Tampere
28 Mar, Thursday
7° C

Proakatemian esseepankki

Oman talouden ennustaminen



Kirjoittanut: Tuomas Aro-Heinilä - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Miten voi ennustaa omaa henkilökohtaista talouttaan? Mielestäni opin voi ottaa suoraan yrityksen pyörittämisestä. Voi laatia budjettia, kassavirtalaskelmaa ja niiden seurantaa. Näiden tuottaminen auttaa hahmottamaan paremmin myös yrityksen toimintaa yrittäjänä.

Meillä Eventassa on ensimmäistä kertaa laadittu kassavirtalaskelma, jolla voidaan ennustaa ja suunnitelma tulevaisuutta.Tämän ohelle on laadittu budjetti. Mitä näiden laatimatta jättäminen aiheuttaa? Jos yritys ei ole tietoinen miten raha liikkuu sen tilillä, kassakriisin riski on suuri. Se tuo toimintaan myös paljon epävarmuutta. Yrittäjä kysyy itseltään koko ajan, onko toiminta kannattavaa, onko kasvua, miten ensi kuun laskuista selviydytään. Toisaalta budjetin ja kassavirran laatiminen voi olla haaste. Siinä joutuu vastakkain todellisuuden kanssa. Usein kulut ovat paljon konkreettisempia kuin tulot. On vuokraa, työvoimaa, taloushallinnon kuluja ja muita menoja maksettavana. Nämä ovat varmoja ja tiedossa. Kun nämä kulut asetetaan kassavirtalaskelmaan ilman tuloja, nähdään varojen loppuvan aikanaan. Tämä konkretisoi sen tosiasian, että rahaa tulee tehdä, koko ajan. Jos tämä kassan tyhjeneminen tapahtuu jo kahden kuun sisään, luo se tarpeen saada lisämyyntiä nyt.

Miten nämä yrityksen pyörittämiseen liittyvät asiat sitten liittyvät yksityiseen elämään? Maailma muuttuu ja ihmisten toiminta sen mukana. Yhä enenevässä määrin ihmisten työura ei ole samassa työssä olemista. Työ vaihtuu projektiluonteisemmaksi. Nykyään työpaikka vaihtuu n. 10 kertaa elämän aikana. (Jari Strömberg, Salla Hekkala, 2017, Yleisradio). Toiden alituinen vaihtuminen vaikuttaa siihen milloin saa tuloja ja miten. Työpaikan vaihdosta aiheutuvat muutokset muuhun elämään kuten asuinpaikkaan vaikuttavat myös merkittävästi yksilön menoihin. Tässä elämän myllerryksessä voi helposti menettää kyvyn nähdä taloutensa kokonaisuutena. Monille elämä on kädestä suuhun elämistä.

Tulevaisuus on epävarmaa. Joka neljäs nuori ei ole varma löytääkö töitä (Nuori.fi, 2018). Ennen ei ole ollut yhtä suurta tarvetta talouden suunnitteluun yksilön tasolla kuin nyt. Työurat olivat pidempiä ja palkat vakaampia. Yksilön ei tarvinnut kuin vähentää palkastaan pakolliset kuukausittaiset kulut saadakseen tietää, kuinka paljon jää käteen muuta elämää varten. Toki oli hankaluuksia. Auton omistamisessa tuli ja tulee huomioida arvon alentuminen, vakuutukset, korjaukset ja huollot sekä käyttökustannukset kuten polttoaine (Tuomas Rajala, 2017, OP Media). Näitä varten tuli varata rahaa säästöön yllättäviä kuluja varten.

Nykyään on tarjolla kuukausimaksullisia palveluita ties mistä: asunnosta, talosta, ruoasta, siivouksesta, harrastuksista, vaatteista, puhelimesta, parturista, tietokoneet, printterit. Mitä ikinä mieleen juolahtaakin, voi sen käytännössä hankkia kiinteällä tai hieman vaihtuvalla kuukausimaksulla. Palveluiden määrä kasvaa koko ajan (Juha Honkatukia, Saara Tamminen, Jussi Ahokas, 2014,Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suomi on jo palvelutalous). Palveluvaltaistuminen helpottaa talouden seurantaa. Kun kulujen vaihtelevuutta saadaan pienennettyä, on paljon helpompaa arvioida tarvittavia tuloja ja säästöjä, tulevaisuutta suunniteltaessa.

On yksilön edun mukaista seurata omaa talouttaan. Suositeltavaa on laatia suunnitelma taloutta varten (Martat). Budjetin laatimiseen. Asia on hyvinkin yksinkertainen. Budjettiin merkitään tarkasteltavan kauden tulot ja menot. Tuloja ja menoja voi jaotella tarpeen mukaan esim. pääomatulot, ansiotulot, asumiskustannukset, vakuutukset, jne. Budjetti voi näyttää tältä. Alla olevat luvut eivät täsmää, joitakin rivejä on piiloitettu, muutettu tai poistettu.

Budjetin lisäksi voi seurata toteumaa merkitsemällä toteutuneet kulut sitä mukaan kuin ne tapahtuu. Toteuman ja budjetin pohjalta voi laatia kassavirtalaskelman sekä budjetin seurannan.

Budjettipohjia löytyy netistä useita esim. tämä. Tärkeintä on aloittaa oman talouden seuranta, jonka perustalle oman talouden systemaattista suunnittelua voi alkaa rakentaa.

Lähteet:
https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/talouden-suunnittelu/
https://pankkiasiat.fi/budjettilaskuri-talouden-suunnitteluun
https://op.media/talous/autot-ja-liikenne/oletko-koskaan-laskenut-mita-autolla-ajaminen-oikeasti-maksaa-194e64b63b5d4cc8b8ca9c653f8d6b49
https://yle.fi/uutiset/3-9570297
https://www.nuori.fi/2018/07/12/joka-neljas-nuori-ei-ole-varma-loytaako-toita-tulevaisuudessa/

Kommentit
  • Ville Pajala

    Hyvä kirjoitus Tuomas!
    Toivon todella, että näitä asioita opetetaan nykyään jo peruskoulussa, jotta etenkin nuoret ymmärtäisivät oman talouden hallintaa paremmin. Itseäni aina vähän hirvittää laatia budjettia oman elämän menoista, kun silloin vasta todella huomaa kuinka paljon rahaa kuluu erilaisiin pikkuostoihin, joita ilmankin varmasti pärjäisi.
    Yksi nykypäivän haasteista talouden hallinnassa ainakin itselleni on myös se, että kun käteisellä maksaminen on loppunut lähes kokonaan on rahan hahmottaminen vaikeutunut, kun se liikkuu koko ajan vain sähköisessä muodossa. Tulojen ja menojen kirjaaminen ylös johonkin auttaa paremmin hahmottamaan oman elämän kassavirtaa ja auttaa pitämään sopivaa kuria rahan käytössä tai motivoi hankkimaan lisää tuloja. Pitääkin varmaan tämän kirjoituksen pohjalta lähteä suunnittelemaan Kajolle henkilökohtaisen talouden hallinnan pajaa.

    6.1.2019
Post a Reply to Ville Pajala cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Ville Pajala Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close