisille antaminen siihen yksi ratkaisu? Usein tuntuu, että enemmän palaute jää kehityskeskusteluihin. Tähän kun yhdistäisi vielä jokaisen omaa reflektointia omasta ja tiimin toiminnasta, niin mitä kaikkea voitaisiin tiiminä saavuttaa!

Tykkäsin tosi paljon Monsterin (N.d.) tekemästä artikkelista liittyen palautteen antamiseen. Siinä oli annettu palautteelle uusi nimi ediste. Ediste kuvaa hyvin, millaista palautteen olisi hyvä olla; eteenpäin vievää, kunnioittavaa ja mahdollisuuksiin katsovaa. Vitsit, miten odotankin jo meidän vikaa vuotta opiskelujen parissa!

Monster. N.d. Edistävää palautetta arvostuksella ja kunnioituksella. Luettu 20.12.2019. https://www.monster.fi/uraneuvonta/artikkeli/edistavaa-palautetta-arvostuksella-ja-kunnioituksella