Tampere
16 Jan, Saturday
-14° C

Proakatemian esseepankki

Yritysjohtajien Someviestintä



Kirjoittanut: Antti Eloranta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ei kirjaa
Ei kirjailijaa
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Yritysjohtajien someviestintä

 

 

Sosiaalinen media eli some, tuli osaksi arkipäivää jo vuosia sitten. Varsinkin nuoret omaksuivat hyödyllisen tavan olla yhteydessä ystäviinsä taukoamatta ja tavoitettavuus muuttui täydellisesti, sillä jokaisen sai kiinni koska tahansa, mistä tahansa ja missä tahansa. Sosiaalisesta mediasta tuli arkipäivää meille kaikille. Facebook pioneerina, perässä monet muut palvelut, eikä loppua näy sillä tarve ja kulutus kasvaa vuosittain. Mahdollisista haitoista yritetään puhua, mutta ihmiset eivät kuuntele. Kyseessä ei kuitenkaan ole fysiologisesti vaarallinen asia ja henkisestä puolesta ei puhuta, ennen kuin ongelma on todellinen ja haittaa elämää. Viestintä muuttui dramaattisesti, ihmisten henkiset ongelmat kasvoivat, opiskelijoiden keskittymisvaikeudet lisääntyivät. Ihmiset eivät ”kerkiä” tekemään asioita, kun todellisuudessa päivästä kuluu useita tunteja seuraamalla toisten ihmisten tekemiä mahtavia asioita, ja seuraamalla heidän täydellistä elämäänsä. ”Minun sosiaalinen elämäni on siistimpää kuin sinun”. Viestintään somessa käytetään aikaa ja vaivaa, koska se tuntuu olevan jopa tärkeämpää, kuin oikea elämä. Se, miten tavallinen kansa käyttäytyy ja toimii sosiaalisessa mediassa, on heidän oma asiansa. Mutta jos ajatellaan yritysjohtajia, jotka vastaavat ihmisten työpaikoista ja edustavat tiettyä tahoa, tai joissain tapauksissa jopa tiettyä kansakuntaa, vaikutukset muuttuvat totaalisesti mutta käyttäytyminen ei.

 

Yritysjohtajat ovat usein toimitusjohtajia, he ovat yrityksen kasvot ja edustavat yritystä ja sen työntekijöitä mediassa. Heidän sanomisiaan kuunnellaan ja kritisoidaan huomattavasti tarkemmin kuin tavallisen työntekijän. Vaikka on mahdollista, että tuo tavallinen työntekijä kokee vääryyttä ja päättää kirjoittaa asiasta sosiaalisessa mediassa ja saa asialleen enemmän huomiota viikonloppuna iltapäivälehdissä, kuin aseellinen pommitus Lähi-idässä. Jos tätä huomiota ei lasketa, on yritysjohtajilla suuri vastuu ja pitäisi olla myös suuri kynnys julkaista mielipiteitään ja sanomisiaan kaiken kansan nähtäville. Todellisuudessa käytös on jopa impulsiivisempaa ja ajattelemattomampaa kuin ihmisillä, jotka päättävät laittaa arkipäivän askareista kuvia julkisesti nähtäville. Somessa toimintaa ei voi valvoa ja usein tämän johtoasemassa olevan henkilön alaisille ja työntekijöille tuleekin täysin yllätyksenä, mitä tietoa on tällä kertaa annettu. Tulevaisuudessa some tulee yhä suurempaan ja tärkeämpään rooliin yritysten ja henkilöiden viestinnässä. Presidentit, toimitusjohtajat ja julkkikset tulevat saamaan yhä enemmän valtaa ja voivat vaikuttaa ihmisten päätöksiin ja mielipiteisiin vaivattomammin. Sosiaalisessa mediassa voi onnistua helposti ja tulla tunnetuksi, mutta sosiaalisessa mediassa voi epäonnistua vielä helpommin ja seurauksena menettää omaisuutensa, maineensa, työnsä ja kerroinvaikutus muihin ihmisiin voi olla ennennäkemätön.

Miljardööri, Teslan ja Space-X:n toimitusjohtaja Elon Musk (2018) kertoi viestintäpalvelu Twitterissä aikovansa ostaa yrityksensä pois julkisesti noteerattujen yhtiöiden listalta pörssistä. Tämä kommentti tavoitti suurimman osan taloutta seuraavista ihmisistä välittömästi, mikä aiheutti Teslan osakkeen räjähdysmäisen kasvun. Tämä on käytännön esimerkki siitä, mitä mielenilmaus turhautuessa ja väsyneenä voi saada aikaan. Kyseisellä uutisella ei ollut mitään varsinaista pohjaa, minkä takia Musk joutuikin syytteeseen ja sai 40 miljoonan dollarin sakot ja menetti paikkansa yhtiön hallituksessa. Sosiaalinen media tavoittaa kaikki kuten alkukappaleessa todettiin, mutta miksi ihmiset uskovat ja reagoivat näihin kirjoituksiin ja uutisiin. Ihmisillä on tapana yrittää hyötyä toisista ihmisistä ja kuten tässäkin tapauksessa, ahneus ja mahdollinen pikavoitto saivat ihmiset uskomaan toimitusjohtaja- tittelillä varustetun miehen henkilökohtaiseen kommenttiin. Musk ei ole ainut henkilö, joka on huomannut viestinnän uuden aikakauden internetissä. Hän on myös varsin äkkipikainen tekemisissään, ja usein käyttää sosiaalista mediaa henkilökohtaisten mielipiteidensä jakamisalustana. Ainoa ongelma on, että ihmiset ja media näkevät kommentit suurempina kuin mitä ne ovat. Kuvitellaan, että henkilön sanoma on myös hänen edustamansa yrityksen mielipide. Tässäkin tapauksessa Musk on saanut huomiota lausunnoillaan ja hänen omistamiensa yritysten arvo on laskenut merkittävästi, vaikka taloudelliesti ei ole mitään syytä. Jim Collins (2018, Forbes) kirjoittaakin artikkelissaan, että keskity Teslan tuloslaskelmaan, älä toimitusjohtajan teatraalisuuteen. Collinsin näkemyksen mukaan yrityksen talous kehittyy erinomaisesti ja Muskin lausunnot ovat vieneet kaiken keskittymisen itse yrityksen toiminnalta. Tämähän voi olla myös todella viisaasti mietitty strategia osakekurssin kehityksen muuttamiseksi ja yrityksen hallitsemiseksi julkisilla markkinoilla. Ainoastaan kommenttien kirjoittaja itse tietää, mitä ja mikä tarkoitus kirjoituksilla on, muut voivat vain reagoida niihin oman työnsä tai kiinnostuksensa mukaan.

 

Suomessa sosiaalisen median apua viestinnässä ei ole tutkittu läheskään yhtä tarkasti ja merkittävästi kuin ulkomailla. Tämä johtuu osin siitä, että suomalaiset ovat tuttuun tapaan melko maltillisia mielipiteensä ilmoittajia. Suomalaiset purkavat ajatuksensa saunassa tai pikkujouluissa Himoksella, eikä yrityksen Facebook-tilillä. Myöskään monet yritysjohtajat eivät ole lähteneet laisinkaan vielä someen, koska epäilevät hyötyjä ja näkevät ainoastaan negatiivisen puolen. Kukaan ei ilmeisesti käytä ulkomailla suosittua ajattelumallia, missä kaikki näkyvyys on hyvästä. Kuten Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus (2018, Anna-kaisa Urpelainen) kertoo taloussanomien artikkelissa, että suomalaisjohtajilla on asenneongelma sosiaalisen median kanssa. Isotaluksen mukaan kysytään, miksi siellä pitäisi olla ja hyödyn euromäärä pitäisi pystyä osoittamaan heti, vaikka somen hyöty näkyykin usein varsin eri tavalla. Mielestäni Isotalus on asian ytimessä, viestintää harjoitetaan perinteikkäästi Suomessa, eikä yritysjohtajat ota kantaa poliittisiin asioihin tai mihinkään muuhunkaan, ellei se liity itse yritykseen. Artikkelin perusteella saa myös käsityksen, että monien yritysten viestinnästä vastaa erikseen palkattu osasto, jotka hoitavat myös sosiaalisen median vain yhtenä useista kanavista. Jos yritysjohdolla ei ole mielenkiintoa hoitaa ”sometusta” itse, puuttuu ihmisläheisyys ja luonnollisuus. Toisaalta tällöin ei voi myös epäonnistua viestinnässä, jos se on raporttimaista ja tylsää. Kyllä sosiaalisessa mediassa pitää persoonallisuus jotenkin näkyä, asiapitoinen viestintä ei somessa toimi ja sillä ei brändiarvoa kasvateta (Isotalus 2018).

 

Viestintä sosiaalisessa mediassa on huomattavasti aidompaa, kuin perinteisen median viestintä. Vuorovaikutus asiakkaiden ja yrityksen välillä on täysin uudistunut, ja molemmat osapuolet voivat argumentoida, kyseenalaistaa ja tehdä väitteitä tueksi tai vastaan. Vahvat mielipiteet ja arvostelevat kirjoitukset nousevat usein pinnalle ja saavat varsin suuret mittakaavat, jolloin perinteinen valtamediakin kiinnostuu ja tekee uutisen aiheesta. Kuten Isotaluksen kommenteista voi päätellä, Suomen somemarkkinoille mahtuu vielä. Suuria nimiä kaivattaisiinkin enemmän, Presidentti Sauli Niinistö kumppaneineen ei riitä, tietoisuutta tulee lisätä aktiivisesti.

 

Suomessa on tullut esiin muutamia nimiä, jotka yrittävät kovasti käyttää hyödykseen erilaisia internettiin syntyneitä kanavia kuten YouTube, Facebook, Twitter ja Linkedin. Nämä palvelut kuuluvat nimenomaiseen sosiaaliseen mediaan, mihin kuuluu kohta kaikki verkossa tapahtuva viestintä. Nimittäin perinteiset uutismediat perustavat jatkuvasti tilejä näihin palveluihin ja informaatioviestintä siirtyykin hiljalleen osaksi sosiaalista mediaa. Tämän potentiaalin on huomannut henkilöbrändäystä tekevä Hjallis Harkimo, joka on hiljalleen noussut yhdeksi Suomen seuratuimmista henkilöistä somessa. Hjallis käyttää sosiaalista mediaa vallan mainiosti nostattaakseen omaa suosiotaan kansan silmissä ilman suuria mainoskampanjoita, sekä nostaa aidosti omia mielipiteitään muiden luettavaksi. On selkeää, että some on nostanut Hjalliksen suosiota valtavasti, sillä etenkin YouTubessa julkaistut videot ovat kohdistettu nuorille ja hän jakaakin siellä isällisiä elämänohjeita ja tarttuu arkipäiväisiin asioihin. Harkimo on hyvä esimerkki positiivisesta onnistumisesta ja kokemuksesta somessa. Kun heittäytyy mukaan itsenään ja antaa aidosti oman persoonansa paistaa läpi, niin saa ihmiset myös puolelleen eli some-termein seuraajikseen. Epäselvä viestintä on aiheuttanut ongelmia aina, niin myös tälläkin kertaa. Jaakko Parkkisen (2018) uutisartikkelissa kerrotaan, kuinka Hjallis Harkimo oli ilmoittanut videolla, että on myynyt jääkiekkoseura Jokerit uudelle omistajalle. Todellisuudessa omistajaa ei ole löytynyt, mutta alustavia keskusteluita on käyty seuran myymisestä. Tässä tapauksessa on kuitenkin selvää, että Hjallis halusi huomiota ilmoittamalla asiasta hyvin provokatiivisella tavalla, mikä on suosiossa tällä hetkellä. Somessa käytetään termiä ”clickbait”, mikä tarkoittaa jotakin otsikkoa tai kuvaa, joka saa ihmisen klikkaamaan eli avaamaan sisällön ja käymään sen läpi. Se on eräänlainen keino erottautua uutismassasta ja tuhansista muista samankaltaisista uutisista, tässä tapauksessa se toimi erittäin hyvin ja Hjallis sai suosiota kaikissa Suomen uutismedioissa.

 

Sosiaalinen media on ja tulee jatkossakin olemaan yhä suositumpi tapa viestiä. Se on keino markkinointiin, ihmisten harhaanjohtamiseen, johtamiseen, politiikkaan, sodankäyntiin, terrorismiin, rikollisuuteen, sekä siinä on potentiaalia jokaiseen asiaan maan ja taivaan väliltä. Voiko yksi lause aloittaa sodan, mitataanko ihmisarvoa tulevaisuudessa seuraajien ja tykkäysten lukumäärällä, onko terveysongelmat jatkossakin yhä enemmän henkisiä. Toivottavasti yritysjohtajat, sekä muut vaikutusvaltaiset ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa oikein, myös moraalisesti. Kuten OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on todennut (2018, Marja Nousiainen) ”jos et ole somessa, et ole olemassa”.

 

 

 

LÄHTEET

Elon Musk. 2018. Kommentti Twitter-palvelussa. Julkaistu 7.8.2018
https://twitter.com/elonmusk/status/1026872652290379776?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1026872652290379776&ref_url=https%3A%2F%2Fwww.nytimes.com%2F2018%2F08%2F16%2Fbusiness%2Felon-musk-interview-tesla.html

 

Urpelainen, A-K. 2018. Sometus kannattaa johtajillekin. Luettu 25.2.2018.

https://www.talouselama.fi/uutiset/sometus-kannattaa-johtajillekin-mutta-ala-paady-meemiksi/3e344d0d-4e0a-3344-8d8c-3fbd23839fa6

 

Parkkinen, J. 2018. Ylen uutinen Hjallis Harkimosta. Julkaistu 15.11.2018.

https://yle.fi/urheilu/3-10510744

 

Nousiainen, M. 2017. Haastattelu Reijo Karhisesta. Julkaistu 8.9.2017.

https://www.marjanousiainen.com/2017/09/08/jos-et-ole-somessa-et-ole-olemassa/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close