Tampere
27 Oct, Tuesday
9° C

Proakatemian esseepankki

21 Oppituntia maailman tilasta vol.1



Kirjoittanut: Toni Ryöppy - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
21 oppituntia maailman tilasta
Yuval Noah Harari
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

21 Oppituntia maailman tilasta vol.1

Esseen tekijä: Toni Ryöppy

Johdanto
1.Teknologia ja täyskäsi.
2.Teknologian tuomat hyödyt ja kortin kääntöpuoli.

Essee 
Lokakuu 2019 
Proakatemia 
Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus. 

Johdanto

Kirjassa käsitellään nykypäivän ja mahdollisia tulevaisuuden ongelmia, miten ne vaikuttavat nyt jo meihin ja miten ne tulevat vaikuttamaan. Aiheena ovat vahvasti teknologia, teknologian kehitys ja se miten ne tulevat vaikuttamaan meihin ja jälkeläisiimme ja miten meidän tulisi suhtautua tähän kaikkeen, niin radikaaliin muutokseen. Se siirtymä mitä me käymme juuri nyt parhaillaan teknologian ja eri kulttuurien törmätessä.

Tulemme käsittelemään teknologisia kehityksiä ja minkälaista valtaa se mahdollisesti tuo niiden kehittäjilleen. Miten robotiikan ja teknologian kehityttyä, viekö tekoäly ja robotiikka työpaikkamme? Miten voimme valmistaa lapsemme tulevaisuuteen, josta emme ehkä itsekään ole niin varmoja? Miten tekoäly, massadata ja algoritmit vaikuttavat jokapäiväiseen tekemiseemme, vaikkemme sitä välttämättä edes huomaisikaan? Kaikki on ristiriidassa keskenään, mutta ihmisten on sopeuduttava nykytilanteeseen ja teknologian kehityksen kiihtyvään kasvuun.

Onko ihmisen biologisella evoluution aikaansaannoksella osaa tai arpaa asiaan.

Teknologia ja täyskäsi

Elon Musk:in aatteita lainaten me voimme ja meidän pitäisi ajatella sitä mikä ajaa koko ihmiskuntaa eteenpäin?
Menneisyydessä olemme osanneet manipuloida ympäristöämme rakentamalla tehtaita ja suuria kaupunkeja ymmärtämättämme sen seurauksia koko ekosysteemiin. Kaikki mitä olemme keksineet ovat hyvin todennäköisesti vahingoittaneet ekosysteemiä jossain vaiheessa ja tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos on seuraus siitä kaikesta.

”Ihmiset ovat aina olleet parempia keksimään uusia työkaluja kuin käyttämään niitä viisaasti. On helpompi ohjailla jokea rakentamalla siihen pato kuin ennustaa niitä kaikkia monimutkaisia seurauksia, joita padon rakentamisesta on laajemmalle ekosysteemille” -Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta, 2018, Bazar.

Nykyhetkestä menneisyyteen ja toisinpäin.
Internet on todennäköisesti muuttanut maailmaa enemmän kuin yksikään muu yksittäinen tekijä, pankkijärjestelmistä on tullut niin monimutkaisia, että niitä on vaikea edes ymmärtää ja vain harva ymmärtääkin. Onkin hyvin todennäköistä, että algoritmit, hoitavatkin tulevaisuudessa eri päätöksenteot, oli sitten kyse poliittisesta tai taloudellisesta päätöksenteosta, koska algoritmit oppivat datasta ja kykenevät ratkaisemaan sen tasoisia ongelmia mihin ei ihmisaivot kykene. Algoritmit tekevätkin kaiken sen sekunnin murto osassa, ja siihen eivät ainakaan ihmisaivot kykene. Kuitenkin jokainen ymmärtää varmasti, että koneet, tekoäly ja algoritmit pystyvät suoriutumaan laskutoimituksista ja niille annetuista tehtävistä paljon nopeammin kuin ihminen pystyy. Toki kone ei ainakaan vielä kykene luoviin tai tunnepohjaisiin ratkaisuihin, joka on meidän ihmisten DNA:ssa ja myös meidän valttikorttimme konetta ja tekoälyä vastaan.

Algoritmit hallitsevat jopa internetiä, kun ihmiset tekevät kotisivujaan, he eivät ajattele välttämättä kuluttajaa, vaan sitä mitä Googlen algoritmit siitä ajattelevat. Kirjassa mainitaan, että Googlen algoritmit rankkaavat arvojärjestykseen itse esimerkiksi parhaat jäätelönvalmistajat hakukoneelle ja täten maailman menestyksekkäimpiä jäätelönmyyjiä ovat ne, jotka Googlen algoritmit rankkaavat parhaimmiksi, eivätkä ne jäätelönvalmistaja kenen jäätelö on kenties maukkainta. Kirjailijan, Harar:in oman kokemuksenkin mukaan kustantaja pyytää häneltä lyhyen kuvauksen kirjasta, jota käytetään verkkomarkkinoinnissa, erityisasiantuntija kuitenkin muokkaa tekstin siten, että Googlen algoritmi pitää siitä ja täten rankkaa sen paremmin hakuvaihtoehtojen kärkeen.

”Merkittävä virstapylväs saavutettiin 7. päivänä joulukuuta 2017. Tietokone ei tuona päivänä voittanut ihmistä shakissa – se on jo vanha uutinen -, vaan Google AlphabetZero-ohjelma voitti Stockfish 8 – ohjelman. Stockfish 8 oli vuoden 2016 shakin maailmanmestari. Sillä oli käytössään satojen vuosien aikana kerääntynyt tietokoneiden shakkikokemus. Se pystyi laskemaan 70 miljoonaa shakkiasemaa sekunnissa. AlphaZero taas teki vain 80 000 laskutoimitusta sekunnissa, eivätkä sen ihmisrakentajat olleet opettaneet sille lainkaan shakkistrategioita – eivät edes standardiavauksia. Sen sijaan AlphabetZero käytti apunaan viimeisimpiä koneoppimisen periaatteita ja opetteli pelaamaan shakkia pelaamalla itseään vastaan. Tästä huolimatta sadasta pelistä, jotka aloitteleva AlphabetZero pelasi Stockfishiä vastaan, 28 peliä päättyi AlphabetZeron voittoon ja 72 tasapeliin. AlphabetZero ei hävinnyt ainoatakaan peliä. Koska se ei ollut oppinut mitään ihmisiltä, monet sen voitokkaista siirroista ja strategioista näyttivät ihmissilmin katsottuna epäsovinnaisilta. Niitä pitää aiheesta luovina, ellei suorastaan nerokkaina. Arvatkaapa, miten kauan AlphabetZerolta meni siihen, että se oppi shakin aivan alusta, valmistautui pelaamaan Stockfishiä vastaan ja kehitti nerokkaat oivallukset? Neljä tuntia, ainoankaan inhimillisen opettajan apua”. -Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta, 2018, Bazar.

Tästä voimmekin jokainen päätellä, mitä se tekoälyltä vaatii, päästä samalle tasolle kuin me tai tässä tapauksessa jopa paremmalle tasolle. Ja mitkä mahdollisuudet tämä tuokaan meille arjen ja työelämän eri askareissa.

Teknologiassa piilee tulevaisuus, koneoppiminen ja robotiikka tulevat muuttamaan melkein kaikkia aloja leivän valmistamisesta, opettajan työhön. Meidän ei kuitenkaan tule pelätä, että teknologian kehityksen myötä koneet ja tekoäly veisi kaikki meidän työpaikat koska ihmiselle jää kykyjä joihin koneet ja tekoäly eivät todennäköisesti kykene vielä moniin kymmeniin vuosiin tai mahdollisesti ikinä. Teollisen vallankumouksen alusta asti, kun ihminen on menettänyt työpaikkansa, on johonkin muuhun tehtävään syntynyt uusi sellainen. Ja elintaso on noussut dramaattisesti, jos vertaamme 1800 lukua nykyhetkeen.

Ihmisten ei pidä pelätä teknologian vievän kaikkia työpaikkoja koska niitä syntyy lisää sen jälkeenkin kuin teknologia korvaa joitakin. Esimerkiksi koneita ja ohjelmia pitää osata huoltaa, valvoa ja kehittää. Esimerkkinä miehittämättömät lennot Amerikan puolustusvoimissa, Predator miehittämättömät lennokit työllistävät noin 80 ihmistä, mikä on paljon enemmän kuin miehitetyn lennon lentäminen vaati ennen Predator lennokkeja.

” Ihmisillä on kahdentyyppisi kykyjä – fyysisiä ja kognitiivisia. Menneisyydessä koneet kilpailivat ihmisten kanssa pääasiassa karkeiden fyysisten kykyjen alueella, ja ihmiset olivat todella paljon koneita parempia kognitiivisella alueella. Niinpä kun ruumiilliset työt maanviljelyssä ja teollisuudessa automatisoitiin, syntyi uusia palvelutehtäviä, jotka edellyttivät senkaltaisia kognitiivisia kykyjä, joita oli vain ihmisillä: oppimista, analysointia, kommunikointia ja ennen kaikkea inhimillisten tunteiden ymmärtämistä. Tekoäly alkaa kuitenkin olla ihmistä parempi yhä useammassa näistä kyvyistä, myös inhimillisten tunteiden ymmärtämisessä. Tiedossamme ei ole fyysisen ja kognitiivisen alueen lisäksi sellaista kolmannen alueen toimintaa, jossa ihmiset voisivat säilyttää turvallisen paremmuutensa ikuisesti”. -Yuval Noah Harari, 21, oppituntia maailman tilasta, 2018, Bazar.

Teknologian tuomat hyödyt ja kortin kääntöpuoli

Tärkeää on ajatella, että bioteknologia ja tekoäly antavat ihmiskunnalle mahdollisuudet muokata elämää ja täten parannella ihmisten elämänlaatua, parantaa ennen parantamattomina pidettyjä tauteja ja muokata geneettisesti kehitysvaiheessa olevia syntymättömiä lapsia, esimerkiksi muokaten tiettyjä geenejä siten, ettei lapsi pysty saamaan ikinä esimerkiksi syöpää. Joidenkin mielestä tämä saattaa toki kuulostaa ”jumalan työltä”, mutta se on väistämätöntä teknologian kiihtyvyyden ja kehityksen seurauksena mikä ajaa ihmiskuntaa itse rotuna eteenpäin.

Ihmisen aivot ja keho ovat kuin tietokone, joka odottaa päivitystä. Tulevaisuudessa monien lukemieni kirjojen mukaan ihmisrotu, jonka tunnemme nyt, tulee kuolemaan sukupuuttoon ja uusi rotu syntyy, jolloin kehomme on muunneltu bioteknologian, nanoteknologian tai robotiikan avulla. Meidän pitää kehittyä ihmisrotuna, jotta voimme kilpailla jossain määrin konetta vastaan.

Ihmiset ovat yksilöitä, joten heitä on vaikea yhdistää toisiinsa ja varmistaa että ne kaikki ovat ajan tasalla. Koneet sen sijaan eivät ole yksilöitä, joten ne on helppo kytkeä joustavaksi verkostoksi. Esimerkkinä voimme mainita robottitaksit, jotka tuntevat kaikki liikennesäännöt ja jotka eivät tee inhimillisiä virheitä.

Informaatioteknologian ja bioteknologian ihmiskunnalle 2000-luvulla asettama uhka on paljon suurempi kuin se, jonka höyrykoneet, rautatiet ja sähkö asettivat aiemmin. Elämme maailmassa ja aikakaudessa, jota oli vaikea ennustaa ja on edelleen vaikea ennustaa mihin suuntaan se menee. Teknologia kuitenkin asettaa meille valtavia riskejä, jos vertaamme menneisyyden riskejä mitä sen aikainen kehitys toi mukanaan. Nykyinen teknologia voi lamauttaa kokonaisia kaupunkeja ja myös tuhota niitä ja tämä mahdollisuuden tuho on ennennäkemätöntä.

Miten voimme kilpailla konetta vastaan? Onko hintana inhimillisyyden ja tunteiden menetys?

Ihmisiä pelottaa tekoäly ja robotiikka. Yleisin mielikuva mikä juolahtaa ensin mieleen onkin todennäköisesti näistä kahdesta, Terminator tai Robocop elokuvat. Ihmisiä pelottaa se pysyvätkö nämä teknologiset kehitykset ihmisille kuuliaisina ja hyödyllisinä. Meidän ei tulisi pelätä sitä, rupeaisivatko ne kapinaan, koska kone tekee aina mitä sen käsketään tehdä, meidän tulisi pelätä juuri sitä, että ne tekevät juuri sitä mitä niiden on käsketty tehdä. Toki maailmassa on pahoja ihmisiä, jotka voivat ohjelmoida robotteja tekemään pahoja asioita, mutta se asia ei ole robotiikan ja tekoälyn syy vaan itse ihmiskunnan oman moraalisen, tyhmyyden ja julmuuden syy.

” Vuoden 2015 tutkimuksessa ihmisille esitettiin hypoteettinen skenaario itseohjautuvasta autosta, joka oli ajamassa useiden jalankulkijoiden yli. Useimmat sanoivat, että sellaisessa tapahtumassa auton tulisi pelastaa jalankulkija, jopa omistajan hengen hinnalla. Kun samoilta ihmisiltä sitten kysyttiin, ostaisivatko he itse auton, joka olisi ohjelmoitu uhraamaan omistajansa henki yleisen edun vuoksi, useimmat vastasivat kieltävästi”. -Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta, 2018, Bazar.

Tässä näimme taas skenaarion, jossa kone tekisi vain sitä mitä sen on käsketty tekevän, ehkä tämä myös pelottaa ihmisiä, koska koneella ei ole sielua ja se ei tee inhimillisiä virheitä. Ja kyseisessä tilanteessa ihminen käytännössä tietää lopputuloksen eikä hän voi jättää sitä ”jumalan käsiin”.

Ihmiskehon muokkaus. Algoritmit oppivat tuntemaan ja tulkitsemaan asennetun biometrisen implantin, sirun/anturan avulla mitaten biologisia prosesseja ja muuntaen sen sähköiseksi tiedoksi analysoitavaksi. Mistä musiikista esimerkiksi pidämme ja täten räätälöivät vaikka meille oman kappaleen mistä vain sinä itse pidät. Massadata algoritmit tulevat lukemaan kehoamme, mieltämme, ajattelutapaamme ja terveyttämme kuin avointa kirjaa. Ne oppivat tulkitsemaan meitä paremmin kuin me itse itseämme, tai paremmin kuin yksikään huippulääkäri maailmassa. Algoritmit oppivat tuntemaan ilmeitämme ja äänensävyämme.
Tämä mahdollistaa myös sen, että valtio tai suuryrityksen, jotka käsittelevät kaikkea tätä dataa pystyvät tarkkailemaan sinua. Tästä kaikesta voi olla kuitenkin valtavasti myös hyötyä, algoritmit oppivat tuntemaan mistä elokuvista pidät, oletko mahdollisesti tulossa sairaaksi tai tarvitsetko jotain tiettyä lääkettä juuri nyt. Ne voivat osata kertoa meille mistä työpaikasta mahdollisesti pitäisit.

Kun tutkijat oppivat algoritmien ansiosta ymmärtämään enemmän ihmisten ajattelutapaa se tekee algoritmeista luotettavampia, mutta ihmisten tunteista vähemmän luotettavia. Seuraava asia ei suoranaisesti liity algoritmeihin, mutta jossain päin maailmaa jokin henkilö oli ajanut rotkoon sen seurauksena, kun oli tiukasti uskonut Google Maps:in reittivalintaan, joka näytti reitiksi mentävän suoraan.

Alamme enemmän ja enemmän luottamaan siihen mitä Google sanoo, itsekin sorrun siihen myös välillä. Jos etsin jotain Googlesta niin valitsen hakusanaa vastaavan ensimmäisen tuloksen. Alamme sokeasti luottamaan Googlen tai jonkun muun vastaavan hakukoneen tai algoritmin tietoihin. Tämä taas heijastaa siihen, koska valtiot ja politiikka tulevat sekaantumaan näihin asioihin, kun he huomaavat kuina sokeasti annamme algoritmien ja Googlen johdatella meitä päätöksenteossa, vaikkemme itse sitä huomaisikaan.

Toki väärissä käsissä ja ihmisten virheiden takia esimerkiksi algoritmien ohjelmoinnissa sattuneiden virheiden takia kaikki hyödyt, joita algoritmit ja robotiikka meille tarjoavat, voi kääntyä silmän räpäyksessä.

”Lokakuussa 2017 sattui tragikoominen tapahtuma, kun eräs palestiinalainen työmies julkaisi yksityisellä Facebook-tilillä kuvan itsestään työpaikallaan puskutraktorin vieressä. Kuvan yhteyteen mies kirjoitti: ”Hyvää huomenta!” Automaattinen algoritmi teki pienen virheen translitteroidessaan arabialaisia kirjaimia ”Yasbahhum!” (joka tarkoittaa ’Tapa heidät!’). Israelin turvallisuusjoukot epäilivät miestä terroristiksi, jolla oli aikomus surmata ihmisiä ajamalla heidän ylitseen puskutraktorilla, ja pidättivät hänet nopeasti”. -Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta, 2018, Bazar.

Mies vapautettiin turvallisuusjoukkojen tajuttuaan virheensä, mutta tämä voi olla todellisuus monelle meille länsimaiselle ihmiselle, lähitulevaisuudessa. Ja kaikki foliohattu toverit, nykyteknologialla se on ollut jo kauan aikaa mahdollista seurailla meitä, mitä Google ja Facebook tekee päivittäin ja kerää meistä persoonallista dataa hyödyntäen sitä omaan tai jonkin muun instituution käyttöön.
Kirjassa puhutaan, että todellinen valta tulee todennäköisesti olemaan algoritmeilla ja vallan korkeimmilla tasoilla säilytetään todennäköisesti edelleen inhimillinen keulakuva ja kasvot. Emme tule nimittämään saksan liittokansleriksi tekoälyä tai Amazonin toimitusjohtajaksi, mutta tekoäly tulee aivan varmasti olemaan tärkeiden asioiden päätöksenteossa ja analysoimaan eri päätöksien seurauksia ja täten vaikuttaen tehtävään päätökseen.

Harar:in mukaan tunteet ovat biokemiallisia mekanismeja, joita kaikki nisäkkäät ja linnut käyttävät apunaan pystyäkseen laskemaan nopeasti henkiinjäämisen ja lisääntymisen todennäköisyyksiä. Tunteet eivät kuulemma perustu intuitioon, inspiraatioon tai vapauteen, vaan laskutoimituksiin.

”Kun apina, hiiri ja ihminen näkee käärmeen, pelko herää, koska aivojen miljoonat neuronit tekevät laskelmia asiaan liittyvällä datalla ja tulevat siihen tulokseen, että kuoleman todennäköisyys on suuri. Sukupuolisen vetovoiman tunne syntyy, kun toiset biokemialliset algoritmit laskevat, että lähistöllä oleva yksilö tarjoaa korkean todennäköisyyden onnistuneelle parittelulle, sosiaalisten suhteiden luomiselle tai joillekin muulle tavoitellulle päämäärälle. Tyrmistyksen, syyllisyyden tai anteeksiannon kaltaiset moraaliset tunteet ovat lähtöisin hermostollisista mekanismeista, jotka ovat kehittyneet mahdollistamaan yhteistyön tekemisen ryhmässä”. -Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta, 2018, Bazar.

Olen kirjailijan kanssa samaa mieltä ja kaikki nämä biokemialliset mekanismit ovatkin muokkautuneet ja kehittyneet miljoonien vuosien evoluution aikana. Tulisiko meidän muunnella näitä evoluution aikana kehittyneitä biokemiallisia mekanismeja? Koska bioteknologia mahdollistaa senkin. Pääsisimmekö me jotenkin lähemmäs koneellisuutta ja tulisiko koneiden päästä lähemmäs inhimillisyyttä? Pitäisikö meidän tietyllä tasolla mennä lähemmäksi koneellisuutta ja esimerkiksi epäitsekkäästi valita robottiauton tavoin kuka kuolee kolarissa ja kuka ei ja mikä palvelee suurempaa hyvää. Pitäisikö koneiden tulle lähemmäs inhimillisyyttä ja osata reagoida tiettyihin tilanteisiin inhimillisesti. Kohtaako ihmisyys ja koneellisuus jossakin vaiheessa? Harar:in mukaan on olemassa kolme mahdollista vaihtoehtoa tietoisuuden saavuttamiselle.

”1.Tietoisuus on jotenkin sidoksissa orgaaniseen biokemiaan siten, ettei ole mahdollista luoda tietoisuutta epäorgaaniseen järjestelmään.
2.Tietoisuus ei ole sidoksissa orgaaniseen biokemiaan, mutta se on sidoksissa älyyn, sillä tavoin, että tietokoneiden on kehitettä tietoisuus, jotta ne pystyisivät ylittämään tietyn älykkyyskynnyksen
3.Tietoisuuden ja orgaanisen biokemian tai tietoisuuden ja korkean älykkyyden välillä ei ole olennaista yhteyttä. Siten tietokoneet saattaisivat kehittää tietoisuuden – mutta eivät välttämättä. Niistä voisi tulla superälykkäitä, vaikka niillä ei olisi minkäänlaista tietoisuutta”. -Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta, 2018, Bazar.

Lähteet:
Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta, 2018, Bazar.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close