Tampere
28 Nov, Sunday
-9° C

Proakatemian esseepankki

Ajattelu nopeasti ja hitaasti



Kirjoittanut: Oskari Avotie - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ajattelu, nopeasti ja hitaasti
Daniel Kahneman
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ajat autoa paikasta A paikkaan B. Saavut määränpäähän ja mieleesi juolahtaa ”menipä aika nopeasti” ja tajuat ettei oikeastaan muistakaan koko matkaa ja sen tapahtumia. Onko tuttu tilanne? Itselleni on aikanakin käynyt näin monesti, ettei muista matkasta mitään. Mutta ajaminen, niin kuin muukin toiminta vaatii ajattelutyötä. Kuinka sitten selvisin määränpäähän turvallisesti?

Daniel Kahnemanin kirjassa käsitelläänkin juurikin kuinka ajattelua toimii. Kirjan mukaan ihmisellä on kahdenlaista ajattelua, nopeaa (järjestelmä 1) ja hidasta (järjestelmä 2). Nopea ajattelua ”toimii automaattisesti ja nopeasti vähäisin tai ei minkäänlaisin ponnisteluin ja ilman tahdonalaista säätelyn aistimuksia”(Kahnema, 30). Autolla ajo on nopeaa automaattista ajattelua. Järjestelmä 1 ajattelu muodostuu mm. kokemuksien ja opittujen asioiden summana. Esimerkiksi sinun ei tarvitse ajatella sekuntiakaan, kun pystyt vastaamaan, kuinka paljon on 2+2. Tai lukeminen, sekin sujuu sinulta luontevasti eikä sinun tarvitse ponnistella sen eteen. Nopea ajattelu havaitsee ympäristöä jatkuvasti. Esimerkiksi näet ihmisen ja hänen ilmeensä. Pystyt heti näiden perusteella luomaan kuvan siitä millä tuulella ihminen esimerkiksi on. ’

Järjestelmä 2 ajattelu on puolestaan ”kiinnittää huomion ponnistusta vaativiin mentaalisiin toimintoihin, jotka edellyttävät sitä, esimerkiksi monimutkaisiin laskutoimituksiin. Järjestelmä 2 toiminnot liitetään usein toimijuuden, valinnan ja keskittymisen subjektiiviseen kokemuksiin” (Kahneman, 30). Tietoinen, päättelevä ihminen, jolla on uskomuksia ja päättää mitä ajatella ja mitä tehdä, on järjestelmä 2 kuvaavia tyypillisiä piirteitä. Hidas ajattelu selvästi on rationaalista ajattelua ja sitä voisi kutsua kansankielellä ”miettimiseksi”. Esimerkiksi mietit mitä ruokaa tekisit tänään? Joudut miettimään mitä on kaapissa jäljellä, mitä ostaa kaupasta jne

Järjestelmä 2 on laiska. ”Yksi järjestelmän keskeisiä tehtäviä on seurata ja säädellä järjestelmän 1 ”ehdottamia” ajatuksia ja toimintoja, jolloin osa voidaan ilmaista suoraan käyttäytymisenä ja muut voidaan tukahduttaa tai muuttaa” (Kahneman, 56). Tästä esimerkki mailasta ja pallosta alempana. Koska hidas ajattelua vaatii vaivaa ja ponnistelua, usein ihminen toimii nopean ajattelunsa vietävänä, joka ei aina ole hyvä idea. Esimerkiksi laihduttamisessa, jos intohimo iskee sokeriin vain laiska järjestelmä 2 voi estää toiminnallaan siihen sortumisen. Tämä voi olla syy moniin ihmisten tekemiin huonoihin valintoihin ja niistä koituviin seurauksiin. Ollaan annettu nopean ajattelun ja ”päähänpiston” takia toimittu huonosti ja tehty vääriä valintoja. Ihminen on luontaisesti heikko, ja järjestelmä 2 pitää koko koneiston pyörimässä oikeaan suuntaan.

 

Havainnollistavia esimerkkejä:

 

.

Katso yllä olevaa kuvaa. Mikä on ensi reaktiosi? Eikös ylempi viiva näytäkin lyhyemmältä. Todellisuudessa ne ovat saman pituiset. Tästä kuvasta helposti huomaa kuinka nopea ajattelu voi viedä harhaan ja kuinka hidas ajattelu ratkaisee ongelman ajattelun tuloksena.

Toinen esimerkki jossa järjestelmä 2 tulee pelastamaan päivän (Kahneman, 57).

Maila ja pallo maksavat 1,10 euroa

Maila maksaa euron enemmän kuin pallo

Kuinka paljon pallo maksaa?

 

Mitä tulee ensimmäiseksi mieleesi? Todennäköisesti 10 snt? Tällöin mailan ja pallon erotus on 90 snt eli oikea vastaus kysymykseen on 5 snt ja maila puolestaan maksaa 1,05 euroa. Järjestelmä 1 antaa sinulle helpon nopean vastauksen ja hidas ja laiska järjestelmä 2 ei välttämättä vaivaudu laskemaan oikeaa vastausta, vaan antaa nopean ajattelun viedä ajattelua.

Mielestäni pelkästään nämä kaksi esimerkkiä avaa käsitystä siitä kuinka ajattelumme toimii. Kirjassa puhutaan myös siitä kuinka nopeaan ajatteluun, jota voidaan tulkita myös intuitiona, ei aina voi luottaa. Intuitiivisilla päätökset voivat olla hyviä ja nopeita, mutta varsinkin yritysmaailmassa ne voivat olla kohtalokkaita.

 

Kirjassa mainitaan myös ”järjestelmä 1 automaattiset toiminnot tuottavat hämmästyttävän monimutkaisia ajatusmalleja, mutta vain hitaampi järjestelmä 2 pystyy rakentamaan ajatuksen järjestyneeksi vaiheiden sarjaksi” (Kahneman, 31).  Tämä lause sai minut ajattelemaan kuinka hyödyntää nopeaa ajatteluamme, asioiden havaitsemisesssa ja niistä johtopäätöksien tekemisessä uusien innovaatioiden luomisessa. Kirjassa ei tähän löydy vastausta, mutta tämä lause osittain innoitti minua tekemään opparini myös aihetta sivuuten.

 

Pohdintana voisin sanoa, että nopealla automaattisella ajattelulla on suuri rooli innovaatioiden luonnissa. Kysymyksenä onkin, kuka osaa yhdistää nämä aivoihin tulleet ajatukset ja yhdistää ne rationaalisin keinoin kannattavaksi innovaatioksi?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close