Tampere
28 Jan, Saturday
-2° C

Proakatemian esseepankki

51 vinkkiä painetilanteessa keskusteluun



Kirjoittanut: Saara Leinonen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Keskusteluälykkyys painetilanteissa
Helena Åhman
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Annaliina Jokinen ja Saara Leinonen tiimistä Samoa.

JOHDANTO

Olemme Samoassa viime aikoina kohdanneet haastavia tilanteita, joissa tilannetaju ja jokaisen yksilön käyttäytyminen ovat olleet vaikeita. Luimme Helena Åhmanin kirjan Keskusteluälykkyys painetilanteissa (2020) ja aloimme pohtia aihetta tarkemmin. Koska asia on ajankohtainen, halusimme syventyä kunnolla siihen, mitä tarkoittaa keskusteluälykkyys. Mitkä lasketaan painetilanteiksi? Miten tällaisissa tilanteissa voi, tai pitäisi toimia?

Keskusteluälykkyys tarkoittaa kykyä ja osaamista kohdata vaikeakin tilanne empaattisesti, mutta samalla suorasti. Se vaatii rohkeutta ja paljon harjoittelua. Keskusteluälykkyys linkittyy vahvasti tilannetajuun.

Painetilanne voi olla mikä tahansa vaikea keskustelu. Konfliktit ja neuvottelut voivat olla painetilanteita, mikäli tilanteessa oleva henkilö kokee tilanteen haastavaksi.

(Åhman. 2020.)

Halusimme rakentaa yksityiskohtaisen polun helpottamaan painetilanteissa toimimista. Alkuun avaamme käsitteitä, joita mainitsemme 51:n vinkin listassamme, mutta voit halutessasi palata niihin vasta, kun vieras käsite tulee vastaasi.

KÄSITTEET

Tunnerohkea ihminen kykenee tunnistamaan ja tuntemaan kaikki tunteensa. Hän pystyy tunteista huolimatta rohkeasti käymään vaikeammatkin keskustelut. Henkilön, joka tunnistaa omat tunteensa hyvin, on helpompi saada toinenkin henkilö avautumaan.

Reunatuntemukset ajatellaan lähtökohtaisesti negatiivisina tunteina. Niihin lukeutuvat mm. pelko, ahdistus ja häpeä. Näiden tunteiden sietäminen ja niitä kohti meneminen ovat kuitenkin todella tärkeitä painetilanteissa.

Erilaisia painetyylejä on Thomas-Kilmannin arvion mukaan viisi: välttelevä, mukautuva, kilpaileva, yhteistyöhakuinen sekä kompromissihakuinen. Tyypit jaetaan sen mukaan, kuinka suora ja empaattinen lähestymistapa henkilöllä on. Välttelevällä tyypillä on alhainen empatia sekä suoruus, mukautuvalla alhainen suoruus, mutta korkea empatia jne. Kompromissihakuinen asettuu kaikkien näiden tyyppien keskelle. Kaikilla tyyleillä on omat aikansa ja paikkansa ja onkin tärkeää, että opettelee käyttämään kaikkia tyylejä.

Syyteauditointi on työkalu, joka helpottaa toisen asemaan asettumista. Siinä on kolme vaihetta: toisen harmien ennalta analysointi, syyteauditoinnin toteutuksen ymmärtäminen sekä tilanneviisaasti pakittaminen.  Ensimmäisessä vaiheessa listataan kaikki mahdolliset negatiiviset ajatukset, joita toinen osapuoli voisi ajatella. Nämä ovat asioita, mitkä kannattaa ottaa esille keskustelussa ennen kuin toinen osapuoli ehtii ottamaan ne esille. Syyteauditoinnissa pointtina on se, että osoitat ymmärtäväsi toisen näkökulman ja asettuvasi hänen asemaansa. Kun otat esille huolenaiheet, joita hän on jo mahdollisesti pohtinut, ne voidaan käsitellä, eivätkä ne jää enää vaivaamaan. Tilanneviisaasti pakittaminen tarkoittaa sitä, että osaat reagoida tilanteeseen, jossa olettamuksesi ei osunutkaan oikeaan. Ihmiset yleensä pitävät siitä, että saavat korjata toisen sanomia, joten ei ole yhtään huono asia myöntää olleensa väärässä.

Taktinen empatia on Chris Vossin ja kollegoidensa kehittämä menetelmä, jossa toinen osapuoli tulee aidosti kuulluksi. Tavoitteena on päästä pintaa syvemmälle aktiivisen kuuntelun avulla ja oikeasti ymmärtää miten toinen kokee tilanteen. Aktiiviseen kuunteluun lisätään suorapuheisuus, empaattinen ote sekä vaikuttaminen. Tärkeintä taktisessa empatiassa on, että toinen osapuoli kokee tulleensa ymmärretyksi ja kuulluksi.

(Åhman. 2020.)

Strukturoitu sovittelumenetelmä: (Åhman, s.280/453)

Triggeri on psykologinen termi, joka tarkoittaa sitä, että tapahtuma tai asia laukaisee voimakkaan muiston aikaisemmasta ahdistavasta tapahtumasta niin, että tuntuu kuin sen kokisi uudelleen. (Mantu, 2017.)

 

51 VINKKIÄ:

  1. Pohdi mitä osaamisia tilanteeseen vaaditaan
  2. Pohdi omaa toimintaasi painetilanteissa
  3. Optimoi oman mielesi ja kehosi tila, opettele säätämään stressitasoa
  4. Varmista, että uskallat ottaa asiat esille oikein: tunnerohkeus
  5. Tunnista ja huomioi reunatuntemukset
  6. Opettele ymmärtämään eri painetyylejä
  7. Harjoittele olotilan säätöä kysymysten avulla
  8. Ohjaa omaa mieltäsi positiivisten mielikuvien avulla
  9. Hyväksy se, että jännityksestä ei pääse kokonaan eroon
  10. Opettele sanoittamaan tunteesi
  11. Päätä miten osallistut tilanteen ratkaisemiseen
  12. Pohdi onko asia valmis ratkaistavaksi
  13. Käytä apunasi syyteauditointia
  14. Opettele tunnistamaan henkilöiden tarpeet tilanteen taustalla
  15. Opettele tulkitsemaan ja toimimaan tilanteissa
  16. Opettele hyödyntämään aisti- ja tunnetietoa
  17. Suhtaudu avoimesti tulevaan tilanteeseen
  18. Älä päätä etukäteen, miten tulet reagoimaan tilanteessa
  19. Pohdi, miten muut mahdollisesti reagoivat tilanteeseen
  20. Pohdi mikä olisi paras mahdollinen lopputulos. Entä huonoin?
  21. Hyödynnä taktista empatiaa
  22. Älä turvaudu vain kysyttyyn tietoon
  23. Huomioi myös nonverbaali viestintä
  24. Asettaudu samalle puolelle toisen kanssa
  25. Havainnoi toisen äänenpainoa
  26. Pysy rauhallisena ja rauhoita toinen
  27. Harjoittele kysymysten kysymisen taitoa
  28. Älä tavoittele toisen saamista ymmärtämään itseä, vaan pyri itse ymmärtämään häntä ja tilannetta
  29. Älä kysy ”miksi” painetilanteessa –> toinen osapuoli joutuu ”puolustautumaan”
  30. Siirrä oma egosi sivuun –> ”Ei minä vaan me” -ajattelutapa
  31. Pyydä tarvittaessa apua
  32. Hyödynnä intuition avulla uuden näkökulman löytämistä
  33. Opettele ylittämään oman mielen rajat
  34. Opettele sietämään omia epämiellyttäviä tunteita ja yllätyksiä
  35. Älä luovuta liian aikaisin ja älä tyydy ensimmäiseen ”ei” -vastaukseen
  36. Opettele kieltäytymään eri tavoilla
  37. Hyödynnä strukturoitua sovintomenettelyä
  38. Älä hyökkää toisen ajatusta kohtaan, vaan auta kääntämään näkökulma
  39. Pohdi, oletko oikea henkilö neuvottelemaan asiasta
  40. Reagoi ja ennakoi keskustelun jälkeen tuleviin haasteisiin
  41. Pidä keskustelun kokonaisuus selkeänä
  42. Luo epäonnistumiselle turvallinen ympäristö
  43. Käännä kielteiset tapahtumat oppimistilanteiksi
  44. Suhtaudu epäonnistumisiin nöyrästi
  45. Siirrä uusi opittu kokemus joustavasti uuteen painetilanteeseen
  46. Muista antaa ja pyytää palautetta
  47. Pohdi omaa kehittymistä ja opettele uusia keskustelutapoja
  48. Havainnoi, mitkä asiat laukaisevat itsessäsi triggerin
  49. Kokeile itselle sopivia työkaluja lisäämään tietoisuutta
  50. Pohdi, millaisella keskustelutasolla olette tiimissäsi
  51. Luo uusia ideoita kehittämään keskustelutasoa

POHDINTA

Listaa tehdessämme oivalsimme, kuinka paljon keskusteluälykkyyspuutteita tiimissämme on. Meidän tulisi keskustella ja käsitellä yhdessä, mitkä ovat meille sopivia taitoja ja mitkä vievät oppimistamme eteenpäin. Olemme joutuneet käsittelemään painetilanteita tiimin kanssa jo useampaan otteeseen, mutta tilanne- ja keskusteluälykkyys eivät vielä tuolloin olleet vahvimpia osaamisalueitamme. Kehitystä olemme huomanneet, mutta parantamisen varaa löytyy aina.

Yksi suurimmista keskusteluälykkyyspuutteista on konfliktien pelko, joiden myötä tiimissämme esiintyy keskustelulukkoja. Meidänkin tiimissämme on useampi konfliktipelkoinen jäsen, minkä vuoksi tärkeitä asioita jää sanomatta, jotta mahdollisilta epämukavilta tilanteilta voitaisiin välttyä. Tässä meillä on paljon parantamisen varaa. Jos konfliktit eivät nouse esille sen takia, että niitä pelätään käsitellä, niistä ei myöskään ole mahdollista oppia jatkoa varten. Jos konflikteja ei käsitellä, asiat paisuvat entisestään ja aiheuttavat kitkaa tiimin keskuudessa.

Tiimissämme on myös koettu paljon sitä, ettei tulla kuulluksi. Tätä olemme käsitelleet tiimimme kanssa useaan otteeseen ja olemmekin koko ajan menneet pikkuhiljaa parempaan suuntaan.

Huomasimme, että painetilanteissa oikein toimiminen ei ole kovin yksinkertainen prosessi ja siinä tulee ottaa todella monta asiaa huomioon. Harva osaa luonnostaan toimia oikein painetilanteissa, eikä kukaan voi niissä toimia aina täydellisesti.

Elämässä tulee jatkuvasti vastaan haastavia tilanteita, jotka vaativat keskusteluälykkyyttä. Tämän vuoksi tulisi jokaisen harjoittaa ja pohtia tosissaan omia taitojaan niin painetilanteissa kuin kahvipöytäkeskustelussakin.

LÄHTEET:

Åhman, H. Keskusteluälykkyys painetilanteissa. 2020. Alma Talent Oy. Helsinki. Toinen painos

Mantu, E. Triggeriherkkyys on voitettavissa! Jos syöt tunteisiisi, lue tämä. 2017. Yle.fi – Vaakakapina. Helsinki.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close