Kansainvälisyys ja kansainvälinen liiketoiminta on pitkään kiinnostanut minua. Haluan ehdottomasti jossakin vaiheessa toimia kansainvälisissä tehtävissä. Nautin, kun pääsen tapaamaan ihmisiä muualta maailmasta ja koenkin, että se on minulle luontevaa. Olen onnellinen, että noin kuukausi sitten pääsin osaksi Proakatemian kansainvälisyystiimiä. Koen, että sitä kautta on mahdollista laajentaa omia verkostojaan sekä saada paljon uutta oppia. Laskuttaminen sekä tarjousten tekeminen kiinnostaa minua, sillä täytyy ottaa niin paljon uusia asioita huomioon. Yksinkertaisesti haluan myös oppia puhumaan englantia entistä paremmin.

Kv-tiimin kanssa asetimme tavoitteeksemme saada ensi vuodelle kansainvälisiä projekteja. Vieraita meillä käy jo todella paljon, ja nyt haluamme keskittyä nimenomaan siihen kansainväliseen liiketoimintaan. Olen siitä hyvin innoissani. Todella usein liiketoimintaa miettiessä, mietin kuinka sitä voisi tehdä kansainvälisesti. Tällä hetkellä olemme Annikan kanssa aloittelemassa cocktailbaaritoimintaa ja yksi haaveistamme on joskus päästä viemään sitä myöskin ulkomaille. Uskon, että kansainvälistä liiketoimintaa on helppo tehdä, jos vain on sitoutunut niin tekemään.

Kansainvälistymisen kolme vaihetta

 Jotta yritys voi menestyä muualla on sen oltava selvillä toimintojen keskeisistä eroista ulkomailla verrattuna Suomeen. Keskeisimpiä eroja saattavat olla toimintatavat, kulttuuri sekä arvot. On syytä olla myös tarkkana juridisissa asioissa. Kansainvälisen toiminnan käynnistäminen on pitkä prosessi, joka sisältää monia vaiheita, joita tulee ottaa huomioon. (Kansainvälinen toimintaympäristö, 13.12.2018)

 Kansainvälistymisen käynnistäminen voidaan jakaa kolmeen strategiseen päätösalueeseen:

1.Miksi kansainvälistyä?

Monilla yrityksillä kotimarkkinoiden pienuus sekä syrjäinen sijainti aiheuttaa kansainvälistymisen paineen. Yritysten kansainvälisesti orientoitunut ja motivoitunut johto saa myös yritykset lähtemään kansainvälisille markkinoille. Kansainvälistymiseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin. Ulkoisia tekijöitä ovat kohdemarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja siellä olevat muutoshaluiset ihmiset. Sisäisiä tekijöitä ovat ylimääräinen tuotantokapasiteetti, laskeva kotimaan myynti tai myynnin kausiluonteisuus. (Kansainvälinen liiketoiminta ja markkinointi, s. 61)

2.Minne kansainvälistyä?

Aluksi kartoitetaan kaikista maista yleiset maa-, tuote- ja toimialakohtaiset tekijät. Tämän jälkeen mahdollisista maista tutkitaan markkinoiden koko sekä niiden potentiaali. Näin saadaan seulottua korkean potentiaalin kohdemaat. Korkean potentiaalin maista selvitetään niiden myyntipotentiaali tuotevertailuilla sekä selvittämällä kilpailutilanne. Halutaan myös tietää näiden maiden markkina-, kuluttuja- ja jakelurakenne. Korkeimman potentiaalin kohdemaista selvitetään segmentit sekä valinta kohdemarkkinoilla. (Kansainvälinen liiketoiminta ja markkinointi, s. 67)

3.Miten kansainvälistyä valitulla kohdemarkkinalla?

Valittuaan kohdemaan tulee yrityksen valita operaatiomuoto ja toimintamalli. Näin ollen se pystyy hyödyntämään kilpailuetuaan pitkällä aikavälillä. Tehdessään päätöstä yrityksen tulee määritellä, kuinka paljon on resursseja käytettävänä, kuinka intensiivisesti kohdemaassa ollaan läsnä, kuinka päätöksiä tehdään ja valvotaan etuja sekä kokonaistuottotaso. Operaatiomuodot jaetaan myöskin ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin. Ulkoisia tekijöitä ovat kotimaan olosuhteet, kohdemarkkinoiden koko, markkinapotentiaali, makro- ja mikroympäristötekijät, toimintamuotojen käytettävyys, vaatimus, monimutkaisuus, riskitaso sekä markkinoillepääsyn helppous ja nopeus. Sisäisiä tekijöitä ovat yrityksen strategia, koko, päämäärät, pitkän tähtäimen tavoitteet, sitoutuneisuus, rahoitus- ja henkilöstöresurssit, kokemus, tuotteet ja kilpailuedut. (Kansainvälinen liiketoiminta ja markkinointi, s. 71)

Me kv-tiimin kanssa olemme lähdössä toteuttamaan hetken projekteja, joten ei ole kyse niin vaativasta suunnittelusta eikä palvelua tarvitse niin testailla ja tutkia.  Meidän ei myöskään tarvitse mennä käymään kohdemaassa, paitsi vasta koulutusvientiprojektin myytyämme. Joten se tulee olemaan huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi se, jos lähdemme jonakin päivänä viemään cocktailbaariamme ulkomaille.

On paljon mitä tulee ottaa huomioon yrityksen kansainvälistyessä. Tietysti siihen liittyy aina tietynlainen pelko, lähteä toteuttamaan toimintaa kansainvälisesti, vaikka siitä voikin saada itselleen niin paljon oppia ja arvoa.

Lähteet:

Kansainvälinen liiketoiminta ja markkinointi, Irma Vahvaselkä, Edita 2009)

https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/kansainvalistyminen/opas-kansainvalistymiseen/kansainvalinen-toimintaymparisto-317956  (13.12.2018)