Hyvinvointi on Proakatemialla vuoden teema, eikä suotta. En tiedä millainen on ollut hyvinvoinnin tila Proakatemialla aikaisempina vuosina esimerkiksi viisi tai kymmenen vuotta sitten. Nyt viimeisen vuoden tai kahden aikana hyvinvointi on noussut monessa eri asiayhteydessä esille, eikä useinkaan kovin positiivisessa valossa. Hyvinvoinnin on välillä voinut huomata loistavan poissaolollaan ja yksi toisensa perään voi kuulla tarinoita loppuun palamisesta, väsymyksestä ja huonovointisuudesta. Missä mennään vikaan? Onneksi aihe on nyt nostettu esille ja yhteisön voimalla pyritään tilannetta parantamaan.  On surullista nähdä, miten vasta opintojen alussa olevat henkilöt kokevat olevansa täysin loppu, eikä voimavarat riitä välttämättä itsestä huolehtimiseen saatika oman hyvinvoinnin vaalimiseen. Lähestyn esseessäni hyvinvointia Työn Iloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille -kirjasta saamieni ajatusten avulla ja pohdin esimiestyön vaikutusta hyvinvointiin sekä hyvinvoinnin vaikutusta työyhteisöön.

Tampereen yliopiston tutkimuslaitos Synergos haastatteli kahta yrittäjää työhyvinvointiin liittyen. Molemmilta yrittäjiltä kysyttiin, mitä heidän mielestään työhyvinvointi tarkoittaa. Molempien yrittäjien vastauksissa korostuu fyysinen-, sekä henkinen kunto. Fyysisellä kunnolla he tarkoittivat sitä, että työntekijä jaksaa tehdä koko työpäivän ajan töitä ilman, että fyysinen kunto heikentää työnlaatua. Henkisellä kunnolla he tarkoittivat työntekijöiden henkistä olotilaa ja sitä, ettei työntekijöillä olisi esimerkiksi huolia, jotka painavat mieltä ja vievät energiaa ja heikentävät siten työn tehokkuutta. (Hakala, Harju, Manka & Nuutinen 2010, 8.)

Työhyvinvointi on nykypäivänä paljon muutakin kuin työturvallisuus ja siten se ulottuu moniin asioihin ja toimintoihin työpaikalla. Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa hyvä johtaminen ja esimiestyö, sekä työn organisointi. Lisäksi työhyvinvointiin liitetään työyhteisön yhteiset pelisäännöt, osaaminen, vuorovaikutteinen toimintatapa ja myönteinen yrityskulttuuri. (Hakala, Harju, Manka & Nuutinen 2010, 8).

Onnistunut esimiestyö on ihmisten johtamista tasavertaisella tavalla. Hyvä tiimihenki perustuu työyhteisössä työskentelevien henkilöiden väliseen luottamukseen, avoimuuteen, sekä siihen, että työyhteisön jäsenet ovat valmiita tarjoamaan toiselle apua ja tukea. Yksi hyvän työilmapiirin merkeistä on, että toisen työtä arvostetaan ja otetaan vastuuta työn tuloksesta. Työntekijät nauttivat päästessään loistamaan hyvin organisoidussa työssä, missä saa hyödyntää parasta osaamistaan sekä hyviä ominaisuuksiaan. Onnistuminen tuo työyhteisöön iloa, mikä vaikuttaa myös yritykseen positiivisena tuottavuutena ja hyvänä asiakaspalveluna. (Hakala, Harju, Manka & Nuutinen 2010,8.)

Yksi työhyvinvoinnin peruspilareista on hyvä johtaminen. Hyvän johtamisen yksi kriteereistä on tavoitteiden asettaminen. Silloin kuin henkilöstö on sisäistänyt, sekä sitoutunut tavoitteisiin on lopputulos lähes aina hyvä. Kun työntekijä kokee saavansa tehdylle työlleen arvostusta sekä saa oikeudenmukaista kohtelua, on vaikutus työhyvinvointiin positiivisesti suuri. Panostamalla työntekijään sekä työyhteisöön tuotetaan pitkällä tähtäimellä tulosta, mikä näkyy myös tuloslaskelman alimmalla rivillä. (Hakala, Harju, Manka & Nuutinen 2010, 9 & 15.)

Miten huono työhyvinvointi näkyy yrityksessä?

Nykypäivänä työhyvinvoinnista ja sen merkityksestä puhutaan paljon. Guy Ahosen tekemän tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin sijoitetulla eurolla on jopa 10-20 kertainen takaisin maksu. Mikäli työntekijät voivat työyhteisössä huonosti, synnyttää se usein kustannuksia työyhteisölle. Kustannukset saattavat kohota todella suuriksi, mikäli työhyvinvoinnin taso ei parane. Työhyvinvoinnin puutteesta johtuvat kustannukset voivat olla suoria tai välillisiä. Alla on listattuna tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työnantajalle kustannuksia silloin, kun työntekijän työhyvinvointi heikentyy:

• Lisääntyneet sairaspoissaolot
• Alentunut työkyky tai pahimmillaan työkyvyttömyys
• Masentuminen ja siitä aiheutuneet kustannukset
• Työn tehokkuuden alentuminen
• Työsuhteiden lyhytkestoisuus ja vaihtuvuudesta aiheutuneet kustannukset
• Työnlaatu heikkenee (Hakala, Harju, Manka & Nuutinen 2010, 15.)

Jokaisella esimiehellä tai yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa edellä mainittuihin kustannuksiin. Työhyvinvointiin sijoittaminen on yhtä kuin sijoittaisi yrityksen tulevaisuuteen. Työhyvinvointi näkyy erityisesti työyhteisössä työskentelevien ihmisten tyytyväisyytenä, mikä vaikuttaa jälleen asiakastyytyväisyyteen. (Hakala, Harju, Manka & Nuutinen 2010, 16.) Yrityksen tärkeimpänä tavoitteena on luoda arvoa asiakkailleen, voiton tuottaminen yrityksen osakkaille on onnistuneen arvonluonnin lopputulos (Uusitalo 2014, 43.) Alapuolella kaavio siitä, miten työhyvinvointi vaikuttaa arvonluontiin ja miten se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yritykseen.

Esimiehen vastuu työhyvinvoinnissa

Esimiehen rooli on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Enää johtajalla ei enää riitä kyky johtaa asioita, vaan yhä enenevissä määrin täytyy osata johtaa asioiden lisäksi myös ihmisiä. Alapuolella on listattuna kolme kohtaa, jotka ovat osa ihmisten johtamista, mutta jotka onnistuessaan vaikuttavat positiivisesti myös kokemukseen työhyvinvoinnista.

1. Suunnan näyttäjä, päätösten tekijä sekä viestin välittäjä

Välittää tietoja yrityksen tavoitteista työntekijöille – On linkkinä työntekijöiden ja johdon välillä – Tekee tarvittavia päätöksiä omien valtuuksiensa rajoissa ja tarvittaessa hankkii päätöksiä johtoportaalta

2. Yhteisöllisyyden ja motivaation edistäjä

Antaa mahdollisuuden työntekijöille vaikuttaa omaan työhönsä – Edistää työpaikalla yhteenkuuluvuutta – Huolehtii palautteenanto-, sekä keskustelukulttuurista – On kaikille tasapuolinen – Huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista

3. Työn tuottavuudesta huolehtija

Organisoi työtehtävät – Varmistaa, että henkilöstöä on tarpeeksi – Kaikilla on osaaminen tekemäänsä työtehtävään – Huolehtii työntekijöille tarvittavat työvälineet – Pitää huolen siitä, että työntekijät ovat virkeinä ja jaksaa tehdä töitä

Hyvä työhyvinvointi ->Työntekijä saa ansaitsemaansa arvostusta ja nauttii työstänsä -> Positiivinen tuottavuus & asiakaspalvelu -> Asiakkaalle tuotettu arvo -> Osakkaille tuotettu voitto/ voittoa tekevä yritys (Hakala, Harju, Manka & Nuutinen 2010, 29.)

Esimiehen on hyvä muistaa se, että mitä paremmin työyhteisö onnistuu sekä nauttii tehtävästä työstä, sitä paremmin myös esimies onnistuu (Hakala, Harju, Manka & Nuutinen 2010, 30).

LÄHTEET

Manka M-L., Hakala L., Nuutinen, S., Harju R. 2010. Työn Iloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.