Tampere
04 Dec, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Liikkeelle tavoitteilla



Kirjoittanut: Teemu Petäjistö - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Menestyksen tavoittelu on hyvin yleistä ja koetaan hyväksi ominaisuudeksi nykymaailmassa. Sitä se varmaan monesti onkin. Ihmisellä tai yhteisöllä on tavoite, visio, jota kohti suunnataan. Ja kun se saavutetaan, koetaan menestyneemme jossakin. Yleisesti menestyksen helpoin mittari on raha, mutta mittaako se oikeasti menestystä elämässä. Menestymisen pakkomielle ja taloudellinen kilpajuoksu, vievät helposti ajatukset kauemmas siitä, miten menestystä saavutetaan ja minkä kustannuksella. Koetaan menestyvämme niin kauan, kun numerot niin näyttävät, tosin illalla ajatellaan, että huominen on jo liian lähellä ja taas on mentävä.

Näin sitä usein sanotaan, että on oltava tavoitteet ja visio, jotta voidaan saavuttaa. Ja osittain se onkin varmasti totta. Mutta mitä täytyy olla ennen tavoitteita. Täytyy olla jotain mistä ne ammennetaan. Kuten kirjassa mainitaan, pakonomaisesti tehdyt tavoitteet ja asiat vahvistavat monesti vain sitä, ettei aitoa menestystä synny. Jotta voidaan motivoitua tavoitteista, on niiden takana pystyttävä seisomaan ja niistä on inspiroiduttava. Kun ne ovat aitoja, silloin ne myös motivoivat. Työyhteisössä ihmisten on tunnettava toisensa ja erityisesti itsensä. Mitä minä haluan tehdä? Haluanko olla täällä? Pitäisikö minun tehdä jotain muuta?

Motivatio

Jos haluamme saada itsemme ja muut liikkeeseen ja tekemään tekoja, on siihen löydettävä syy. Miksi jotain asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Motivaatio saa ihmiset liikkumaan. Se ohjaa toimintaa ja virittää ihmiset löytämään itsestään vahvuudet sekä aidon tekemisen ilon.

Kuten todettua, päälleliimattu ja itselle huijattu motivaatio, tavoite tai visio, ei aidosti kehitä ja vie kohti parempaa. Ihmisen tulisi tutustua itseensä rehellisesti. Herätä huomioimaan todellisuutta itsessään ja ympäristössään. Tämä vaatii varmasti paljon sekä johtotehtävissä olevilta, että koko tiimiltä tai yhteisöltä. Helposti voisin kuvitella, että tällainen koetaan liian aikaavieväksi tai kalliiksi toiminnaksi. Mutta aina voi pysähtyä kysymään, onko meillä aikaa tai rahaa mennä pitkälle metsään ja eksyä. Vai otammeko ennen lähtöä pienen tauon ja keskitymme löytämään oikean suunnan. Tärkeintä taitaa sittenkin olla suunta, ei liike. Tosin ilman liikettä ei mitään myöskään tapahdu.

Mikä sitten saa aikaan liikettä? 

Toki motivaatio ja tavoitteet, mutta ehkä ne kuitenkin ohjaavat enemmän liikkeen suuntaa. Mutta kuten sanottua, on tapahduttava liikettä sen jälkeen, kun suunta ja kohde ovat tiedossa. Tarpeet saavat aikaan liikettä, ne motivoivat liikkumaan kohti tavoitteita. On siis löydettävä sisäinen palo ja intohimo, jonka pohjalta muodostetaan tavoitteet ja visio. Ne yhdistettynä omiin tarpeisiin, saavat aikaan tavoitteellista, motivoitunutta ja aidosti tärkeää liikettä.

Palkinto

Toimintaa ohjaavat intohimot, sisäinen palo, tavoitteet, visio ja omat vahvuudet. Kuitenkin on tärkeää, että toiminta pysyy jatkuvasti tuoreena ja käynnissä. Hyvin tehdystä toiminnasta on muistettava myös palkita. Palkita itsensä, mutta myös muut. Kirjassa jaotellaan palkitseminen sisäisiin ja ulkoisiin palkkioihin. Sisäiset ovat ”motivaation kingi”, ne vahvistavat motivaatioita ja hemmottelevat arvomaailmaa ja sisäistä hyvää oloa. Ulkoiset palkkiot ovat myös tärkeitä, useimmiten on mukavaa, että työstään saa myös jotain maallista palkkioksi. Kuitenkin sisäiset palkkiot luovat perustan omaehtoiselle osallistumiselle ja kehitykselle. Kirjassa todetaan, että sisäisten ja ulkoisten palkkioiden välille on löydettävä oikea suhde.

 

Yksi iso haaste, johon uskoisin monen johtajan tai johtoryhmän käyttävän paljon aikaa, on vahvuuksien löytäminen ja esilletuonti. Niin omassa toiminnassa, kuin tiimissäkin. Kirjassa esitetään osuva kysymys: ”Vahvistatko heikkouksia vai vahvuuksia?”

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close