Valmiina Helvetinviikkoon?

Mitä jos voisimme elää yhden viikon niin, että hylkäisimme joka ikisen rutiinimme, tapamme ja tottumuksemme? Viikon, jonka muistaisimme koko loppuelämämme. Helvetinviikon, jota muistelisimne vuosien päästä hyväntuulisina, naureskellen ja vitsaillen – ennen kaikkea ylpeinä.

Bertrandin Helvetinviikon oli tarkoitus alkaa Hurmassa maanantaiaamuna 8.4. klo 5.00 ja päättyä sunnuntai-iltana 14.4. klo 22.00, kun menemme nukkumaan. Helvetinviikon aikana on tarkoitus olla toki paras, mutta myös tietoisin versio itsestään – antaa kaikkensa, eikä vain toivoa, että kaikki järjestyisi ja muuttuisi paremmaksi ihan itsestään. Helvetinviikko opettaa meille itsestämme todella paljon ja saamme uudenlaisen otteen elämään. Sen aikana keräämme sylin täydeltä uusia kokemuksia ja saamme siitä todennäköisesti valtavan paljon muistoja ja hyötyä tulevaisuuteen.

Helvetinviikon ajatukset ja muutokset ovat yksinkertaisia: syödään terveellisesti ja kuntoillaan joka päivä. Silloin levätään tehokkaammin, noustaan aikaisin ja mennään varhain nukkumaan. Helvetinviikolla olemme hyviä ystäviä, kuuntelemme läheisiämme, keskitymme työntekoon täysillä ja hoidamme perusteellisesti loppuun, minkä aloitamme. Kaikki epäolennainen siirretään syrjään, asioita asetetaan oikeaan perspektiiviin ja ne priorisoidaan. Helvetinviikko tekee meidät tarmokkaiksi, itsevarmoiksi, aktiivisiksi ja myönteisiksi. Se tekee yhden viikon ajaksi meistä jokaisesta parhaan mahdollisen version itsestämme.

”Jos meillä on onnea, elämme käsittämättömän monta viikkoa. Kuinka monta viikkoa muistat? Mistä viikoista olet oppinut eniten? Minä viikkoina sait jotain aikaan? Mitkä viikot olivat tärkeitä? Mitkä veivät lähemmäksi tavoitettasi, haavettasi? – – Jos elät 80-vuotiaaksi, elät yhteensä 4160 viikkoa. Ehkä tästä tulee elämäsi antoisin viikko? Se jonka muistat parhaiten? Tervetuloa Bertrandin helvetinviikolle.” (Larssen, E. 2015. 20)

Miksi suorittaisimme Helvetinviikon?

Vastoinkäymiset vahvistavat:

Kuten sanotaan, ei voi tietää olevansa huipulla, jos ei kerran käy pohjalla. On tärkeää, että elämässä pääsee kokemaan koko inhimillisen tunneskaalan niin hyvässä kuin pahassa. Olla välillä epävarma ja omalla epämukavuusalueella. Silloin huipulle nouseminen tuntuu paremmalta kuin pystyy kuvittelemaankaan.

Helvetinviikosta tulee uusi, arvokas vertailukohta:

Helvetinviikolla perspektiivi stressiin ja ”ikäviin olosuhteisiin” muuttuu. Helvetinviikko tekee meistä todennäköisesti huomattavasti joustavampia ja kokeilunhaluisempia. Mukavuusalue siis laajentuu.

Vääntövoimaa:

Helvetinviikko tuo voimaa toteuttaa ne muutokset, jotka olemme elämässämme halunneet tehdä. Helvetinviikko opettaa meille jotain omasta osaamisestamme ja kyvyistämme. Voima syntyy, kun teemme kaikki arkiset toimemme ihanteellisella tavalla.

Rajat siirtyvät:

Teemme Helvetinviikolla kaikkea sitä, mitä teemme normaalistikin. Teemme sen vain äärimmäisen hyvin ponnistellen tietoisemmin ja sisukkaammin. Keskitymme joka päivä tiettyyn teemaan. Helvetinviikolla olemme koko ajan tavallista valppaampia, keskittyneempiä ja määrätietoisempia.

Helvetinviikko on raskas myös fyysisesti: on kuntoiltava joka päivä niin, että olemme jäykkiä ja väsyneitä. Joudumme myös vastustamaan herkuttelun kiusausta, sillä vain terveellinen ruoka on sallittua. Myös unirytmimme muuttuu. Kokonaisuudessaan kaikki tämä tuntuu ensimmäisenä kehossa, mutta kohdistuu lopulta mieleen positiivisena muutoksena.

Rajat – etenkin henkiset – ovat tietysti yksilöllisiä. Se mikä on toiselle tavallista ja helppoa, voi toiselle olla äärimmäisen vaikeaa. Sen vuoksi on tärkeää olla rehellinen itselleen ja haastaa itseään nimenomaan niillä alueilla, joilla rajojen siirtämisen tietää olevan vaikeinta, mutta tarpeellisinta. Helvetinviikko tuleekin suunnitella itse. Ottaa siitä vastuu ja laatia omat lisäsäännöt Bertrandin sääntöjen tilalle.

Myötä- ja vastoinkäymisten kokeminen:

Pienetkin ilot alkavat tuntua suurilta. Bertrand käskeekin painaa mieleen, että vaativissa tilanteissa ja vaikeina aikoina kiitollisuuskin nousee esiin. Helvetinviikon vastakohdat voivat opettaa meitä uskomattoman paljon.

Mielihyvän metsästys:

Ihmiset tavoittelevat mielihyvää. Se on yksi perusmotiiveistamme ja oman henkisen valmentautumisen peruspilari. ”Mielihyvä on aina oman ponnistelun ja suorituksen seurausta ja se liittyy aina onnistumisen tunteeseen.” Kun olemme onnistuneet jossain, jolle annoimme kaikkemme, on mielihyvä oma menetelmämme antaa itsellemme tunnustusta suuresta saavutuksesta. Jotta mielihyvää voi tuntea useammin, on kuitenkin poistuttava mukavuusalueelta useammin kuin edes haluaisimme.

Helvetinviikolla toimitaan:

Muuttuminen on vaikeaa: yritämme luonnostaan välttää suuria muutoksia. Yleensä ne tuntuvat vaikeilta ja rasittavilta, minkä vuoksi väistäminen niitä vaiston omaisesti. Voi olla todella vaikeaa muuttaa toimintaansa menestymisen parantamiseksi, vaikka tietäisimmekin oikeasti, mitä asian eteen tulisi tehdä.

Menestyjien yhteneväinen piirre on se, että he toimivat. He eivät mietiskele, vaan laittavat pyörät pyörimään ja saavat jotain aikaan. Helvetinviikon onkin tarkoitus olla viikko, jolloin toimitaan. Helvetinviikolla teemme sen, minkä olemme jo pitkään aikoneet tehdä, tai jonka yhteydessä olemme sanoneet: ”pitäisi”, ”olisi tärkeää”, ”olisi kiva” tai muita vastaavia lausahduksia. Tehtävien lykkääminen on helvetinviikolla kielletty. Helvetinviikolla on oltava toimelias.

Valmistelut

Huolellinen valmistautuminen on edellytys menestykselle. Valmistautuminen ja ennakointi ratkaisee sen, kuinka me selviämme vaikeista asioista. Monesti valmistautumista pidetään ajanhukkana, koska se ei välttämättä tuota suoraa tulosta tai positiivista palautetta. Helvetinviikolla emme vaan toivo, vaan tiedämme kaiken sujuvan hyvin. Valmistaudumme viikkoomme huolellisesti ennakkoon, ja päivien sisältöön valmistaudumme vielä edellisenä iltana.

Valmistelu tarkoittaa muun valmistelutyön lisäksi sitä, että asetamme tavoitteita. Täsmällinen ja yksiselitteinen tavoite on parempi kuin monialainen tavoite. Kun tavoite on selkeä, on sen pohjalta helppo tehdä ratkaisuja ja asioiden tärkeysjärjestys selviää oikeastaan itsestään.

Helvetinviikkoon valmistautuessa on tärkeää, että valmistelu aloitetaan ajoissa. Tällöin on aikaa kerätä motivaatiota ja tahtoa viikkoa varten. Emme selviä helvetinviikosta voittajina, ellemme tiedä mitä on edessä ja miten selviämme vaikeuksista sen aikana. Tärkeää on myös, kuten aiemmin mainitsimme, päättää oman helvetinviikon sisältö lopulta itse henkilökohtaisesti, vaikka apuna omissa valmisteluissa olisi myös tiimi. On hyvä kirjoittaa omat perustelut ja tavoitteet Helvetinviikolle ylös.

Mikä Hurmassa sitten meni pieleen? Vai menikö?

Koska valmistautuminen on Helvetinviikon onnistumisen ja hyödyn kannalta erityisen tärkeää, päätimme Hurmassa yhteistuumin siirtää sen ajankohtaa ensi syksylle. Emme olleet yksilöinä emmekä tiiminä valmistautuneet Helvetinviikkoon tarpeeksi, emmekä kokeneet tekevämme sitä tässä ajassa itsemme, vaan ainoastaan muiden vuoksi – koska se oli haaste Valuelta meille. Ajatukset olivat olleet Helvetinviikon tavoitteiden luomispäivään, eli torstaihin 4.4. saakka pääsääntöisesti luokkaa ”tehdään nyt alta pois”, kunnes ensimmäinen meistä luki Larssenin kirjan, osa huomasi, ettei ole valmiita tämän kaltaiseen suoritukseen tässä vaiheessa ja yhdessä muistimme vielä tärkeimmän tiimimme arvoista. Se on tiimi. Helvetinviikko tuleekin Hurmassa suorittaa täysillä tiiminä, eikä yksilöinä vähän sinne päin.

Odotan innolla, että pääsemme nyt valmistautumaan Helvetinviikkoon kunnolla, yhdessä. Toivon, että saamme jokaiselle tiimiläisellemme luotua pätevät tavoitteet, joita on helppo noudattaa ja jotka vievät meitä eteenpäin niin yksilöinä kuin tiiminäkin. Olen Helvetinviikosta edelleen todella innoissani, ja uskon sen siirtämisen vain vahvistavan tuota tunnetta!