Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Ihanat, kamalat tunteet



Kirjoittanut: Annamari Aalto - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Pitkään aikaan mikään kirja ei ole puhuttanut niin paljon kuin tämä. Kenties aiempi samantyylinen kirjakokemus olisi aiemmin lukemani Kirsi Räisäsen ja Jouko Lestisen kirja ”Kyllin hyviä – Ole viisaasti itsekäs” ja siitä kirjoittamani essee. Mietin, että mikä kirjakokemuksista on tehnyt niin hyvän? Kenties se, että ne ovat osuneet eteeni juuri sopivaan aikaan ja ne ovat aiheuttaneet syviä itsetutkiskelun ja maailmantutkistelun hetkiä. Tuossa kirjassa käsiteltiin enemmän yksilön toimintatapoja, jotka saattavat joskus olla uuvuttavia, ja jotka voivat ajaa yksilön väsymykseen. Norkolan ”Anna tunteiden palaa” kirjassa käsitellään kuitenkin enemmän tunteita ja erityisesti ihmissuhteisiin liittyviä tunteja, uskomuksia ja käsittelytapoja. Tuntuu, että kirjan luettuni viisastuin ainakin viidellä vuodella, ja kohtaan maailmaa yhä lempeämmin ja ymmärtäväisemmin.

 

Yleensä tällaista pohdiskelevaa ja syvissä vesissä leijuvaa tekstiä on mielestäni helppo kirjoittaa. Tässä kuitenkin aihealueet menevät niin syvälle, että haluan kirjoittaa aiheesta hieman yleismaailmallisemmin.

 

Kirjan nimi vähän hämää. Ymmärrän sen kuvaavan lopullista sanomaa, jotka kirja haluaa levittää, mutta kuitenkin päällimmäisenä kirja käsittelee enemmänkin ihmisten erilaisia tapoja luovia täällä tunteiden ja ihmissuhteiden maailmassa.

 

Olen aina tiennyt olevani melko tunteikas, mutta muistan erityisesti hetken, jolloin sain sanoitettua tämän. Muutama vuosi sitten eräs silloin uusi tuttuni kysyi kesken keskustelun ”Ootko sä sellanen tyyppi, joka tuntee tosi voimakkaasti?”. Vaikka olin sen aina tiennyt, en ollut osannut pukea sitä sanoiksi. Kyllä, olen juuri sellainen. Koen hyvät asiat todella hyvinä ja vastaavasti huonot asiat todella huonoina. Minun on vaikea peitellä vallitsevia tunteitani. Tämä oivallukseni liittyy tähän kirjaan siten, että sen ja kirjan oppien myötä ymmärsin paljon myös siitä, millainen on minun tapani toimia uusissa ihmissuhteissa. Tämän myötä pystyn myös ymmärtämään sitä, että kaikki eivät toimi samoin, joka puolestaan auttaa ymmärtämään se, että vaikka päämäärä olisi sama, ihmiset saattavat kulkea sitä kohti hyvin eri tavoin.

 

Ihmiset ovat erilaisia. Toiset tunnistavat ja tarkkailevat tunteitaan enemmän kuin toiset. Toiset sanoittavat ja ilmaisevat tunteitaan enemmän, toiset vähemmän. Toimimme kaikki eri lailla. Itse koen tarkkailevani tunteitani hyvinkin paljon. Ainoastaan flow-tilassa, esim. treenatessa, en ole tietoinen mitä tunteita tunnen, sillä olen niin keskittynyt tekemiseen. Tunteiden tunnistaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne pitäisi määritellä, luokitella tai arvottaa jotenkin.

 

Omia tunteita voi oppia tarkkailemaan ja niitä voi oppia myös ilmaisemaan. Tätä voi lähteä harjoittelemaan niinkin yksinkertaisesti kuin kysymällä itseltä tai toiselta ”Miltä tämä sinusta tuntuu?”. Joskus tähänkin voi olla vaikea vastata. Silloin voi esittää avittavia kysymyksiä kuten ”Saiko tämä minut innostumaan?”, ”Onko tämä minulle tärkeää?” tms. Kirjaa lukiessa huomasin itse ”sortuvani” seuraavaan. Tunteita kuvaillessa, eli kertoessaan toiselle miltä minusta tuntuu, on hyvä kiinnittää huomiota sanojen valintaan. Koska tunnekokemukseni ovat usein vahvoja, kuvailen niitä myös vahvoilla sanoilla. On kuitenkin suuri ero, sanotko ”Tunnen itseni vähän loukkaantuneeksi.” vai ”Olen hyvin loukkaantunut.” Mikäli aina käyttää vahvoja sanoja, saattavat ne kokea inflaation. Tämä oli tärkeä oppi itselleni. Oppia kuvailemaan tunteita osuvammin.

 

Tunteilla on myös tehtävä. Ne ohjaavat toimintaasi. Ahdistus ohjaa sinua pois tilanteesta, mitä kovempi ahdistus, sitä voimakkaan sen on tarkoitus työntää sinut pois sitä aiheuttavan asian luota. Hyvät tunteet kertovat positiivisista asioista ympärilläsi.

 

Kirjassa esitetään viisi erilaista tyyliä, jolla ihmiset aiemmin mainitusti luovivat tunteiden ja ihmissuhteiden maailmassa. Tämä oli valaisevaa luettavaa. Toki rationaalisesti ajateltuna olin aiemminkin tiennyt, että kyllä, ihmiset toimivat eri tavalla. Mutta olinko oikeasti ymmärtänyt sen aiemmin? Ihan oikeasti? Niin usein silti törmää tilanteeseen, jossa odottaa toisen toimivan sillä tavalla, miten itsekin toimisi. Kun toinen ei olekaan toiminut sillä tavalla mitä odotin, syntyy väärinymmärryksiä ja harmistuksia, koska kun asia ei mennytkään niiden vaihtoehtojen mukaisesti mitä itse olin ajatellut. Montako kertaa sinulle on käynyt tilanne, että mielestäni asiasta niin selkeästi sovittu, ja asia oli niin itsestäänselvyys kuin olla saattaa, ja sitten kuitenkin, toinen oli ymmärtänyt asian toisin? Olen aika varma, että näitä tapahtuu hyvinkin tiedostamatta. Toistan, toinen ei toimi samalla tavalla kuin sinä.

 

Norkola esittää nämä viisi rakkauden arkkityyppiä termein ”vaeltajan rakkauselämä”, ”idealistin rakkauselämä”, ”ritarin rakkauselämä”, ”hoivaajan rakkauselämä” sekä ”maagikon rakkauselämä”. Näillä kaikilla on omat tyylinsä toimia ja kaikki näkevät maailman eri tavoin. Kuvaukset näistä tyypeistä ovat niin pitkiä ja moniulotteisia, että niitä on mahdotonta alkaa muutamin sanoin avaamaan. Niiden termit kuvaavat niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Oli mielenkiintoista löytää itsestä piirteitä useammista arkkityypeistä, mutta silti yhdestä löytyi muita enemmän kuvaavia piirteitä.

 

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole asettaa itseään, tai saati toista, johonkin arkkityyppikategoriaan. Silloin se ei ole tarkoituksenmukaista. Eri tyypeistä lukeminen tärkeimpänä kuitenkin auttaa ymmärtämään, kuinka eri tavoin ihmiset oikeasti toimivat.

 

”Tunteet ovat elämän suurin liikkeellepaneva voima. Ne joko tuottavat mielihyvää tai kertovat muutoksen tarpeesta.”

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close