Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Röökillä fiksummaksi? – Pohdintaa nikotiinista



Kirjoittanut: Antony Benjamin - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Intro

Disclaimer: tämä essee ei käsittele suoranaisesti tupakointia eikä tämän tarkoituksena ole toimia valistavana kirjoituksena tupakoinnin haitoista tai arvostella yksittäisten ihmisten valintoja käyttää varsinkin poltettavia nikotiinituotteita, joskin nekin voivat olla aiheellisia. (Tupakointi maksoi vuonna 2012 yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan noin 1,5 miljardia euroa!) Tämä kirjoitus käsittelee nikotiinia, sen vaikutusmekanismeja aivoissa ja elimistössä, sekä sitä, kuinka sitä voitaisi hyödyntää esimerkiksi oppimisessa tai suorituskyvyn edistäjänä. Tämän esseen tarkoituksena EI ole myöskään kannustaa lukijoita käyttämään nikotiinituotteita, vaan arvioida, pohtia ja pyrkiä erottelemaan nikotiini tupakasta mahdollisimman objektiivisesti. Tekstin kirjoittaja ei myöskään käytä nikotiinituotteita, joten teksti pysynee puolueettomana asian suhteen.

Nikotiini on aineyhdiste, jota saadaan nicotinia tabacum -kasvista, eli tupakkakasvista. Nippelitietoa: kasvi kuuluu samaan kasvikunnan perheeseen perunan, munakoison ja tomaatin kanssa. Sen historia ylettyy jopa 6000-luvulle ekr, jolloin kasvia alettiin viljellä erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Kasvin lehtiä poltettiin ja syötiin, ja sillä ajateltiin olevan vain lääkinnällisiä vaikutuksia. 1600-luvulla alettiin epäillä tupakan käytön yhteyttä erilaisiin sairauksiin, kuten syöpään. Tupakka kasvina sisältää jo itsessään tuhansia kemiallisia yhdisteitä (jo ennen kuin poltettavan tupakan valmistajat lisäävät niihin omia kemikaalejaan LÄHDE. Lisänippelinä filtterin turhuus LÄHDE.). Näistä yhdisteistä kuitenkin nikotiini on se, joka saa voimakkaimmin hyvänolon tunteeksi tulkittavan monimutkaisen prosessin aivoissamme aikaan. Yleisin tapa saada nikotiinia on polttamalla tupakkaa, mutta erityisesti pohjoismaissa myös nuuskan käyttö on yleistä, ja maailmanlaajuisesti sähkötupakoiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Yleisesti ajatellaan, että sähkötupakat ovat terveellisempiä kuin sytytettävät, perinteiset savukkeet, sillä sähköversiossa sisäänhengitetään höyrystettyä öljyä, eikä palamisen aikaansaamia, syöpään altistavia karsinogeenejä. Ongelmana on kuitenkin se, että sähkötupakat sisältävät huomattavasti paljon enemmän nikotiinia kuin perinteinen savuke, ja höyryn pehmeys yhdistettynä miellyttävään makuun voivat saada aikaan sen, että sähkösavuketta käytetään päivän aikana runsaasti enemmän kuin mitä poltettavaa savuketta.

 

Mitä nikotiini tekee elimistössä?

Nikotiini imeytyy hyvin nopeasti, jopa 10 sekuntia sisäänhengityksen jälkeen. Tehokkainta imeytyminen on juuri keuhkoissa, sillä keuhkorakkuloiden suuren pinta-alan vuoksi imeytymispinta-alaa on runsaasti. Nikotiini kulkeutuu limakalvojen läpi verenkiertoon ja siitä edelleen maksan kautta aivoihin. Aivoissa nikotiini vaikuttaa asetyylikoliinin toimintaan, sillä se on kemiallisesti samanmuotoinen kuin asetyylikoliini. Nikotiini kiinnittyy asetyylikoliinin reseptoreihin, ehkäisten sen toimintaa. Asetyylikoliini osallistuu muun muassa nälän tunteen luomiseen. voimakkaasti limbiseen aivoalueeseen, eli niin kutsuttuihin liskoaivoihin, aktivoiden voimakkaasti alueella sijaitsevaa aivojen palkintojärjestelmää. Nikotiiniannos saa aikaan voimakkaan dopamiinipiikin, minkä vuoksi se tuottaa voimakkaan hyvänolon tunteen, mutta samalla altistaa riippuvuudelle. Dopamiini on yksi mielihyvähormoneista, jota vapautuu muun muassa päihteiden käytön, seksin tai ruokailun aikana. Sen lisäksi, että nikotiini auttaa dopamiinin vapautumisessa, se myös hidastaa sen häviämistä elimistöstä estämällä dopamiinia pilkkovan entsyymin toimintaa. Nikotiinin puoliintumisaika on yhdestä kahteen tuntiin, joten käyttötavasta riippuen elimistössä voi olla nikotiinia vielä tuntienkin päästä. Maksan entsyymit alkavat pilkkoa nikotiinia heti, kun sitä pääsee elimistöön. Maksa suodattaa jopa 80% imeytyneestä nikotiinista, eli vain noin 20% päätyy lopulta aivoihin asti. Maksaan jäävä 80% pilkotaan maksan aineenvaihdunnan sivutuote kotiniiniksi. Kotiniini poistuu virtsan mukana, mutta sen puoliintumisaika on 16 tuntia ja on nähtävissä virtsanäytteessä jopa seuraavana päivänä.

Vaikka nikotiini on ensisijaisesti aivoissa vaikuttava aine, se vaikuttaa myös muualla elimistössä. Se aktivoi haimassa adrenaliinihormonin erityksen, nostaen sydämen sykettä ja verenpainetta verisuonten supistumisen myötä. Nikotiinilla voi olla myös vaikutusta tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen, sillä se vaikuttaa elimistön sokeriaineenvaihduntaan, muuttaen solujen kykyä reagoida insuliinin kanssa.

 

Miten nikotiini aiheuttaa riippuvuutta?

Koska nikotiini on samanmuotoinen asetyylikoliinin kanssa ja kiinnittyy sen reseptoreihin, elimistö toteaa, että asetyylikoliinia on liikaa, ja lakkaa tuottamasta sitä ja muodostaa samalla vähemmän reseptoreita. Tämän vuoksi käyttäjä tarvitsee yhä enemmän ainetta ns normaaliin toimintaan.

Dopamiini on vahvasti mukana myös riippuvuuksien synnyssä. Dopamiinin riippuvuutta aiheuttava vaikutus on osoitettu muun muassa rottakokeilla. Kokeissa huomattiin, että ne rotat, jotka saavat häkissä olevasta vivusta painamalla aktivaation dopamiinireseptoreihin, painoivat vivusta huomattavasti useammin ja edelleen tiheämmin kuin ne, joilla vivun painaminen ei aiheuttanut mitään reaktiota. Voimakas dopamiinipiikki joka annoksen jälkeen saa myös ihmisen haluamaan rotan lailla lisää ja lisää.

Tupakka on yksi voimakkaimmin koukuttavista päihteistä, ei pelkästään sen sisältämän nikotiinin vuoksi, mutta myös esimerkiksi sosiaalisen paineen ja tavan vuoksi. Tapariippuvuus ei niinkään johdu suoraan kemiallisten yhdisteiden toiminnasta elimistössä, vaan aivojen verkostojen muodostumisesta siten, että tiettyihin aikoihin tai tiettyjen tapahtumien, kuten syömisen, jälkeen alkaa tehdä mieli tupakkaa. Ihminen ehdollistuu varsin nopeastikin siihen, että ruuan jälkeen täytyy saada savuke.

Vieroitusoireet ovat melko voimakkaita, ja tupakasta voi olla melko vaikea päästä eroon. Moni tupakasta irti päässyt palaakin ennen pitkään takaisin vanhaan tapaan. Ärtyneisyyden lisäksi yksi keskeisistä vieroitusoireista on ruokahalun kasvu, sillä aikaisemmin asetyylikoliinireseptoreihin kiinnittynyttä nikotiinia ei enää olekaan, ja itse asetyylikoliini pääsee kiinnittymään paremmin.

 

Onko nikotiinista pelkkää haittaa? 

Nikotiinista puhuttaessa näkökulma on yleensä tuomitseva, saarnaava tai paasaava. On kuitenkin tieteellistä näyttöä, joka tukee nikotiinin positiivisiakin vaikutuksia ihmisen toimintakykyyn, varsinkin kun se aineena erotellaan tupakasta. Tutkimuksiin on syytä suhtautua varauksella ja ymmärtää, että tupakointi on maailmanlaajuisesti vakava ilmiö, joka aiheuttaa vuositasolla valtavan määrän eri sairauksia niin käyttäjälleen, kuin myös ympärillä oleville sivullisille.

Nikotiinituotteiden käytön perustetta on myös syytä pohtia. Monet käyttävät nikotiinia rentoutuakseen stressaavan tilanteen jälkeen tai hakevat tupakoinnista pientä rentoutumishetkeä kiireen keskelle. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen ilmiö, sillä nikotiini on vaikutusmekanisminsa vuoksi stimulantti, eli kiihdyttävä aine. Tupakoinnista tuleva rauhoittava vaikutus lienee enemmänkin tavan tuomasta raukeuden tunteesta ja esimerkiksi siitä, että kiireen keskellä pääsee hetkeksi pois stressin lähteestä. Nikotiini itse asiassa nostaa vireystilaa, joten sillä voi olla keskittymistä parantava vaikutus.

Nikotiini aktivoi myös glutamiinin vapautumista. Glutamiini osallistuu aivoissa oppimisprosessiin sekä vahvistaa hermosolujen välisiä yhteyksiä nopeuttaen niiden välistä tiedonsiirtoa. On mielenkiintoista pohtia, voidaanko esimerkiksi hitaasti imeytyvää nikotiinia käyttämällä nopeuttaa jonkin taidon omaksumista. Myös toleranssin vaikutus on syytä huomioida, eli onko potentiaalinen oppimista parantava vaikutus tehokkaampaa niillä, jotka eivät käytä nikotiinia verrattaessa niitä, jotka käyttävät tai ovat sitä käyttäneet.

Eräs mielenkiintoinen näkökulma, ja vielä varhaisessa vaiheessa oleva tutkimuksen kohde, on tupakkariippuvuuden hoito älyllisillä harjoitteilla. Valentinen ja Sofuoglun (2018) artikkelissa todettiin, että varsinkin käyttäjillä, joilla kognitiivinen lähtötaso ei ole kovin korkea, riippuvuuden hoitoa voidaan tehostaa tämän lähtötason parantamisella. Eräs riippuvuuteen altistava tekijä voi siis olla myös se, että savukkeen jälkeen käyttäjä tuntee itsensä hieman terävämmäksi.

 

Lukijalle

Nikotiinilla on runsaasti potentiaalia toimia suorituskykyä parantavana aineena, mutta ainakaan tällä hetkellä turvallista käyttötapaa ja annostusta on vaikea määrittää. Tutkimukset ovat vaikeita, sillä rahoitusta voi olla niukasti saatavilla juuri siksi, että nikotiini yhdistetään voimakkaasti suoraan tupakkaan.

Jos käytät nikotiinituotteita, voi olla syytä miettiä miksi. Onko se tapariippuvuutta vai kaipaatko hermosauhuja rikkoman rankkaa päivää? Onko olemassa muita keinoja taklata työuupumusta ja arjen stressiä kuin polttaminen? Onko ruuan jälkeen pakko päästä käymään sauhulla? Edelleenkään, tarkoitus ei ole paasata, vaan enemmänkin herätellä miettimään syitä aineen käytölle, yhteiskunnalliset seuraukset ja tieteellinen näyttö mielessä pitäen.

Jos et käytä nikotiinituotteita, ehkä hyvä niin. Suuren potentiaalin omaavan aineen käyttötavat ovat vielä toistaiseksi sen verran terveyden kannalta kyseenalaisia, että itse en välttämättä lähtisi kokeilemaan ihan vain kokeilun vuoksi, saisinko esimerkiksi esseitä kirjoitettua paremmin nikotiinituotteiden avulla. En myöskään täysin tyrmää ajatusta, mutta se vaatisi ainakin tarkkaa suunnittelua annosten ja käyttötavan suhteen. Mielestäni tarvitaan lisää ison skaalan tutkimuksia aiheesta ja turvallisista käyttötavoista.

 

 

 

Lähteet:

-Howstuffworks. N.D. How Nicotine Works. Viitattu 27.10.2019.

https://science.howstuffworks.com/nicotine.htm

-National Institute of Drug Abuse. 2007. Brain Power: Grades 6-9. Viitattu 27.10.2019.

https://www.drugabuse.gov/publications/brain-power/grades-6-9/legal-doesn%27t-mean-harmless-module-2/background

-Science Nordic. 2016. Mice experiments explain how addiction changes our brains. Viitattu 26.11.2019.

https://sciencenordic.com/addiction-denmark-neuroscience/mice-experiments-explain-how-addiction-changes-our-brains/1436634

-Valentine, G., Sofuoglu, M. 2018. Cognitive Effects of Nicotine: Recent Progress. Current Neuropharmacology 16 (4), 403-414. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6018192/

-WebMd. N.D. How Does Nicotine Affect Blood Sugar? Viitattu 26.11.2019.

https://www.webmd.com/diabetes/nicotine-blood-sugar

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close