Tampere
28 Nov, Sunday
-9° C

Proakatemian esseepankki

5 toimintahäiriötä tiimissä



Kirjoittanut: Elli Linjamäki - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Viisi toimintahäiriötä tiimissä
Patrick Lencioni
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Miksi tiimityöskentely ei aina suju ongelmitta? Kuinka tiimi voisi selvitä ongelmista? Patrick Lencionin esittelee kirjassaan tiimityöskentelyn toimintahäiriöitä fiktiivisen tarinan kautta. Kirja ei mielestäni ole viihdyttävä ja tarina on ehkä hieman tyyliltään vanhanaikainen, mutta se kuitenkin esittelee sen, kuinka toimimaton tiimi on tehoton. Kirja myös tarjoaa ratkaisut toimintahäiriöiden korjaamiseen.

  1. Luottamuspula

Tiimissä luottamuspula tarkoittaa, että yksilöt tiimin sisällä eivät halua olla haavoittuvaisia. He eivät halua näyttää omia heikkouksiaan ja pyytää apua, kun siihen olisi tarvetta. Luottamuspula voi myös näkyä haluttomuutena poistua omalta mukavuusalueelta, jolloin ei myöskään halua auttaa muita ongelmissa, jotka eivät ole itselle helppoja. Tiimi ei myöskään anna palautetta toisilleen, jolloin tekemisen laatu heikkenee.

  1. Konfliktien pelko

Luottamuspulasta seuraa konfliktien pelko. Tällainen tiimi on kokouksissa hiljainen ja asioista ei saada päätettyä, koska kukaan ei halua joutua konfliktiin tai väittelyyn. Tämä saattaa aiheuttaa ns. kuppikuntia, jotka puhuvat selän takana asioista ja kun olisi paikka antaa palautetta ei sitä anneta. Konflikti ei kuitenkaan tarkoita tappelua, jossa tekee mieli repiä toiselta tukka päästä. Se on keskustelua, joka on rakentavaa. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta niistä pitää pystyä keskustelemaan ja pohtimaan omaa mielipidettä. Yleensä kokouksissa, joissa asioita nostetaan esiin ja puututaan epäkohtiin, saadaan aikaan asioita ja pystytään kehittymään.

  1. Sitoutumisen puute

Terveen konfliktin puuttuminen tiimissä aiheuttaa sitoutumisen puuttumista. Tiimiläisistä saattaa tuntua hankalalta sitoutua tehtäviin, joista ovat eri mieltä. Tällöin tekemisen laatu kärsii ja asioita joudutaan käsittelemään uudestaan kokouksessa, joissa kukaan ei sano mielipidettään. Tällöin ryhmä kiertää kehää, mistä ei pääse pois. Yksilöt myös pelkäävät luottamuspulan takia epäonnistumista ja saattavat jättää asioita tekemättä, koska pelkäävät negatiivista palautetta. Tiimin prioriteetit voivat myös olla kadoksissa.

  1. Vastuun välttely

Sitoutumisen puutteen vuoksi syntyy vastuun välttelyä. Koska kukaan ei halua nostaa kissaa pöydälle ja antaa palautetta, jos joku ei tee työtään vaaditulla tavalla. Se antaa muillekin tekosyyn vältellä vastuuta. Tämä johtaa laadun heikkenemiseen ja antaa luvan olla keskinkertainen. Keskinkertaisuudessa ei ole mitään pahaa, mutta tiiminä halutaan päästä parhaaseen mahdolliseen loppu tulokseen ja silloin kaikkien tulee yrittää parhaansa.

  1. Tulosten huomiotta jättäminen

Koska tiimiläiset eivät laita toisiaan vastuuseen tekemättä jättämisestä tai laiskuudesta, syntyy tilanne, jossa viides toimintahäiriö voi paremmin kuin hyvin. Tulosten huomiotta jättäminen rohkaisee tiimiläisiä priorisoimaan henkilökohtaisen tarpeen tiimin yhteisten tavoitteiden edelle. Eli tiimiläiset tavoittelevat omaa urakehitystä ja arvostusta, eivätkä niinkään ajattele tiimin parasta. Tulosten sivuuttaminen aiheuttaa myös tiimin työskentelyn pysähtymistä.

Vaikka en pitänyt kirjasta erityisesti, se antoi paljon proakatemian tiimityöskentelyä ajatellen. Tunnistan kyseiset toimintahäiriöt omasta toiminnastani sekä aiemmista tiimeistä, jossa olen työskennellyt. Itse syyllistyn todella usein luottamus pulaan, koska en aina pysty luottamaan ihmisiin. Olen tietysti aina syyttänyt luottamus pulasta toista osapuolta, mutta nyt ymmärsin, että aiheutan sitä itse. Aionkin siis tulevaisuudessa kiinnittämään enemmän huomiota omaan toimintaani tiimissä ja pyrkiä kehittämään omia toimintatapoja tiimille sopivaksi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close