Välillä sitä miettii, miksi he eivät ymmärrä mitä yritän selittää. Mikä on, ettei voi ymmärtää? Varmastikin monelle tuttu tunne esimerkiksi työpaikalla, perheen kanssa, koulussa tai vaikka treffeillä. Kyky saada viestinsä perille ja lyödä itsensä läpi. Olen useasti itse joutunut tilanteeseen, jossa en vain yksinkertaisesti osaa kertoa asiaa tai mielipidettä ymmärrettävällä tavalla toiselle, jolloin vastareaktio on voinut olla esimerkiksi vihainen asiakas, hämillään oleva ystävä tai vaikka turhautunut perheenjäsen. Näin tapahtuessa saatan itsekin välillä turhautua ja ajatella että vika on toisessa eikä hän vaan voi ymmärtää. Todellisuudessa oma viestintäni on ollut tilanteessa puutteellista, ellei lasketa sitä, mikäli toinen ei vain periaatteen vuoksi halua ymmärtää sinua. Yleensä vika löytyy kuitenkin peiliin katsomalla. Haluan tuoda teille käytännön oppeja henkilökohtaisen vaikutusvallan kehittämisen tueksi Jesper Klitin kirjoittamasta kirjasta Läpilyönti – 7 konstia kasvattaa henkilökohtaista vaikutusvaltaa.

Klit ohjeistaa kirjansa ensimmäisessä luvussa tutkimaan itseäsi. Tärkeää on tuntea itsesi. Mikäli et tiedä onko sinulla kehitettävää itsesi tuntemisen saralla, mieti seuraavaa. Kun keskustelet tai esiinnyt jollekin ihmiselle tai ryhmälle kasvotusten, eroaako toimintasi, mikäli esiinnyt tai keskustelet samalle kohdeyleisölle, mutta kameran välityksellä? Mikäli vastasit seuraavaan niin kuin minä ja varmasti monet muutkin myöntävästi, kirjaa ylös kaikki rajoittavat uskomuksesi. Voit kirjoittaa listallesi esimerkiksi, ”en ole hyvä puhumaan suurelle ihmisjoukolle” mikäli ajattelet näin. Kaikki listaan merkitsemäsi asiat ovat ajatuksia, joita pelkäät. Mikäli et tunne omaa ajatteluasi, näiden rajoittavien uskomustesi takia luultavasti alisuoriudut viestinnässäsi. Olen huomannut tekeväni samaa, ajattelen että en pysty johonkin tai en osaa jotain ja kun ajattelen näin, niin en siinä yleensä onnistukaan. Epäonnistumisen välttämiseksi on kuitenkin olemassa useampikin ratkaisu. Mieti vaikka kirjaamasi listan asioita ja kyseenalaista ne kaikki, pohdi niitä useasta eri näkökulmasta ja koita kirjoittaa lauseet positiiviseen muotoon.

Klit puhuu menestyksen suunnittelusta seuraavassa luvussaan. Siitä, miten sinun kehonkielesi vaikuttaa puheeseesi ja toisinpäin. Ensimmäisenä mieleeni tuli yläasteikäisenä käymäni keskustelut äitini kanssa, kun yritin uskottavasti kertoa, miksi olen tulossa kotiin vasta seuraavana päivänä tai myöhään yöllä, käyttäen oikean tarinan peitteenä keksimääni versiota. Kehonkieleni kertoi varmasti aivan muuta kuin suuni. Monelle meistä varmasi tuttu kuvio. Viime vuosina olen keskittynyt paljon enemmän ulkoiseen ulosantiini myös kehonkielen osalta. Olen lähiaikoina pyrkinyt olemaan enemmän ja enemmän vakuuttava kohdatessani uusia ihmisiä. Kehonkielellä onkin tässä onnistumisessa suuri painoarvo.  Klit keskittyy kirjansa kolmannessa luvussa vielä kehonkieleen, siihen, miten sinun tulisi puhua yhtä kehosi kanssa. Tärkeää olisi saada nonverbaalinen viestintä hallintaan synkronoimalla se verbaalisen viestinnän kanssa. Tämän kanssa haasteita itselläni on tuottanut kuunteleminen. Vaikka kuuntelisinkin, saattaa usein ongelmia tuottaa se, että nonverbaalinen viestintäni viestii täysin päinvastaista. Saatan katsoa muualle kuunnellessani tai päätän toisen lauseita, kenties puhun päälle. Nämä pitää ottaa huomioon, mikäli aion kehittyä taitavaksi viestijäksi.

Klit puhuu myös itsensä roolittamisen tärkeydestä. Siitä minkälainen roolittaminen on oikein ja minkälainen taas ei. Roolituksen apuna olen itse käyttänyt sosiaalista mediaa, jonka ansiosta pystyn viestimään itseäni suurelle määrälle ihmisiä. Roolitus on niin kauan sallittua, kuin olet rehellinen itseäsi ja edustamiasi arvoja kohtaan. Klitin mukaan on olemassa neljää erilaista roolituksen lajia: visuaalinen, auditiivinen, spatiaalinen ja emotionaalinen roolitus. Näiden pohjalta voit rakentaa omaa roolittamistasi, kuten visuaalisessa roolituksessa, se miltä näytät ja miten pukeudut.

Viidentenä vinkkinä Klit kehottaa ottamaan yleisön mukaan. Kun pidän esitelmää tai esiinnyn videoissa, joita kuvaan esimerkiksi Snapchatin my story osioon, pyrin osallistuttamaan katsojia jollain tavalla. Snapchattiin kuvaan lähes pelkästään ruoanlaitto videoita. Näitä videoita kuvatessani useasti kysyn katsojilta jonkin aiheeseen liittyvän kysymyksen, johon on helppo vastata. Pitäessäni esitelmää, tai puhuessani suurelle ihmisjoukolle kasvotusten, pyydän lähes poikkeuksetta puheeni välissä yleisöä toteuttamaan jonkin aktiviteetin tai vastaamaan johonkin esittämääni avoimeen kysymykseen. Näin yleisö sisäistää viestin helpommin ja on motivoituneempia kuuntelemaan.

Minä haluan näkyä tietynlaisena ihmisenä ulospäin. Tämän aatteen tueksi olen rakentanut elämästäni tietynlaisen tarinan, mikä jatkuu edelleen. Myös Klit puhuu kirjassaan siitä kuinka tärkeitä tehokkaat tarinat ovat viestimisen tueksi. Joku ystäväsi tietää sinusta jonkin verran, kun taas joku toinen toisen verran. Nämä ihmiset ovat rakentaneet sinusta tarinan tietojensa pohjalta. Tämä taas tarkoittaa että, tärkeää on näyttää ja kertoa ihmisille ne asiat mitkä haluat heidän sisällyttävänsä sinusta muodostettuun tarinaan. Tarinaa omasta elämästäsi, tietystä tilanteestasi tai kokemuksista, jonka olet joskus kokenut voit käyttää hyödyksi viestinnässäsi, se voi olla huomattavasti tehokkaampaa kuin näyttää Powerpoint diaesitys.

Viimeisenä oppina Klit kehottaa harjoittamaan henkilökohtaista vaikutusvaltaasi. Tähän itse tarvitsen useinkin apua. Pyydän muita sparraamaan itseäni ja antamaan palautetta suorituksistani esimerkiksi esiintyessäni ihmisjoukolle tai opetustuokion päätteeksi. Olen mielestäni vuosien varrella kasvattanut henkilökohtaista vaikutusvaltaani ja näin onnistunut lyömään läpi kiperissäkin tilanteissa. Tärkeintä on kuitenkin ollut jatkuva kasvu ja halu kehittyä taitavammaksi. Aina on mahdollista kehittyä ja se vaatii useasti poistumista omalta mukavuusalueelta. Kunhan muistaa tehdä työtä niin asioita alkaa tapahtua.